Miten ihmeessä saisi elämäniloa ja voimaa jaksaa eteenpäin, kun elämästä on viety lähes kaikki iloa tuottavat asiat?

Kurista persuja. Se tuotta niin itsellesi kuin koko Suomelle iloa ja huomisuskoa :D

Vierailija kirjoitti:

Nyt keväällä hetkittäistä iloa tuovat vihertyvä luonto ja lintujen laulu. 

Tämä.

Kun aamupäivällä sain raahauduttua pihalle, huomasin pienen korennon, sitten toisen. Ensimmäiset päivänkorennot! Sitten näin suruvaipan, kaunis ja oikeassa osoitteessa... Koivut vaaleanvihreässä, kevyessä alkukesän outfitissaan. Kaulushaikaran ontto puhallus kuului läheiseltä järveltä. Lintujen sirkutus joka puolella. Sisällä avasin ikkunat ja nyt voin olla osa luontoa tässä vihreällä sohvallani. Päässä ei yhtään ajatusta, ei yhtään huolta, huomisesta, on vain tämä kesäinen päivähetki.

Joku vaan varastaa käyttää venäjän kieltä. 

Moikka ap,

Ymmärrän miltä susta tuntuu. Itse olin nelikymppiseksi asti kova liikkuja, mutta sitten kivut veivät voiton. On tosi vaikea motivoida itsensä hitaisiin ja tylsiin kävelylenkkeihin, kun mieli haluaisi juosta kovaa vaikkapa pallon perässä. Nykyään on myös vaikeampaa kestää stressiä kun ajatuksilta ei saa hetkeäkään rauhaa (itselläni kovatempoinen liikunta auttoi tyhjäämään päätä). Ja jotta vastusta elämässä olisi vähintäänkin riittävästi, nykyinen työpaikka kasaa työtä tekijän niskoille niin pitkään kunnes napsahtaa :) Elämä tuntuu siis täälläkin typerälle, merkityksettömälle. 

Mä yritän ajatella että hengitys kerrallaan. Nyt on tällaista, mutta mikään ei ole muuttumatonta. Ja joskus kaikki päättyy. En suostu katkeroitumaan, vaikka toisinaan tuntuu niin pahalta että haluaisi vain kadota. 

Silloinkin: hengitys kerrallaan. Ja kun olo alkaa edes hiukan helpottaa, niin yrittää miettiä onko kuitenkin jotain hyvinkin elämässä? Tällä hetkellä esimerkiksi kuuntelen uskollisen nelijalkaisen kaverini kuorsausta. Lintujen laulu ulkona.

Sitä on sitten varasteltu muilta vaatteita ja ostoksia .  Mikäs sellainen uskonto oppi on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt keväällä hetkittäistä iloa tuovat vihertyvä luonto ja lintujen laulu. 

Tämä.

Kun aamupäivällä sain raahauduttua pihalle, huomasin pienen korennon, sitten toisen. Ensimmäiset päivänkorennot! Sitten näin suruvaipan, kaunis ja oikeassa osoitteessa... Koivut vaaleanvihreässä, kevyessä alkukesän outfitissaan. Kaulushaikaran ontto puhallus kuului läheiseltä järveltä. Lintujen sirkutus joka puolella. Sisällä avasin ikkunat ja nyt voin olla osa luontoa tässä vihreällä sohvallani. Päässä ei yhtään ajatusta, ei yhtään huolta, huomisesta, on vain tämä kesäinen päivähetki.

Carpe diem! Meillä ei ole mitään muuta kuin tämä hetki.

Ruikuta sydämesi kyllyydestä, ai niin, sitähän sinä teet.

Ihmiskauppiaita huumaa ihmisiä seksimyyntiin.  Kuljettaa uskonnoissa huumeita heidän avulla. 

Vierailija kirjoitti:

Katso kissanpentuvideoita! Ne tutkitusti piristää!

Ihana. 🙂 Saman vinkin annan

minäkin. Kitten🐱🐶puppy-

klipit hoivaavat aivojamme

hellyyshormonein;

oksitosiiniryöpsähdyksin.

~

Hyvää viikonloppua 

kaikesta huolimatta.

Rakastakaa itseänne.

Jos et itseäsi terveesti 

rakasta ja arvosta -

ei niin tee kukaan muukaan.

E-nainen

Menet helvettiin Benettonin tuotteen kanssa minkä varastit.  Myy varastettua.  Lucifer on Jumalasi. 

Sitten kannattaa laatia suunnitelma miten hankkia lisää sellaisia asioita, jotka tuottaa elämäniloa. 

OPETTELE palauttamaan varastetut ja saat rauhan sielulle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt keväällä hetkittäistä iloa tuovat vihertyvä luonto ja lintujen laulu. 

Tämä.

Kun aamupäivällä sain raahauduttua pihalle, huomasin pienen korennon, sitten toisen. Ensimmäiset päivänkorennot! Sitten näin suruvaipan, kaunis ja oikeassa osoitteessa... Koivut vaaleanvihreässä, kevyessä alkukesän outfitissaan. Kaulushaikaran ontto puhallus kuului läheiseltä järveltä. Lintujen sirkutus joka puolella. Sisällä avasin ikkunat ja nyt voin olla osa luontoa tässä vihreällä sohvallani. Päässä ei yhtään ajatusta, ei yhtään huolta, huomisesta, on vain tämä kesäinen päivähetki.

Mun tilanne on tällä hetkellä sellainen, etten pääse edes ulos, koska portaissa toikkarointi voi olla hengenvaarallista. Parvekkeelle sentään pääsen ja sieltä näkee vähän puita ja lintuja.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule. Minä sairastan syöpää, sain duunista fudut, virtsa karkailee välillä housuun ja viimeeksi mulla seisoi joulukuussa vaikka panettaa niin hlvetisti joten kannattaa nyt harkita mistä valittaa.

Kärsimys on subjektiivinen oikeus.

Kärsimys ei ole kilpailu.

Jokainen kärsii tavallaan.

Tämä on hieno vastaus. Täällä on taas näemmä pahan olon oksennuskampanja käynnissä, mutta vastasit upeasti! Kiitos ja ihanaa päivää sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Moikka ap,

Ymmärrän miltä susta tuntuu. Itse olin nelikymppiseksi asti kova liikkuja, mutta sitten kivut veivät voiton. On tosi vaikea motivoida itsensä hitaisiin ja tylsiin kävelylenkkeihin, kun mieli haluaisi juosta kovaa vaikkapa pallon perässä. Nykyään on myös vaikeampaa kestää stressiä kun ajatuksilta ei saa hetkeäkään rauhaa (itselläni kovatempoinen liikunta auttoi tyhjäämään päätä). Ja jotta vastusta elämässä olisi vähintäänkin riittävästi, nykyinen työpaikka kasaa työtä tekijän niskoille niin pitkään kunnes napsahtaa :) Elämä tuntuu siis täälläkin typerälle, merkityksettömälle. 

Mä yritän ajatella että hengitys kerrallaan. Nyt on tällaista, mutta mikään ei ole muuttumatonta. Ja joskus kaikki päättyy. En suostu katkeroitumaan, vaikka toisinaan tuntuu niin pahalta että haluaisi vain kadota. 

Silloinkin: hengitys kerrallaan. Ja kun olo alkaa edes hiukan helpottaa, niin yrittää miettiä onko kuitenkin jotain hyvinkin elämässä? Tällä hetkellä esimerkiksi kuuntelen uskollisen nelijalkaisen kaverini kuorsausta. Lintujen laulu ulkona.

Kiitos kivasta viestistä. Tsemppiä sullekin :)

Ap

Pystytkö kuuntelemaan asioita? Äänikirjoja tai musiikkia? Molempia löytyy netistä ihan ilmaiseksi, jos rahan puute(kin) vaivaa. 

Oletko kokeillut meditaatioharjoituksia? Niitä voi tehdä makuullaan silmät kiinni, jos on migreeniä tai muuta pääkipusairautta, joka rajoittaa. 

Kiinnostaako/pystytkö tekemään käsilläsi mitään? Käsityöt, piirtäminen ja kirjoittaminen tuovat ainakin minulle iloa. Migreenityyppisen oireilun kanssa ei tietysti näytön tuijottaminen oikein onnistu (en siis tiedä, mikä ap:ta vaivaa, mutta jollei liikkuvaa kuvaa pysty katsomaan, niin tuon tyyppiseenhän se viittaa) mutta pystyisitkö tekemään jotain pieniä käsitöitä tai askarteluja. 

Omaa tekemistäni rajoittaa enimmäkseen totaalinen rahattomuus niin siksi ehdotukset ovat tällaisia, mitä voi ilmaiseksi/pienellä budjetilla tehdä. Askrtelumateriaaliakin löytyy ihan ilmaiseksi, jos joku sitä epäilee, luonnosta ja kaikkea roskiin menevää voi myös hyödyntää. Ja netti on täynnä ilmaista sisältöä sekä avoimen lähdekoodin työkaluja, joilla voi tehdä ihan kaikkea  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule. Minä sairastan syöpää, sain duunista fudut, virtsa karkailee välillä housuun ja viimeeksi mulla seisoi joulukuussa vaikka panettaa niin hlvetisti joten kannattaa nyt harkita mistä valittaa.

Kärsimys on subjektiivinen oikeus.

Kärsimys ei ole kilpailu.

Jokainen kärsii tavallaan.

Tämä on hieno vastaus. Täällä on taas näemmä pahan olon oksennuskampanja käynnissä, mutta vastasit upeasti! Kiitos ja ihanaa päivää sinulle!

Älä noteeraa näitä.

Ap

Kuka on vienyt ja mitä?

Vierailija kirjoitti:

Menet helvettiin Benettonin tuotteen kanssa minkä varastit.  Myy varastettua.  Lucifer on Jumalasi. 

Trållaako joku keksimällä väitteen

minusta vaatenäpistelijänä?

Savolaisten uusin kåstostrategia?

En käy kauppakeskuksissa ollenkaan.

Tilaan vaatteeni netistä. Nice try. 

Serkkuni hakee joskus 

tarvitsemiani Kuopiosta,

kun olen ensin vinkannut liikkeen ja tuotteen nimen, jonka olen jo

etukäteen varannut liikkeen

kassapisteelle. Hän maksaa kortillaan,

minä maksan tililleen kuitin nähtyäni. E

Nauttimalla siitä mitä on. Aika monella ihmisellä ei ole juuri mitään eivätkä silti vollaa vaan nauttivat. Valittamalla teet itsestäsi lisäksi huonoa ja ankeaa seuraa etkä saa edes kavereita