Mitä tämä tarkoittaa? (raamatusta)

32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen. [Matt. 19:9; 1. Kor. 7:10,11]





Eli onko niin, että vaikka nainen olisi ollut kuinka hyvä ja siveellinen, niin hänet on tuomittu huorintekijäksi vain sen takia että mies hylkää hänet, oli syy mikä tahansa?

Avioerosta ja naimattomuudesta



1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. [19:1-12: Mark. 10:1-12]

2 Häntä seurasi suuri joukko ihmisiä, ja hän paransi heitä.

3 Hänen luokseen tuli myös fariseuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja kysyivät: " Saako mies hylätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" [Matt. 16:1]

4 Hän vastasi heille: " Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?" [1. Moos. 1:27+, 5:2+]

5 Ja hän jatkoi: " Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. [1. Moos. 2:24; 1. Kor. 6:16; Ef. 5:31]

6 He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." [Mal. 2:14-16; 1. Kor. 7:10,11]

7 Fariseukset kysyivät häneltä: " Miksi sitten Mooses on säätänyt, että jos mies hylkää vaimonsa, hänen on annettava tälle erokirja?" [5. Moos. 24:1; Matt. 5:31]

8 Hän vastasi: " Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä. Mutta alun perin ei ollut niin.

9 Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen. [Aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen." ]* [Nämä sanat puuttuvat useista tärkeistä käsikirjoituksista. Vrt. 5:32.] [Matt. 5:32; Luuk. 16:18]

10 Opetuslapset sanoivat: " Jos avioliitto merkitsee miehelle tätä, on parempi olla menemättä naimisiin."

11 Mutta hän sanoi heille: " Se ratkaisu ei sovellu kaikille, ainoastaan niille, joille se osa on annettu. [1. Kor. 7:7,17]

12 On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon."

tuo olisi aivan väärin naista kohtaan! Että hän olisi muka huorintekijä vain siksi että mies päättäisi erota hänestä.



Jos näin uskoisi, niin olisi kyllä huorintekijöitä maailma pullollaan. Ja yksinäisiä naisia, kun avioeron jälkeen ei kukaan haluaisi heitä naida, ja leimautua huorintekijäksi.





Islamissa on tämä asia ihan toisin. Avioeroa vältetään mahdollisimman pitkälle, mutta jos henkilöt vaan kertakaikkiaan eivät pysty yhteiselämään, niin se on silloin sallittu. Ja eronneita kehoitetaan menemään uudestaan naimisiin, se on luonnollista. Eikä eronnut ja uudelleen naitu nainen (tai mies joka hänet nai) ole yhtään huonompi ihminen kuin kukaan muukaan.

mariam-83-:

31 On sanottu: ' Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan' .

32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.

Eli ymmärtäisin tämän niin, että ei saisi erota vaimostaan, kun vaan jos hän tekee huorin? Mutta mitä oikein tarkoittaa, että saattaa hänet tekemään huorin, jos eroaa muusta syystä?

Ja joka nai hyljätyn, tekee huorin. Yksi käskyistähän on " Älä tee huorin" . Eikö siis kukaan saa mennä naisen kanssa naimisiin, jos hän on kerran eronnut. Tai jos joku mies menee, niin hän silloin on huorintekijä. Eli siis tällaisessa tapauksessa molemmat olisivat huorintekijöitä; eronnut nainen, ja uusi aviomies?

En yhtään ymmärrä.

Vaimosta voi erota vain jos vaimo tekee huorin. Syytön osapuoli saa ottaa eron huorintekijästä eikä sitä lasketa synniksi. (myös vaimo saa ottaa eron vieraissa käyvästä miehestä) Huorinteon vuoksi syyttömänä eronnut käsittääkseni saa mennä naimisiin uudestaan. Ainakaan tätä ei kielletä.

Avioero ja hylkääminen näyttäisi Raamatun perusteella olevan eri asiat. Hylkäämisessä puolisot ovat edelleen naimisissa toistensa kanssa, koska avioerolle ei ole ollut perustetta. Avioero astuu voimaan, kun toinen tekee huorin. Huorin taas ei voi tehdä yksin, vaan myös se uusi puoliso tekee huorin, koska on ottanut puolisokseen ihmisen, joka on vielä naimisissa.

(Suomen laki ja Jumalan laki avioerosta poikkeavat toisistaan)

siis ainoa raamatullinen syy avioeroon on haureus.

Mutta eihän se syytön osapuoli ole mitään väärää tehnyt; hän on vapaa ottamaan avioeron niin halutessaan ja menemään uudelleen naimisiin. Hän ei siinä väärin tee eikä leimaudu syntiseksi. Tai on myös vapaa jatkamaan avioliittoa mikäli niin haluaa.



On myös äärimmäinen mahdollisuus, että ollaan esim. asumuserossa jos tuntuu siltä, ettei avioliitto suju ja tarvitaan " aikalisä" ...

mutta silloin tulee muistaa, että ollaan tosiaan edelleen vielä avioliitossa eikä kumpikaan ole vapaa solmimaan uusia suhteita.

Tämän tarkoitus (siis asumuseron) on vain selvittää asioita tai rauhoittaa tilannetta; edelleen ainoa syy avioeroon on haureus.

Eli aviorikos on ainut " sallittu" syy avioeroon? Entä jos mies esim.pahoinpitelee vaimoaan jatkuvasti, tai he eivät vaan kerta kaikkiaan sovi yhteen?

mariam-83-:

Eli aviorikos on ainut " sallittu" syy avioeroon? Entä jos mies esim.pahoinpitelee vaimoaan jatkuvasti, tai he eivät vaan kerta kaikkiaan sovi yhteen?

Sanonta " eivät vain sovi yhteen" on nykyajan soopaa, jolla puolustellaan avioeroja. Tämä on siis vain oma mielipiteeni ja varmasti eroaa yleisestä mielipiteestä paljon. Avioliitto on yhteinen yritys ja siitä täytyy molempien pitää huolta. Kukaan ei ole toisen täydellinen vastakappale, vaan jokaisen on omalta osaltaan sopeuduttava perhe-elämään.

Kristittynä itsekukin tekee ratkaisun avioerosta henkilökohtaisesti. Ei ole jotain pikkutarkkaa lakikirjaa, mikä määrittelee jokaisen hetken elämästä. Toivon, että jokainen tekee ratkaisunsa rukouksen kanssa, koska Jumala on Hän, joka johdattaa tänäkin päivänä.

Toisaalta jos mitataan esimerkiksi pahoinpitelyä sanonnalla: " Tee se, mitä toivot toisen tekevän sinulle" , niin eiköhän silloin se, joka pahoinpitelee antaa toiselle luvan kohdella häntä myös huonosti. Silloin avioero on pahoinpitelyä, jolle tämä toinen ihminen on antanut omalla käytöksellään luvan.

En ole avieroasioiden asiantuntija, joten pohdiskeluni oli aika teoreettista. Ehkä joku toinen osaa kirjoittaa tästä asiasta paremmin.

Siitä " eivät vain sovi yhteen" käsitteestä. Eli nykyään tuntuu (monilla) olevan niin, että toista yritetään muokata omien mielikuvien mukaan, ja sitte kun se ei onnistu, niin erotaan ja todetaan, että " emme vaan sopineet yhteen" . Pitäisi hyväksyä toinen vikoineen kaikkineen, tietenkin on hyvä pyrkiä eroon tavoista jotka ärsyttävät toista:)



Mutta silti joskus käy niin, että avioliitto ei vaan toimi, vaikka kuinka yrittäisi. Ja jos avioliitto alkaa olla molemmille vain rasite, niin miksi sitä pitäisi/kannattaisi jatkaa? Esimekiksi, joku sietää huonoa avioliittoa, ja kärsii vuosikymmeniä puolisonsa alkoholismin takia. Se on ehkä jonkun mielestä hienoa, että pysyy puolison vierellä " niin myötä kuin vastoinkäymisissä" , mutta jos toinen puoliso tekee avioelämästä yhtä jatkuvaa vastoinkäymistä, niin kenen etu on sellaista liittoa jatkaa? Ei ainakaan lasten, vaikka monet juuri lasten takia niin tekevät.



Mutta minä en usko että Jumala haluaisi kenenkään kärsivän huonossa liitossa:)

On aika kaukaa haettua, että ajattelisi pahoinpitelijän ajattelevan näin: " Tee se, mitä toivot toisen tekevän sinulle" .