Hei pliis, älkää kertoko eteenpäin " hauskoja" juttuja lasten suusta

Kaikki ei ole kaltaisiasi tosikoita...

Kyllä mulla niistä hymy yleensä irtoaa. Ja mikä pakko niitä on lukea!

On täällä paljon paskempiakin aloituksia.

Ap voisi sen sijaan lopettaa tuollaisten hapannaama-aloitusten teon, NIISTÄ ei satavarmasti KUKAAN nauti tai tule hyvälle tuulelle!

Mua ei naurata. Mikään.

Kaikkihan sitä omaa herranterttuansa luulee neroksi..

eli vähän yksinkertaiset ja yksioikoiset ihmiset. Tiedättekö. Semmoiset herttaiset, joiden seurassa on ihan mukavaa olla, mutta joiden kanssa ei kyllä mistään voi keskustella, kun kaikki on niin kivaa ja mukiinmenevää, ja mistään ei ole mielipidettä, ei omia ajatuksia jne. Osaan ainakin kuvitella juuri tämän ihmistyypin ihastelemassa näitä lasten suusta -juttuja.

mutta karmeinta on se, kun jotkut esim. työpaikalla katsovat asiakseen joka päivä kertoa näitä " arvatkaa mitä meidän beatrise eilen sanoi" -juttuja, vaikka muiden kasvoilta paistaa jo pakokauhu.



Kyse ei ole siitä, etteikö pitäisi lapsista. Kyse on siitä, ettei pidä vanhemmista, jotka luulevat kaikkien pitävän juuri heidän lapsistaan.

Siis mille muulle te täällä hymyilette tai nauratte? Ette varmaan millekään. Tai sitten ootte niitä jotka saa hupia provoilusta ja ilkeilystä.



Musta noi lasten suusta tulleet jutut on parhaita. Ite en oo täällä kirjotellu oman lapseni suusta tulleita, kun en niitä enää parhaita muista. Eli kaikki mitä oon täältä lukenu, on vieraiden, ja musta ne on tosi hauskoja.

Terveisin akateeminen, joka ei todellakaan viitsi Apua tai Seuraa lukea, mutta jota lasten suusta -tarinat kyllä hymyilyttävät.

Mitkään lasten kiroilut ei huvita yhtään. Yhden kerran kerroin täällä oman lapseni jutun, joka oli minusta oikeasti hauska, mutta sain niin tylyn vastaanoton, etten enää kerro kenellekään lasteni sanomisia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei uskonut, että lapsi on voinut sillä tavalla sanoa.

Ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa älykköjä ja erittäin hienoja ihmisiä. Todellisuus on se että ovat vain ja ainoastaan noloja. Kaikki tietävät mitä te olette, ja nauravat teille selän takana.

Vierailija:

eli vähän yksinkertaiset ja yksioikoiset ihmiset. Tiedättekö. Semmoiset herttaiset, joiden seurassa on ihan mukavaa olla, mutta joiden kanssa ei kyllä mistään voi keskustella, kun kaikki on niin kivaa ja mukiinmenevää, ja mistään ei ole mielipidettä, ei omia ajatuksia jne. Osaan ainakin kuvitella juuri tämän ihmistyypin ihastelemassa näitä lasten suusta -juttuja.

Meillä on ihan sanomalehdessäkin lasten suusta -palsta, joten ei kai jutuille nauraminen tai itseään niillä viihdyttäminen kovin marginaali ilmiö voi olla.

Enkä lue seuraa, enkä apua, lähinnä luen sisustus ja muotilehtiä



Esim 4/2007 jota parhaillaan selan on tälleen sananselitystä, on kysytty mitä tarkoittaa pitkäperjentai ja lapsi on vastannut " se vois olla ehkä joku pitkä mato"

Vierailija:

Mitkään lasten kiroilut ei huvita yhtään. Yhden kerran kerroin täällä oman lapseni jutun, joka oli minusta oikeasti hauska, mutta sain niin tylyn vastaanoton, etten enää kerro kenellekään lasteni sanomisia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei uskonut, että lapsi on voinut sillä tavalla sanoa.

Eilen riideltiin miehen kanssa, ei nyt kovaäänisesti, mutta kuitenkin tuli sanaharkkaa (aika harvinaista meidän perheessä). Makasin sängyllä ja 3vee könysi siellä selän takana. Sanoi monta kertaa siinä kun " keskusteltiin" , että äiti minä rakastan sinua. Se oli jotenkin hassua, että tuota hoki, kun ei sitä ikinä muuten sano. Mistä oli noin juhlallisen muotoilun edes oppinut, kun yleensä sanon lapselle että tykkään susta tai äiti rakastaa sua kovasti. Halusi vissiin saada huomion kiinnitettyä itseensä...

Vierailija:

eli vähän yksinkertaiset ja yksioikoiset ihmiset.

tänään katselin CCCP-videoita juutubesta. Erään taustalla soi sitten NL:n kansallishymni, johon 5-vuotias tokaisi: " Onko tuo jumalalaulu?" Noh, milteipä ;) äiti on kommari katsokaas.