Onko täydellinen kunnianhimottomuus normaalia vai huolestuttavaa?

Olen laskenut riman jo niin matalalle, että kaikkein yksinkertaisimmat arkiaskareet tuntuvat kohtalaisilta saavutuksilta. Ei kiinnosta edes yrittää saavuttaa enempää kuin nyt on, tyydyn vähään. Onko tervettä vai pitäisikö olla huolissaan?