Lue keskustelun säännöt.
Mitkä koirarodut sopisivat luonteensa puolesta parhaiten meille?
11.05.2026 |
Muutamme maalle, metsää ja peltoa ympärillä, ok -talo. Kaksi lasta 11 ja 15v.
Myös kissoja löytyy.
Uintimahdollisuus löytyy ihan vierestä.
Meillä oli muutamia vuosia sitten pitkään hoidossa pari koiraa. Toinen oli saksanpaimenkoira ja silloin ostin myös reen millä koira veti nuorinta lasta.
Ehkä siksi tämä nyt 11v onkin ihastunut saksanpaimenkoiriin.
Toki jos jollain olisi suht rauhallinen ja tervepäinen niin voisin harkita myös tätä rotua. Kivoja ovat kyllä.
Mutta metsästysviettiä ei saisi olla, koska haluaisin voida pitää myös vapaana pihalla ja metsässä kun käydään. Peuroja tuolla alueella on paljon.
Haluaisin suht helpon koiran, tottelevaisen. Ei kovin pientä eikä varsinkaan räkyttäjää.
Mitä suosittelisit joka tunnet eri rotuja hyvin?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä siis ensimmäinen koirasi, ap?
Ei. On mulla nuorempana ollut koiria. Ihan ensimmäinen oli monirotuinen aivan ihana mutta pihassa ei pysynyt. Nyt jos ostan koiran, niin sellaista metsästysviettistä en halua. Enkä tappajakoiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samojedinkoira.
samojedinkoira-0.pdf https://share.google/jp009uBASlOZ9gXoh
Samojedinkoira | Hankikoira https://share.google/fEFFaO5oGgEhlivuM
seura- ja rekikoira.
Olipa koira chihu, schäfer, Tanskandoggi tai vaikkapa cockeri, on se koulutettava eli ainakin tottelevaisuuskoulutus osaavan ohjaajan opetuksessa.
Hovawart tuli ekaksi mieleen, mutta kotimainen lapinporokoira on myös harkinnan arvoinen. Australianpaimenkoira ja näyttelylinjan bordercollie, miksipä ei, mutta ne tarvitsevat todella paljon aktiviteettiä ja hommia myös aivoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Berninpaimenkoira 💖
Mun sisnontytöllä oli, vahtiikin pihaa mutta perheen ollessa kotona vieraat voivat v olla myös pihalla. En tiedä karkaileeko, heillä oli aita. .
Samassa rodussakin on yksilöiden välillä hurjia eroja. On kaksi mittelpitziä. Toinen kuin tuli ja leimaus, puolesta sanasta hyppää haukkumaan, lenkillä kun näkee jonkun on takasillaan pystyssä, jos 100 metrin päässä. Kampaaminen, varsinkin vatsan kampaaminen taistelua. Ei juurikaan leiki, mitä nyt ottaa rukkasen kädestä ja heittää maahan
Toinen, pari vuotta nuorempi on hidas hämäläinen, tassuttelee lenkilla kävelyvayhtia, nuuskii ja välillä jää taivastelemaan lintua puussa ja koppakuoriasta maassa. Haukku, kun toinen aloittaa. kantaa rukkasen kotiin. antaa kammata joka puolelta, muös vatsan alta, ja haluaa leikkiä vaihtokauppaa, eli hakee tavaroita ja odottaa makupalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samojedinkoira.
samojedinkoira-0.pdf https://share.google/jp009uBASlOZ9gXoh
Meillä oli samojedi, haukkui mutta muuten todella ihana koira.
Naapurissa oli berni aika ajoin käymäsdä. Se kyllä tuli irvistelemään meidän pihalle joka kerta kun kävi tuossa naapurissa. Ei pitänyt meidän koirista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin tekoälyltä ja hän vastasi näin:
Täysin riistavietitöntä koiraa on vaikea löytää, sillä lähes kaikilla koirilla on jonkinasteinen perinnöllinen taipumus saaliin seuraamiseen. On kuitenkin olemassa useita rotuja, joiden riistavietti on jalostuksen myötä vaimentunut tai joiden alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole liittynyt metsästykseen.
Seuraavilla roduilla riistavietti on tyypillisesti erittäin matala:
Eurasier: Rotua pidetään yhtenä parhaista vaihtoehdoista, jos etsitään vähäviettistä koiraa. Se on jalostettu puhtaasti seurakoiraksi, ja siltä puuttuu lähes täysin halu lähteä riistan perään.
Bichon-tyyppiset koirat (kuten Bichon Frisé ja Coton de Tuléar): Nämä pienet seurakoirat on jalostettu vuosisatojen ajan vain ihmisen seuraksi, joten niillä ei ole tarvetta metsästää.
Maltankoira: Maltankoira on pieni ja rauhallinen seurakoira, jolla on tyypillisesti matala viettitaso.
Paimenkoirat (varauksella): Monet paimenkoirat, kuten colliet, on jalostettu työskentelemään lähellä ihmistä. Niillä on usein voimakas paimennusvietti, joka voi muistuttaa saalistusta, mutta ne eivät yleensä pyri itsenäisesti tappamaan riistaa. Ne ovat kuitenkin herkempiä liikeärsykkeille kuin puhtaat seurakoirat. [1, 2, 3, 4]
Huomioitavaa valinnassa:
Yksilölliset erot: Rodun sisällä voi olla suuriakin eroja. Jopa seurakoirarodun yksilö saattaa innostua juoksevasta jäniksestä.
Koulutus: Vaikka rodulla olisi matala riistavietti, luoksetulon ja kontaktin harjoittelu on aina välttämätöntä vapaana pitämisen mahdollistamiseksi.
Vältettävät rodut: Jos haluat välttää riistaviettiä, kannattaa välttää erityisesti pystykorvia, ajokoiria, spanieleita (metsästyslinjaisia), terriereitä ja vinttikoiria.
Suositteli myös cavalieriä ja shih-tzua, mutta niillä on jo liikaa terveysongelmia.
Minkä sitten valitsekin, niin tutustu pennun vanhempien luonteisiin.Se on periytyvää.
Kokemusta on tässä asiassa. Toisista vanhemmista arka haukkuja ja toisista suvuista hiljainen kaikkien kaveri. Sama rotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No juurihan sen itse sanoit, saksanpaimenkoira. Kokemusta jo on, ihanneympäristö isolle koiralle, ei riistaviettiä.
Aktiivisen saksanpaimenkoiran omistajana en täysin yhdy tuohon "ei riistaviettiä" Ei toki aja jänistä, mutta kaikki liikkuva vahditaan tarkasti on se sitten liikkeelle lehahtava rastas, pihalla liikkunut kettu tai myyrä. Jäljittäisikin kernaasti eläimiä melko saalistusviettisenä. Ei se nyt jänistä aja, mutta kiinnostaa melko lailla.
Kennelliiton sivuilta näet myös teetetyt luonnetestit näiden myytävien pentujen vanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juurihan sen itse sanoit, saksanpaimenkoira. Kokemusta jo on, ihanneympäristö isolle koiralle, ei riistaviettiä.
Aktiivisen saksanpaimenkoiran omistajana en täysin yhdy tuohon "ei riistaviettiä" Ei toki aja jänistä, mutta kaikki liikkuva vahditaan tarkasti on se sitten liikkeelle lehahtava rastas, pihalla liikkunut kettu tai myyrä. Jäljittäisikin kernaasti eläimiä melko saalistusviettisenä. Ei se nyt jänistä aja, mutta kiinnostaa melko lailla.
Lisään vielä, että on kyllä työkoiralinjaa tsekistä, ettei pitkä ja luiskaselkäinen näyttelyhauva.
Porukoilla oli käyttölinjan saksanpaimenkoira joka lähti jäniksen perään kuin raketti, mutta malinois ei noteerannut jänistä, ei kaurista. Naapurin karjalankarhukoira pysyy pihassa irtikin, mutta jämtlantilainen lähtee heti vaikka naapuri kuntaan saakka jos irti pääsee. Omaa whippettiäkään ei parane irti pitää, sillä hän on oman elämänsä kauriin metsästäjä 🤦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sattuipa viestimme yhtä aikaa, siis sakemanneista ja jäniksistä 😄
Meillä oli ysärillä ihana perhekoira. Sakemanni. Veti ahkiolla lapset eskariin. Ei noteerannut naapureita. Ei räksyttäny. Missään nimessä ei lähtenyt hatkaan perheen luota. Ei haukkunut vieraita. Asuimme rivarissa.
Onkohan näitä vielä? Oon lukenut, että kovin ovat sairaita nykyisin.
Joten se pohjatyö terveen koiran etsinnässä on hyvin tärkeää.
Berninpaimenkoirien luonteissa on eroja, jotkin pysyvät aina pihassa, jotkut vaeltelevat hieman mutta palaavat. Entäs Kultainennoutaja, mutta tarkkana saa olla mistä löytää terveen ja hyväluonteisen..
Kannattaa hankkia pentu kasvattajalta joka ei ole kiinnostunut näyttelyistä ja pentueita on harvoin ja vähän. He arvostavat koirien luonnetta ja terveyttä.
Ne kasvattajat jotka kehuskelevat näyttely titteleillä tuottavat terveydeltään ja luonteeltaan heikompia koiria. Näyttelyn kun voi voittaa jopa D lonkkainen koira = ihan sairas ja jalostuskelvoton tai jopa luonnevikainen!
Vierailija kirjoitti:
Porukoilla oli käyttölinjan saksanpaimenkoira joka lähti jäniksen perään kuin raketti, mutta malinois ei noteerannut jänistä, ei kaurista. Naapurin karjalankarhukoira pysyy pihassa irtikin, mutta jämtlantilainen lähtee heti vaikka naapuri kuntaan saakka jos irti pääsee. Omaa whippettiäkään ei parane irti pitää, sillä hän on oman elämänsä kauriin metsästäjä 🤦
Meidän pihalle on tullut jämptejä kaksin kappalein. Toinen oli yötä meillä. Toinen oli vaellellut viikon tällä kylällä ja tuli meille lepäämään ja syömään.
Molemmat haki niiden isukki takaisin kotiinsa, kun tiedotin sinne tänne, että täällä ois tällainen luttana.
Vierailija kirjoitti:
Berni on oiva pihavahti. Ei tule kukaan luvatta ja koko sekä ääni, silloin kun käyttää sitä, vaikuttavia. Haluaa hengata perheen kanssa ja tykkää rauhallisista metsäretkistä.
Hovawart pykälää pienempi, nöffi ja landseer pykälää isompia.
Bernien keski-ikä on naurettavan pieni, siis joku 5-6 vuotta muistaakseni. Ja valtavasti syöpiä, liekö suurin kuolinsyy. Sinänsä kyllä oiva rotu muutoin.
Vierailija kirjoitti:
Chow Chow on itsenäinen vahtikoira mikä viihtyy pihalla ja melko laiska luonteeltaan, ei pahemmin räksytä eikä metsästä.
Jos ei haittaa että tappaa omistajansa niin sopii hyvin.
Niin tai heitä arpaa eri rotujen välillä, niin saat varmemmin sopivan.