Voi itku! Olen tosi yksinäinen! :(

ystäviä ei ole, kavereista nyt puhumattakaan. ja miehen kanssa en haluu lähteä mihinkään. joten mä sitten istun kotona vaan aina ja koko ajan. paitsi tietty silloin kun oon töissä.

Eikö ole ketään jota pyytää vai etkö kehtaa pyytää? Teillä ei ilmeisesti ole lapsia - nimittäin ainakin minä olen tutustunut tosi mukaviin ihmisiin (ihan livenäkin) lapsiaiheisten listojen kautta. Ehkä olisi muitakin listoja, jotka tapaavat livenä, ja sitä kautta voisi saada kavereita?



Tsemppiä! Et ole ainoa joka täällä istuu miehen poissaollessa :)

yksinäisyyttä, vaikka kaikilla on mies. Mulla ei ole mitään. Ei miestä, ei perhettä =(

eipä niillä ystävillä paljoa tee, kun kaikilla omat miehet / perheet ja ovat vain heidän kanssaan aina. Eipä mua mihinkään kutsutakaan, kun en ole " parillinen"



Vitun paska elämä, kumpa kuolisin pian pois !!!

Aina olisi seuraa!

Kyllä se mieskin varmaan ilmaantuu elämääsi jossain vaiheessa!

no ei ole lapsia ei, kun sitä " oikeaa" ei sitten ole löytynyt. Vihaan tätä elämää. Miksi pitää tänne syntyä, jos on turhaakin turhempi??? Kukaan ei kaipaa. No iäkkäät vanhemmat ehkä, mutta kun he joskus kuolevat niin tapan taatusti itseni täältä kärsimästä. Heidän takiaan en voi sitä vielä tehdä :(

En kyllä varsinaisesti valitellut yksinäisyyttä.



Mutta muistan kyllä tuon nelosen mainitseman fiiliksen sinkkuajoiltani. Silloin varsinkin viikonloppuisin kaikki vain pyörivät perheidensä parissa / miestensä kanssa, ja päivät olivat aika yksinäisiä. Välillä piti oikein lohduttautua käymällä ostamassa joku hyvä kirja ja suklaata ja vetäytyä kotiin lukemaan koko päiväksi.



Toisinaan tuo tosiaan masensi paljonkin. Mutta nyt ajattelen, että olisinpa tiennyt tulevaisuudesta niin olisin osannut paremmin nauttia siitä yksinolostakin... Eli sitten kun/jos on perhettä, niin yleensä ei ole aikaa vetyäytyä rauhassa tekemään omia juttuja.



Aika aikaa kutakin, nelonen. Mitä tahansa jännää voi olla ihan oven takana!

Usko minua, tilanteet muuttuu. Muutama vuosi sitten olin täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kanssasi: ei miestä, ei ystäviä, ei lapsia. Nyt minulla on kaikki.



Säilytä positiivinen elämänasenne ja anna ajan kulua. Muista, että elämä ei ole sinulle mitään velkaa - vain itse voit vaikuttaa siihen.

ei paljoa kiinnosta enää positiiviset ajattelut ja " kyllä se sieltä löytyy" .... ym. potaskat, kun ei vaan löydy ei vaikka mitä yrittäisi.

10 vuotta olen jo saanut kuulla, että kyllä se sieltä tulee yms.

On ravattu baarit läpi, tutustuttu tuttavapiirin vapaisiin miehiin, käyty harrastuksissa, jne jne jne. Ei vaan koskaan tule mun kohdalle mitään. En todellakaan enää jaksa edes yrittää. Se on helppo sanoa, että nauti nyt olostasi, kyllä se mies sieltä sitten tulee, kun 10 vuotta jo on kulunut hukkaan elämästäni. Koko nuoruus mennyt vain seuratessa sivusta onnellisia ystäviä, häitä, lapsia, kaikkea kivaa. Itse elän kuin eläkeläinen. Käyn töissä, tulen kotiin katsomaan TV:tä ja menen nukkumaan. Aina vaan yksin.

Ei kiinnosta koko elämä enää, se on jo todettu, että täällä ei ole mitään mua varten

miestä ei löydy? Vaikutat fiksulta ihmiseltä, joten sinulla on varmaan jokin aavistus?

kun aina jollain on huonommin... Kavereita on, mutta niillä omat perheet ja lapset. Välit on viilenneet meidän lapsettomuuden myötä (osittain oma vika, kun en ole pitänyt yhteyttä, mutte eivätpä " ystävänikään" ole minuun yhteyttä ottaneet.



Onneksi on AV ja täällä aina porukkaa, oli sitten joulu tai juhannus! *hah*



Niin, toi moniavioisuus voisi olla mun juttu jos saisin ottaa monta miestä (nykyisen ihanan lisäksi rakastajan yksinäisiin iltoihin).



Ap.

Oletko jutellut tunteistasi kenenkään ystäväsi kanssa? Asioiden miettiminen yhdessä voisi auttaa lukkiutuneesta huonon kierteestä ulos? Tiedän, se vaatii kanttia. Mutta jos kerran ei mielestäsi ole mitään hävittävääkään?

Kuulostat tosi masentuneelta. Hae apua ihan oikeasti, sitä kautta alkaa moni muukin asia loksahtamaan paikalleen. Masentuneilla ihmisillä on tapana karkottaa tahtomattaan muut pois ympäriltään.



Ja siitä kuolemisesta: Jos tapat ittes nyt, et jätä tilaa vaihtoehdoille. Sille, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Repäse ennemmin, lähde jonnekin ihan muualle ja alota uusi elämä jos tuntuu, ettei tästä saa mitään irti!