Kadutko että opiskelit tutkintosi?

Ensimmäistä tutkintoa kadun vähän siinä mielessä että en ole toiminut siinä ammatissa pitkään. Eli jossain määrin huono omatunto siitä. Kuitenkin opinnot olivat aivan ihanaa aikaa elämässäni, ja mielenkiintoiset, siinä mielessä ei kaduta yhtään.

Toinen tutkinto oli unelmani, ja ihan mahtavaa. Tosin raskasta valmistumisen jälkeen ollut se, että ala työllistää vain pätkissä ja välillä työttömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hedelmällisyyteni veteli viimeisiään jo kolmekymppisenä. Puolison normaalia hedelmällisyyttä ei koskaan ollutkaan. Siinä mielessä ehkä. Mutta aiemmin 25-vuotiaana aloittaminenkaan ei olisi taannut tuloksia suuremmalle perhekoolle enkä olisi osannut olla yhtä hyvä vanhempi nuorempana. Mutta emme ehkä ikinä pääse yli näihin kaikkiin liittyvistä traumoistamme.

Aijaa vähän off topic. Ap

Ihan kyllä liittyy aiheeseen. Jos kysyt, kadutko ja joku vastaa katuvansa liittyen menetettyyn hedelmällisyysaikaan. 

Niin mutta tämä on tutkinnoista. Ap

En kadu. Olen tradenomi. Tutkinnon avulla olen saanut töitä ja sitä kautta saanut leivän pöytään yli 20 vuotta. Se riittää minulle.  En ole ollut koskaan työttömänä, mutta tiedostan kyllä, että tilanne voi muuttua milloin vain. 

kadun, olisi pitänyt jäädä lukion jälkeen sinne Silja Linelle vaan varastomieheksi, oli 2 viikkoa töitä ja 2 viikkoa lomaa, palkka hyvä ja olisin aina 2 viikkoa Espanjassa ja en omistaisi asuntoa looseripaska-Suomessa

akateeminen perhetausta kuitenkin ajoi yliopiston opiskelemaan huuhaa humanistisia aineita a sain 7 vuoden päästä kulttuurihistorian paperit ja suoraan työttömäksi vuosiksi, pari vuotta ala-asteen opena mikä oli ihan paskaa naisten hommaa

sittten 18 vuoden opiskelun lopettaamisesta menin taas yliopistole ja huvikseen luin teologian maisteriksi, olisin valmis pappikin, mutta naispappien ja homojen takia en ole hakenut papiksi, taas työttömänä ja ruokajonossa

paras olisi kun olisi opiskellut jonkun "tylsän" aineen josta voi työllistyä vaikka looseripaskaa sosiologiaa tai luokanopettajaksi mutta en tykkkää niistä lapsellisista aineista

nyt haen vielä 55 vuotiaana linja-autokuskikoulutukseen, nuorena on valitava järkevä ammatti ei tää elämä muuten toimi ja masentaa ja tulee alkoholistiksi kuten minäkin tulin vähitellen sitten kun jouduin ala-asteen opeksi paska-oppilaiden kanssa olemaan

kirvesmies tai joku muu olisi ollut passeli, autokuski, tai se varastomies, akateemisuus on yliarvostettua paperiheinää ja paskaa, olisin edes lukenut lempiainettani englanninkieltä ja siitä opettajaksi! saatana!

tv Mooses

En kadu, koska sillä sain työni.

Mutta enää, tässä maailman ajassa ja ai-ajassa, en opiskelisia ns yleispätevää aihetta. Olen siis kasvatustieteilijä. Vaan opiskelisin ammatin. Luokanopettaja, sairaanhoitaja, tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadun sitä, että jätin lukion kesken, menin ravintolakouluun, töihin, sitten lähihoitajakouluun, töihin, ja sitten vielä lääkealan kouluun. Valmistuin, mutten ole niitä töitä tehnyt.

Olisin halunnut korkeakouluun ja jonkun kunnollisen uran. Matkailu kiinnosti (osaan neljää kieltä), samoin kielten opetus. Enää ei kannata aloittaa alusta. Kielitaitoa pidän kyllä yllä, koska se on hauskaa.

Kyllä vielä on aikaa korkeakoulututkinnolle. Ap

Korkeakoulua en tosiaan ole käynyt, vaikka siitä haaveilin. Ammattikouluja olen käynyt yhden toisensa jälkeen, joten tässä iässä (49v.) en lähde enää koulunpenkille. Annan jollekin nuorelle sen paikan. Töihin en kuitenkaan pääsisi, joten mitä minä niillä papereilla enää tekisin. 

Mooses, nauroin sun kommentille :D 

-ei ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadun sitä, että jätin lukion kesken, menin ravintolakouluun, töihin, sitten lähihoitajakouluun, töihin, ja sitten vielä lääkealan kouluun. Valmistuin, mutten ole niitä töitä tehnyt.

Olisin halunnut korkeakouluun ja jonkun kunnollisen uran. Matkailu kiinnosti (osaan neljää kieltä), samoin kielten opetus. Enää ei kannata aloittaa alusta. Kielitaitoa pidän kyllä yllä, koska se on hauskaa.

Kyllä vielä on aikaa korkeakoulututkinnolle. Ap

Korkeakoulua en tosiaan ole käynyt, vaikka siitä haaveilin. Ammattikouluja olen käynyt yhden toisensa jälkeen, joten tässä iässä (49v.) en lähde enää koulunpenkille. Annan jollekin nuorelle sen paikan. Töihin en kuitenkaan pääsisi, joten mitä minä niillä papereilla enää tekisin. 

Selvä olisit ehtinyt vielä. En itse tuntisi huonoa omatuntoa jos "veisin" paikan nuoremmalta. He jotka saa tarvittavat pisteet päästä pääsee. Ap