Miksi huonosti menneet asiat jäävät vaivaamaan mutta hyvin menneet asiat eivät jää piristämään yhtä sinnikkästi

Vai onko se kulttuurillinen, opittu juttu? Meidäthän on koulusta lähtien opetettu kehittymään ja menemään eteenpäin kuvitteellisella elämänjanalla. Ja sitten on sanontoja: ei saa levätä laakereilla jne. 

Suomalainen juttu, vtuks menee kuitenkin ja mitähän ne muut nyt ajattelee kun tein niin ja en ole näin.