Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti: voiko olla onnellinen jos on ruma
01.05.2026 |
Ja miten se onnistuu? Pystyykö oman habituksen kauheuden ohittaa mielessään ja keskittyä täysin muuhun?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet sinut itsesi kanssa ja sinulla on hyvä luonne ja loistava huumorintaju, ei ole murhetta rumuudesta.
Ihanan kliseistä, mutta minä en usko tuohon. Vanhemmiten ulkoisten seikkojen painoarvo vähenee, mutta lapsuudesta myöhäiseen keski-ikään niillä on valitettavan suuri merkitys.
Silloin olet liikaa Suomessa. Ihan oikeassa elämässä näitä muka epäsuhtaisia pareja on vaikka millä mitalla. Kun löydät oikean ihmisen niin kyllä se naama on ihan toisarvoinen asia. Paitsi jos olet erityisen pinnallinen.
Siis somessa, ei Suomessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyy olemaan. Etsii onnellisuuden muusta kuin ulkoisista tekijöistä. Yhteiskunnassa ja somessa ihannoidaan liikaa ulkonäköä.
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu, välttelen peilejä ja näyteikkunoita sujuvasti.
Ja pysyttelen poissa parinhakuun tarkoitetuista paikoista. Ja somesta ainakin naamakuvien osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa sinä aloittaja, kun tiedät vastauksen.
No minä en rumana onnistu, siksi haluan muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Ahdistun tosi usein, ja olen ollut ajoittain todella masentunutkin olemuksestani ja ulkinäöstöni.
Ruma voi elää onnellista elämää heti siitä päivästä lähtien kun tajuaa elävänsä elämäänsä itseään, eikä muita ihmisiä varten.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista on olla (ulkoisesti) ruma ihminen? Ihan vilpittömällä mielenkiinnolla kysyn
No, kyllä siihenkin tottuu että jopa tuntemattomat ihmiset kauhistelevat päin näköä sitä rumuutta. Välillä tulee mieleen, että pitäsikö takaisin kauhistella kauhistelijan tyhmyyttä tai huonoa käytöstä. Olen vielä jättänyt väliin, koska en saa mitään iloa kähinöinneistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa sinä aloittaja, kun tiedät vastauksen.
No minä en rumana onnistu, siksi haluan muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Ahdistun tosi usein, ja olen ollut ajoittain todella masentunutkin olemuksestani ja ulkinäöstöni.
Ruma voi elää onnellista elämää heti siitä päivästä lähtien kun tajuaa elävänsä elämäänsä itseään, eikä muita ihmisiä varten.
Ihan varmasti tuon jokainen tiedostaa. Se ei vain millään tapaa mitätöi muiden ihmisten reagointia omaan rumuuteen.
Minulle joskus iskostunut motto kuuluu seuraavasti:
Ruma ei ole ruma ja koree ei ole koree, kun sitä kauan katselee. Pätee muutoin moneen abstraktiin asiaankin. Varmasti moni muukin voi todistaa tämän olevan totta. Yhteenvetona, onnellisuutta saa vain jos tosiasiat hyväksyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi jos on äärimmäisen introvertti, rumuus leimaa ihmisen kun hänestä puhutaan kuten esimerkiksi jos Joannalla on keskivertoa isommat rinnat, ei kukaan puhu Joannasta vaan siitä jolla on ne isot tissit.
Samalla tavalla ruma on vain se joka on ruma. Tai se pyöreä.
Ja sitäkinkö vielä pitäisi tehdä? Eikös orjuus ole länsimaissa kiellettyä?