Lue keskustelun säännöt.
Onko lasten kanssa kiva tehdä asioita?
01.05.2026 |
Sinä äiti tai isä, onko sinusta mukavaa tehdä lastesi kanssa asioita? Tarkoitan hieman erityisempiä juttuja kuin ihan pakolliset arkitoiminnot. Vaikka käydä vapputorilla, kansallispuistossa, teatterissa tai laskettelemassa. Tai jotain monelle varsin tavallista, mutta joillekin harvinaista, kuten leipoa, lenkkeillä tai askarrella.
Minulle (äidille) nämä ovat aina olleet erityisen tärkeitä asioita, joita haluan tehdä. Varsinkin helpot, arjessa tehtävät asiat ovat olleet mieleen, mutta itselleni on ollut tärkeää myös tehdä jotain hieman spesiaalia ja vaivaa vaativaa lasten kanssa. Ihan aina ei ole kaikki mennyt putkeen, kun lapsi on väsähtänyt tai museo on ollut tylsä tai taikina tahmea, mutta näillekin tilanteille on naurettu monta kertaa jälkeenpäin.
Mieheni taas ei yhtään nauti tällaisista asioista, eikä niihin yleensä osallistu. Myös somessa usein sanotaan, että ihmiset esittävät ja uupuvat, kun tekevät asioita lasten kanssa. Ainakaan itselleni tämä ei ole esitystä, vaan juuri siitä hauskaa vastapainoa työelämälle ja panostusta elämäni tärkeimpiin asioihin.
Onko muiden mielestä omien lasten kanssa puuhailu usein hauskaa, vai ihan kauheaa ja stressaavaa?
Kommentit (35)
Riippuu ihan lapsen luonteesta, minkälaimen hän on. Fiksun ja rauhallisen lapsen kanssa on kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tykkäsin kovasti. Ihan perus-asioinneista yhteisiin reissuihin. Tykkään edelleen, nyt kun lapsi on 17 🙂
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan lapsen luonteesta, minkälaimen hän on. Fiksun ja rauhallisen lapsen kanssa on kivaa.
Eli tykkäät tehdä asioita sun niiden lasten kanssa, jotka on fiksuja ja rauhallisia, mutta ne sun lapsista, jotka on tyhmiä ja riehakkaita, eivät ole mukavaa seuraa?
Olin aikanaan koulukiusattu ja vähäiset kaveritkin yhden käden sormilla laskettava määrä. Ketään ystävää ei ole ollut vuosikausiin. Miehen kuitenkin löysin ja tein kolme lasta. Otan takaisin sen ajan, minkä menetin. Ollaan käyty kylpylöissä, huvipuistoissa, sirkuksessa, tivolissa, uimarannalla, piknikillä. Pyöräilty satoja kilometrejä kesän aikana, käyty tapahtumissa, ulkona syömässä. Kaikkia niitä asioita, joita jäi tekemättä, kun ei ollut ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan lapsen luonteesta, minkälaimen hän on. Fiksun ja rauhallisen lapsen kanssa on kivaa.
Tämä on varmasti totta. Siskonikin taistelee (kirjaimellisesti) että selviää arjessaan yhden lapsensa kanssa edes perusasioiden hoitamisesta. Ei sitten varmasti tee mieli edes yrittää tehdä tuon lapsen kanssa mitään extraa, kun lapsi vastustaa kaikkea. Kaksi muuta heidän lastaan taas ovat aktiivisia osallistumaan kaikkeen yleensä hyvällä tuulella ja reippaasti.
Ap
Tykkään tehdä, mutta toisaalta en koe sitä levoksi tai palauttavaksi. Esim. kun vien lapset mökille, niin on mukavaa mutta toisaalta kuormittavaa. Olen tavallaan vähän kade miehelle, joka tekee paljon vähemmän tällaista. Jonkin verran joo, mutta minä enemmän.
Lapset ovat jo koululaisia, joten heitä ei tarvi hoitaa, mutta kaikki miettiminen, sosiaalisuus, organisointi yms. ottaa koville, vaikka heidän seurastaan ja tekemisestä sinänsä nauttisi. Olen aika erakko pohjimmiltani, niin perhe-elämä on tällainen pitkä ja suloinen ponnistus epämukavuusalueella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasiassa kivaa, etenkin jos pääsee viettämään laatuaikaa yhden lapsen kanssa kerrallaan. Esikoisen (4,5) kanssa tykätään käydä teatterissa ja se on meidän oma juttu. Samoin hän tykkää osallistua ruuanlaittoon ja leipomiseen ja kyllä ihan aidosti nautin siitä. Mutta, kun mukana on tuo 2-vuotias, niin siitä ei samalla tavalla nauti, koska homma menee helposti sekoiluksi. Yksin 2-vuotiaan kanssa taas on paljon helpompaa, kun hänen ei tarvitse hakea huomiota ja voi kävellä rauhalliseen tahtiin. Mutta käydään silti eri kokoonpanoilla eri jutuissa. Lähtö on yleensä pahin stressin aihe.
Tätä on mahdotonta kuvailla sanoilla, mutta joskus rasittavan työviikon jälkeen lasten kanssa puuhailu vie ajatukset muualle ja rentoutuu. Täsmälleen samanlaisen viikon jälkeen joskus lasten kanssa puuhailu ahdistaa, kun ei vaan pysty rentoutumaan. 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP kuulostaa rasittavalta.
Niin, onhan se rasittavaa, jos joku tykkää olla lastensa kanssa.
Ainakaan ihan pienen lapsen (0-2v) kanssa ei ole kovinkaan kiva tehdä asioita, vaan kaikki tuntuu lähinnä työvuorolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan lukeneeni laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan lähes kaikki muut asiat siivoamista myöten olivat äitien mielestä mukavampia kuin omien lasten kanssa oleminen.
Luulen, että on. Itselläni ei ole lapsia mutta haluaisin kyllä. Olisin leikkisä iskä ja aina pelaisin lasten kanssa kaikkea. Kesällä oltaisiin vesisotaa! 😅
M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyisipä joku tätä samaa vanhoilta vanhemmilta ja keski-ikäisiltä lapsilta.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisipä joku tätä samaa vanhoilta vanhemmilta ja keski-ikäisiltä lapsilta.
Olen keski-ikäinen ja vanhempienieni mukaan minun kanssa asioiden tekeminen oli kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan lukeneeni laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan lähes kaikki muut asiat siivoamista myöten olivat äitien mielestä mukavampia kuin omien lasten kanssa oleminen.
Tuo on puppua. Jo kaksi lasta touhuaa keskenään. Koti on koti eikä mikään huonekalukaupan mainos. Miksi hankkia lapsia jos ei osallistu lapsen elämään ?
Vierailija kirjoitti:
Muistan lukeneeni laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan lähes kaikki muut asiat siivoamista myöten olivat äitien mielestä mukavampia kuin omien lasten kanssa oleminen.
Jos minulta kysyttäisiin, mikä on tärkeämpää tai merkityksellisintä minulle, niin lasten kanssa käytetty aika kyllä voittaisi. Tietenkin hauskaa juuri sillä hetkellä on vaikka nukkua tai katsoa Netflixiä.
Meillä on lasten isän kanssa eri tavat tehdä juttuja yhdessä lasten kanssa. Isä käy lasten kanssa enemmän liikkumassa, esimerkiksi pyöräilemässä. Itse taas tykkään pelata lautapelejä, käydä teatterissa, kirjastossa, museoissa, metsäretkillä, leipoa ja laittaa ruokaa yhdessä. Ehkä enemmän sellaista arkista yhdessä oloa.
Yleensä kivaa. Joskus rasittavaa, kun asiat menee vihkoon. Lapset on nyt jo isoja, niin yleensä kaikki sujuu.