Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sota ja sairaanhoitajat
30.04.2026 |
Jos olis sota pitäskö ne jokka on kouluttautunu ja tekevät sairaanhoitajan töiitä sodan aikanakin olla sairaanhoitajana töissä?
Saisko ne sillo palkkaa?
Kommentit (24)
Joudut töihin ja siivilipalveluksessa olleet miehet joutuvat hoitamaan lapsesi sillä aikaa päiväkodissa. Tai jos olet nainen käynyt armeijan, joudut sotimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vtu että näitä piisaa taas tänään
Pommit paukkuu ja talot ei välttämättä ole pystyssä. En todellakaan käy töissä. Katkon vaikka sormen enkä voi töitä tehdä ja lähden lasten kanssa evakkoon.
Alue: Aihe vapaa
Suomesta ollaan HYÖKKÄÄMÄSSÄ -> VENÄJÄLLE
Vertaa NATO ja tämä:
Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus syyskuussa 1940 oli ratkaiseva askel, joka mahdollisti saksalaisjoukkojen keskittämisen Suomeen ja sitä kautta myöhemmän hyökkäyksen kohti Muurmanskia kesäkuussa 1941. Vaikka sopimus solmittiin virallisesti vain sotilaiden ja materiaalin kuljettamiseksi Pohjanmaan satamista Pohjois-Norjaan, se toimi tosiasiassa "savuverhona", jonka suojissa Saksa sijoitti Pohjois-Suomeen huomattavan armeijan tulevaa Operaatio Barbarossaa varten.
1. Kauttakulkusopimus (Syyskuu 1940)
• Tausta: Talvisodan jälkeen Suomi oli eristetty ja koki jatkuvaa painetta Neuvostoliiton suunnalta. Saksa puolestaan kiinnostui Suomesta strategisena kumppanina ja halusi turvata Petsamon nikkelikaivokset.
• Sopimus: Elokuussa 1940 alkaneiden salaisten neuvottelujen jälkeen maiden välille solmittiin kauttakulkusopimus (allekirjoitettiin virallisesti 22.9.1940).
• Virallinen tarkoitus: Sallia Saksan armeijan huoltokuljetukset ja lomalaisten liikenne Pohjois-Norjan Kirkkoniemeen. Vastineeksi Suomi sai Saksalta kipeästi kaipaamaansa raskasta aseistusta.
2. Keskitykset ja hyökkäys Muurmanskiin (Kesäkuu 1941)
Kauttakulkuliikenteen varjolla Pohjois-Suomeen, erityisesti Rovaniemelle ja Lappiin, rakennettiin Saksan armeijan maaorganisaatio, asevarastoja ja huoltotukikohtia.
• Joukkojen määrä: Kesään 1941 mennessä Pohjois-Suomeen oli sijoitettu jo yli 200 000 saksalaista sotilasta (vuoristojoukkoja, XLIX armeijakunta).
• Rintamavastuu: Jatkosodan kynnyksellä kesäkuussa 1941 Suomi luovutti saksalaisille virallisesti rintamavastuun Oulujärvi–Aatankijärvi-linjan pohjoispuolella.
• Hyökkäys (Operaatio Hopeakettu): Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta 1941. Lapista käsin saksalaiset aloittivat 29. kesäkuuta 1941 suoran hyökkäyksen rajan yli tavoitteenaan vallata strategisesti elintärkeä Muurmanskin satamakaupunki ja katkaista Muurmannin rata.
Hyökkäys Muurmanskiin epäonnistui lopulta vaikean maaston, kylmän sään ja Neuvostoliiton sitkeän puolustuksen vuoksi, mutta kauttakulkusopimus oli se välttämätön juridinen ja logistinen pohja, joka teki tämän hyökkäysyrityksen Suomen maaperältä käsin mahdolliseksi.
----
Pidättäkää Presidentti Stubb, on sanottu.
Yhtäläisyyksiä hyökkäykselle vuonna 1941, sekä aivan selviä merkkejä hyökkäykseen Suomesta -> Venäjälle valmistautumiseen = "Savuverhona"
- Nato (joukot tuodaan ns. sotaharjoitus)
- Datakeskukset (modernin sodankäynnin tukiranka, jota ei lehdissä ole kerrottu syyksi perustaa, vaikkei niistä ole hyötyä Suomelle juuri ollenkaan, nostavat ehkä meidän sähkön hintaa.)
- Tampereen huoltokeskus (valmistautumista hyökkäykseen) Euroopan ensimmäinen MLRS-huoltokeskus
- Väestön evakointiharjoitus
- Lakipykälien asettaminen että kuka maksaa jos tulee droonihälytys, eikä pääse töihin. = Valmistautumista hyökkäyksiin.