Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia äidin kanssa?
25.04.2026 |
Äitini ajattelee olleensa hyvä äiti ja hän on ammatiltaan terapeutti. Todellisuudessa lapsuudessa meitä lapsia syyllistettiin kaikesta mahdollisesta ja hän ei tehnyt mitään, kun isäni toteutti päivittäin seksuaalista häirintää minua kohtaan (vaikka tiesi asiasta ja itkin siitä usein lapsesta aikuiseksi saakka). Hän oli poissaoleva, epäluotettava ja olimme sisarusteni kanssa heitteillä lapsuudessa ja nuoruudessa sillä isästäni ei ollut myöskään ottamaan vastuuta meistä. Nyt käyn traumaterapiassa ja olen yrittänyt keskustella muutamasta asiasta mitkä triggeröi traumojani/turvattomuutta äitini toiminnassa edelleen. Hän suuttuu valtavasti, hyökkää sanallisesti kimppuuni (mm. Sanoi että olen hullu) ja on loukkaantunut. En haluaisi katkaista välejä, mutta tekemisissä oleminen tuntuu ahdistavalta. Miten voisin toimia?
Kommentit (6)
Miksi et haluaisi katkaista välejä? Siksikö ettei äidillesi tulisi paha mieli? Kumpaa suojelet? Entä isäsi? Mitä terapeuttisi suosittelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti miksi helvetissä sinun on kyseltävä neuvoa vauvapalstalta, jos kerran käyt traumaterapiassa.
Taidat nauttia äitisi kuristusotteesta ja ajattelet että sinulla on velvollisuuksia häntä kohtaan.
Suutarin lapsella ei ole kenkiä. Sehän tarkoittaa suunnilleen sanottuna sitä, että kun olet asiantuntija jossain asiassa ja teet sitä työksesi, niin omalta kohdalta sama asia jää hoitamatta tai hoidetaan viimeisenä mahdollisena ajankohtana.
Jos haluat jatkaa elämääsi niin välit on katkaistava.