Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Katkeran keski-ikäistyneen tyttäreni jutut kyllästyttävät. En oikein haluaisi häntä enää kylään.
20.04.2026 |
Tytär ei ole menestynyt elämässä kaksisesti ja tuntuu syyttävän meitä vanhempia kaikesta. Ei suoraan, mutta sellainen marttyyriasenne välittyy. Olisi pitänyt olla aina hienommat harrastukset ja koulut ja puitteet kotona. Lisäksi suunnilleen kaikki, mitä me vanhemmat edustamme, on noloa ja junttia. Ymmärtäisin tällaisen asenteen angstiselta teiniltä, mutta aikuiselta ihmiseltä se suututtaa. Vierailut ovat hänen puoleltaan ihmeellistä hössöttämistä, aina ohimennen tekee selväksi, mikä riesa käyminen on. Tekisi mieli sanoa, että ei tarvitse tulla, mutta tuntuu että ei omalle jälkeläiselle voi niin sanoa.
Kommentit (29)
Kun ei se elämä kaikilla mene kuten suunnittelee, kyllähän se pysähdyttää miettimään. Purkautuu sitten katkeruutena. Koita keksiä jotain yhteistä puuhaa jossa puhumiselle ei jää paljon aikaa. Hän tarvitsee nyt muuta puuhaa ja ajateltavaa. Ehdota jotain harrastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikemminkin asiat kannattaisi käydä perusteellisesti läpi puhumalla eikä lakaista niitä enää matonalle.
Käyn vanhemman luona velvollisuudesta. En voi hylätä häntä. En valita että pitää käydä. Voin vain valittaa rankasta matkasta.
Merkki lopun ajoista " monien rakkaus viilenee"
Oletteko te muut huomanneet saman kuin minä olen, varsinkin täällä vauva.fi keskusteluissa tämä on jo tapahtunut.
Äidin ja lapsen välisen rakkauden viileneminen on minusta se viimeisin rakkaus ,jonka luulisi ikinä viilenevän.
Ilmeisesti vastine ketjuun: Iäkkäiden vanhempieni jutut alkavat rasittaa. En jaksa enää käydä siellä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/6482416/iakkaiden-vanhempieni-jutut-alk…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merkki lopun ajoista " monien rakkaus viilenee"
Oletteko te muut huomanneet saman kuin minä olen, varsinkin täällä vauva.fi keskusteluissa tämä on jo tapahtunut.
Äidin ja lapsen välisen rakkauden viileneminen on minusta se viimeisin rakkaus ,jonka luulisi ikinä viilenevän.
Ehkä palsta trollien ketjuista ei kannata vetää tuota johtopäätöstä. Jos katson lähipiirissä ymärilleni niin on käynyt päinvastoin. Vanhempien ja lasten välillä on paremmat välit ja yhteys kun esim. 50 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
😭😭