Onko ihan normaali käytäntö että vanhempansa menettänyt lapsi lähetetään lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Ja nro 12 jatkuu että tottakai se että menetin vanhempani ja jäin alkoholistin huollettavaksi oli iso kriisi, mutta isoin apu siihen olisi ollut sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Psykologistakin olisi voinut olla hyötyä jos olisin itse halunnut käydä siellä. Pakkopullaterapiasta ei sen sijaan ollut mitään hyötyä. Käytin käynneillä kaiken energiani sen miettimiseen, miten saan psykologin vakuutettua siitä että voin hyvin ja että käynnit voi lopettaa. 

Jos olisit rehellisesti sanonut kotioloista ja että et halua alkoholistin kanssa asua olisit varmaan päässyt sijaiskotiin. Ja pelkästään toisen vanhemman menettänyt ei oo orpo. 

Orvot pannaan tietenkin huostaan ja heistä tulee lastensuojelun asiakkaita. Siihen voi kuulua myös psykiatrisia tai psykologisia tutkimuksia.

On tarpeen jos lapsi on kovin ujoileva ja sosiaaliset taidot ovat täten jääneet heikonlaisiksi.

Ei ainakaan vielä 2005 ollut yleisenä käytäntönä, itse en ainakaan saanut mitään sellaista. Toisaalta eipä tässä tapauksessa oltu yhteydessä sosiaaliviranomaisiinkaan, huoltajuutta haettiin oikeudelta omatoimisesti ja sisarusteni isästä tuli huoltajani.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi meidän luokalla oli yksi tyttö jonka molemmat vanhemmat kuoli, se ainakin joutui tekemisiin sosiaaliviranomaisten kanssa ja johonkin tutkimuksiin. Toisaalta se varmasti tarvitsi niitä, yritti kiusata toisia lapsia ja sai koulussakin ihan ihmeellisiä raivareita. Heillä oli myös jotain huoltajuussäätöä lastensuojelun kanssa.

Oikein

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan vielä 2005 ollut yleisenä käytäntönä, itse en ainakaan saanut mitään sellaista. Toisaalta eipä tässä tapauksessa oltu yhteydessä sosiaaliviranomaisiinkaan, huoltajuutta haettiin oikeudelta omatoimisesti ja sisarusteni isästä tuli huoltajani.

Tsunami?

Totta kai. Kun viranomainen vastaa huollosta niin silloin lapsen kohtalo on olla pompoteltavana virkamieheltä toiselle heidän "asiakkaanaan" jotta nämä saavat lypsettyä lapsen avulla mahdollisimman paljon valtion kassaa. Ai lapsi traumatisoitui ja mutiloitiin pilalle kemikaaleilla? Voi voi, kunhan virkamiehet saivat lompakkoonsa paksuunnusta niin se on tärkeintä

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Kun viranomainen vastaa huollosta niin silloin lapsen kohtalo on olla pompoteltavana virkamieheltä toiselle heidän "asiakkaanaan" jotta nämä saavat lypsettyä lapsen avulla mahdollisimman paljon valtion kassaa. Ai lapsi traumatisoitui ja mutiloitiin pilalle kemikaaleilla? Voi voi, kunhan virkamiehet saivat lompakkoonsa paksuunnusta niin se on tärkeintä

Eihän orvoksi jäänyt lapsi mitään tuota valtion kassaan, vaan päinvastoin sosiaalitoimi kustantaa orvoksi jääneen lapsen elämää mahdollisten uusien huoltajien ohella.

Vierailija kirjoitti:

On tarpeen jos lapsi on kovin ujoileva ja sosiaaliset taidot ovat täten jääneet heikonlaisiksi.

Nuo ei ole mitään psykiatrille kuuluvia asioita. Ujous on normaalia ja sosiaalisia taitoja voi harjoitella. Toki lasta voi siinä tukea, mutta ei se kuulu mielenterveyspalveluille vaan on osa ihan normaalia kasvatusta.

Jotkut tutkitaan joitain ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja nro 12 jatkuu että tottakai se että menetin vanhempani ja jäin alkoholistin huollettavaksi oli iso kriisi, mutta isoin apu siihen olisi ollut sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Psykologistakin olisi voinut olla hyötyä jos olisin itse halunnut käydä siellä. Pakkopullaterapiasta ei sen sijaan ollut mitään hyötyä. Käytin käynneillä kaiken energiani sen miettimiseen, miten saan psykologin vakuutettua siitä että voin hyvin ja että käynnit voi lopettaa. 

Jos olisit rehellisesti sanonut kotioloista ja että et halua alkoholistin kanssa asua olisit varmaan päässyt sijaiskotiin. Ja pelkästään toisen vanhemman menettänyt ei oo orpo. 

Aivan, joo koko tilanne olikin 10-vuotiaan mun syytä. Kannoin jo vastuun kodin siivouksesta ja pikkusisaruksen hyvinvoinnista isän ryypätessä ja syyllistyin kun se ei sujunut yhtä hyvin kuin edesmenneeltä äidiltä. Pitääkin nyt jälkikäteen vielä syyllistyä siitä että en tajunnut että kulissien ylläpitäminen on tyhmää vaikka kotona oli opetettu muuhun. -sama