Lapsen kielitaito on huonontunut pk-seudun päiväkodissa
4 v lapsemme on aina ollut hyvä puhumaan ja hän aloitti puhumisen varhain. Lapsi oli pitkään kotihoisdossa. Olemme lukeneet lapselle paljon, käyneet viikoittain kirjastossa ja keskustelleet aktiivisesti. Lapsi puhui lähinnä kirjakieltä, sillä halusimme opettaa lapselle äidinkielen mahdollisimman selkeästi (minulla kuuluu puheessa vahvasti oman maakuntani murre). Lasta onkin aina kehuttu hyvästä puheesta.
Lapsemme joutui valitettavasti päiväkotiin, jossa isolla osalla lapsista äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Lasten kielitaito suomen osalta on hyvin puutteellista. Vienti- ja hakutilanteissa huomaan, etteivät perheet puhu lainkaan suomea keskenään, vaan omaa äidinkieltään. Osalla hoitajistakin on hyvin puutteellinen kielitaito. Juuri yksi päivä kuuntelin, kun hoitaja selitti taaperolle "Laitetaan sukkat jalkaan" ja kieli oli muutenkin tuollaista.
Lapsen kielitaito on huonontunut päiväkodissa vietetyn vuoden aikana merkittävästi, vaikka kotona olemme jatkaneet tutulla linjalla. Kun lapsi kuulee 8-16 huonoa suomea, tarttuu se väistämättä. Lapsi on unohtanut monien, jo osaamiensa ihan tavallisten verbien taivutukset ja lapsen puhetta saa usein olla korjaamassa. Nykyisin lapsen suusta kuulee lauseita luokkaa "Kehä kolme on kaikista pitkin". Suututtaa ja surettaa, miten huono tuo päiväkodin kielitilanne on. Ollaan toki jonottamassa paikkaa ns. paremmasta päiväkodista, mutta paikan saa vasta aikaisintaan syksyllä.
Onko muilla ollut tällaista tilannetta lapsen suhteen?
Ap
Kommentit (18)
Lapsi pois päiväkodista ja palkkaatte hoitotädin syksyyn asti.
Auttaisi varmaan jos itse puhuisit kotona sitä kirjakieltä, että mongertaisi.
No, eipä se sinunkaan murteesi hääviä ole, joten huonot on lähtökohdata mukulalla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä iloa sulle olisi saamenkielisten seurasta? Tai ruotsalaisten?
Todennäköisesti osaisivat suomea edes auttavasti ja jakaisimme saman kulttuuriympäristön.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä iloa sulle olisi saamenkielisten seurasta? Tai ruotsalaisten?
Ne osaa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi varmaan jos itse puhuisit kotona sitä kirjakieltä, että mongertaisi.
Siis etkä mongertaisi.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi varmaan jos itse puhuisit kotona sitä kirjakieltä, että mongertaisi.
Lapsi kyllä oppi kirjakielen hyvin, kun puhun hänelle puhuessani kirjakieltä. Ei murteeni ole ongelma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä iloa sulle olisi saamenkielisten seurasta? Tai ruotsalaisten?
Tässä varmaan on käytetty kiertoilmausta sille, että kyse olisi kantisperheistä.
Sama meno jatkuu koulussakin, jos päätyy huonoon kouluun. Me teimme tämän takia ratkaisun, että muutimme pk-seudun ulkopuolelle hyvälle alueelle, jossa lapsi pääsee varmasti suomenkielisten oppilaiden lähikouluun (mm-taustaisten koulut ovat niin kaukana, ettei lasta sijoiteta niihin).
Sama meillä. Sen tosin huomaan, että ns. Virtaset ja Korhoset leikkivät keskenään. Harvoin leikeissä on mukana lapsia, joilla kielitaito on hyvin puutteellinen.
Sääliksi käy myös päiväkodin työntekijöitä. Heillä on melkoinen työ yrittää selittää näiden lasten vanhemmille, mitä tarkoittavat kuravaatteet yms, kun yhteistä kieltä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
No, eipä se sinunkaan murteesi hääviä ole, joten huonot on lähtökohdata mukulalla.
Iso osa synt.per.suomalaisista puhuu jotakin murretta. Sama muuallakin. Kyllä synt.per.tukholmalainen kuulostaa erilaiselta kuin Pohjois-Ruotsin maaseudulta oleva.
Jälleen yksi tuhansista esimerkeistä että Suomi on kuolonkorinoissa.
Meillä huono kielitaito ei rajoitu vain muualta tulleisiin. Lapsen päiväkodissa on paljon lapsia ns. huono-osaiselta alueelta, jossa on ylisukupolvisia ongelmia. Tämä näkyy myös lapsissa. Käytös on osalla huonoa, vanhempia ei kiinnosta ja puheen kehitys laahaa jäljessä, kun lapset istuvat ruutujen ääressä jo pienestä asti.
Ymmärrän täysin, että nykyisin monet perheet päiväkoti- ja koulushoppailevat. Niin mekin. Me maksoimme 50 000 euroa ekstraa muiden kaupunginosien hintatasoon verrattuna siitä hyvästä, että pääsimme asuinalueelle, jossa on laadukkaat päiväkodit ja laadukas koulu, eikä pelkoa muulle alueelle sijoittamisesta. Työskentelen itse paikkakunnalla, joten tiedän koulujen todellisuuden täällä. Siitä ilosta maksan mielelläni, että lapsi saa koulurauhan koulupolun aluksi. Se nyt vain on fakta, että lapsen kohdalla kaveripiiri ja kasvuympäristö vaikuttaa paljon. Mieluummin tingin muusta ja valitsen lapselle rauhallisemman ja turvallisemman arjen alueella, jossa on muita samoin ajattelevia vanhempia.
Ei ole mikään ihme, kun katsoo nykymenoa. Ryhmässä voi olla vain muutama suomea äidinkielenään puhuva. Se tekee paljon, jos ryhmässä on iso osa (vaikka jo 1/4) lapsia, joille suomi on vieras kieli, eikä sitä puhuta kotonakaan. Ja jos aikuiset ovat itsekin kielipuolia, niin mitä voisi lastenkaan kielitaidon kehittymiseltä odottaa.
Aina voi tiedustella että onhan päiväkodin lapsiryhmässä suomenkielinen hoitaja myös.
Mitä iloa sulle olisi saamenkielisten seurasta? Tai ruotsalaisten?