*******ELOISTEN KESKIVIIKKO*******

Tökkiiköhän nää sivut vai nyrjähtikö tämä compuutteri muuten vaan? Hävisi taas turinat tuonne avaruuteen..



Toukotapaamiseen tulossa olevat: huomasittehan kaikki, että paikka vaihtui merellisestä Carusellista tuttuun Johto Caféhen joka siis on tuolla Kampin kauppakeskuksessa viidennessä kerroksessa?



Ja: tänään on sitten enää kuukausi KESÄKINKEREIHIN.. :)) *odottaa malttamattomana*



ja nyt suuntaa matkansa täältä löpisemästä Turkkkuseen



nallu

Täällä Suomen Turku...Matti,Teppo ja Ope odottavat vierailijota pääkaupunkiseudulta innolla:) Voin tarvittaessa lurauttaa ilman poikia tuon biisin " Kaiken takana on nainen" , jotta päästään fiilikseen...



JAMSSA: Olipa mukava lukea,että teillä alkaa tuo syöminen sujua,on niiiiin totta,että pienessä ovat ne kotiäidin ilot,allekirjoitan sen täysin.Kuinkas itse jakselet? Jokos tenttikirjat kutsuvat?



K.H.P: Hienoa,että teillä aletaan olla kunnossa!



PUUHIKSEN taloprojektille pidän peukkuja.



PUPPE: Kuinkas työt ovat sujuneet?



PUBU: Voi kun se Annin tauti jo hellittäisi, hus,pöpöt sieltä hus! Meillä muuten nelkku on keksinyt myös Leevin kiusaamisen,voi itku. Sympatiat täältä sinne.



PUMPULI: Mihinkähän sukulaisiin minä lähtisin syömään:) Josko saisi hieman lihaa luitten päälle, jos kiertelisi sukulaisia kersalauman kanssa ympäri Suomea:) Voipi olla etteivät ne huolisi meitä:))



Voi ERIA kun olen taas nauranut juttujasi, sinulla on kyllä sana hallussa.



Jokaiselle olisi kiva kirjoitalla jotain,mutta täytyy käydä ensin tsekkaamassa mitä kullekin kuuluu,kun muisti on niin hyvä,mutta ah niin lyhyt...Palaan...



Ope

Ensin huhuilen mukaan kaikka ELOISIA sieltä taustalta!!!!!!



HUHTI: Olet ollut ajatuksissa!



MYRY: Meillä Leevi on myös kovin kiinnostunut portaista ja jos yläkerran portaikon osi jää vahingossa auki, voi olla varma että pikku-ukko löytyy sieltä.



TUULI: Täälläkin kaivattaisiin parturia,pää on kuin harakanpesä,harva ja harmaa...



ELOEPPU: Lähetähän se äitisi meillekin ikkunoita pesemään:)



PIKKUODESSA: Olipa kiva kuulla sinusta.



PAPUNA: Pisti ihan itkettämään tuo ystäväsi vauvan kohtalo,kamalaa:(



PEPPER: Onnittelut Neelalle uudesta taidosta.



Jaaha sitten poistun. Pirtsakka päivää kaikille,minä lähden treenaamaan sitä Matin ja Tepon biisiä.



Opemamma ja unkkusia vetelevä Leeviskä

joo,eipä ihmosia..nyt on tää mamma sitten tulossa kipeeksi,näinhän se menee..yks tervehtyy niin toinen kipeenä :S

jumppaan meen kyllä silti onneksi asahia ja syvävenyttelyä,joten ei rankkaa..

iida on sitten muuttanut uniaan,nukkuin 30min nyt aamulla ja joskus nukkuu 2h eilen mentiin kaksilla unilla (1,5h ja 1h) ihan jees.. saas nähä miten tänään on..

mutta eipä ihmeempiä terse vaan..

Huomenta kaikille eloisille ja hauskaa turku päivää teille jotka sinne olette suuntaamassa Mattia ja Teppoa kuuntelemaan.



Minulla on nyt tentti taaksejäänyttä elämää eli on taas aikaa lukea lehtiä ja kirjoja ja jumpata yms kivaa kun vauva nukkuu. Kuulostaa kivalta nuo erilaiset jumpat syvävenyttelyä yms mitä k.h.p harrastaa. Mulla on vähän hankalaa kun ei ole iltaisin lapsenvahtia (mies on yhtä innokas työntekijä kuin huhtin mies taitaa olla huhtin viesteistä päätellen). Olen kyllä bongannut yhden jutun mikä olisi sunnuntaisin eli sinne voisi ehkä suunnata.



Eilen meillä oli taas kurkussa jotain tilanne...vauva oli keittiön lattialla kun tein keittiössä ruokaa. Mun mielestä lattialla ei näkynyt mitään mutta yhtäkkiä se alkaa kakomaan kovasti ja eikös siellä kurkussa ollut joku miehen jättikokoinen vitamiinipilleri. Niin pitääkin alkaa harrastaa tuota opemamman jokapäiväistä imurointia kun ei mun näkökenttään se parketin värinen pilleri ollut päässyt ollenkaan. Huh, mutta näitä sattuu tietenkin kun kaikki menee suuhun.



Tällä viikolla onkin sitten euroviisuviikko, taisi olla joku karsintakin tulossa jossa valitaan finaaliin pääsevät kappaleet. Pitääkin seurata tilannetta.



Mitäs aiotte antaa omille äideille/isoäideille äitienpäivälahjaksi? Minä vähän pohdin tuossa että josko jotain kukkia ja suklaata veisi. Ai niin siitä tulikin mieleen että adios orvokkeja istuttamaanhan mun piti mennä. Adios amigos!

Hei kaikki Eloisat. Olen taustaillut aina välillä täällä eloisissa, jopa kirjoitellut alussa. vauvakuume/odotusaikana kirjoittelinkin jonkun verran. Nyt on vaan niin, ettei aika tahdo riittää mihinkään. Hauskaa on kyllä käydä täältä lueskelemassa mitä kellekin kuuluu.



Kyllä se on siskot ihme miten nopeasti tyttö on kasvanut ja kehittynyt. Tuntuu että vasta oli elokuu kun sain nyytin syliin ja nyt tyttö jo osaa muutaman sanan, harjottelee puuta myöten kävelemistä ja riehuu isoveljensä kanssa. Meillä tyttö on kova halailemaan, varsinkin eläimiä. Meidän kaksi kissaa ja koira saavat päivän mittaan kymmeniä halauksia. Tosin turkistakin revitään ja tungetaan kättä koiran suuhun ts. kurkkuun, niin että koiraa oksettaa.



Mies on jatkuvasti työmatkoilla, raukkaparka kun tekee kahta työtä. On oma firma ja sitten vielä päivätyö. Joudun olemaan lapsineni ja elukoitteni kanssa tosi paljon yksin. No, siihen on jo osittain tottunut, mutta rankkaa on välillä.



Vauvakuume vaivaa edelleen. Nyt on alkanut 3 yrityskuukausi ja kovasti olen kärsimätön mutta en onneksi aivan epätoivoinen vielä. Realistisesti ajateltuna yli kolmensadan kilometrin välimatka on aika hyvä ehkäisykeino. Jos mies on jatkuvasti ulkomailla ei kai voi odottaakaan mitään pikaraskautumista.

Jännittää vähän taas se raskaana oleminen kun viimeksi oli niitä verenvuotoja ja kaikkea odotusaikana ja aika traumaattinen synnytys, mutta hyvinhän siinä lopulta kävi.



Terveisiä kaikille ihanille elokuisille,



Viola

Miten se onkin aina mukamas niin vaikeaa saada aikaiseksi kirjautua koneelle ja pompata pinoon, vaikka lukemassa kerkeekin käydä??? Asiaan vaikuttanee osaltaan se, että omakotitalon pihahommat ovat työllistäneet viimeaikoina päiväuniaikaan ja kun poika on hereillä, niin ei puhettakaan että koneella istuisin - sillä samalla sekunnilla tulee viereen könyämään syliin ja jos ei pääse, niin alkaa välittömästi itkuvirsi kovaa ja korkealta!



Jumbon tapaamiseen olisi ollut kiva tulla, mutta sattui juuri kaverin lapsen viihdyttäminen samalle kellonlyömälle sillä aikaa, kun hän rentoitui kampaajalla. Huomasinkin juuri, että toukokuun tapamminen on Johdossa - sopiihan se meille, helpompi tulla eikä tuo ilmakaan ole nyt niin lämmin, että puistossa viitsisi istuskella.



IKARUKSELLE täältäkin voimia! En myöskään itse haluaisi osallistua rakkaan hautajaisiin koko ajan vauvaa hoitaen.



Toivottavasti PUUHAPETEÄ onnistaa talokaupoissa.



Myös meillä ikkunat odottavat pesijäänsä, ovat odottaneet jo todella kauan. Jospa se ELOEPUN ikkunanpesupalvelu kävisi myös täällä. Oma äitini ei vihjailusta huolimatta ole vielä tarjoutunut hommaan. Auttaisikohan se asiaa, että näkisi nuo todella likaiset ikkunat?



SYÖMISG: Tällä hetkellä tökkii (edelleen) todella pahasti muut kuin puuro ja hedelmä/marjasoseet. Ei puhettakaan että söisi edes pientä purkkia. Aamulla tissimaitoa n. 6, aamupalana puuroa reilu 1 dl hedelmän kanssa, lounas 2 tl-max 1 dl kasvis/kalasosetta ja hedelmäsosetta/jugurttia, välipala hedelmäsosetta 1 prk/jugurttia 1 dl, päivällinen 2 tl-max 1 dl kasvis/kalasosetta ja jälkkäri sama kuin lounaalla, illalla puuroa 1 annos valmisjauhetta (olisiko sitä vajaa 2 dl) hedelmän kera. Joka ruuan päälle sitten vielä maitoa, aina ei kyllä kauan jaksa imutella.



Sitten vielä omaa napaa: sain juuri tiedon päivähoitopaikasta syksyksi! Saimme toivomamme perhepäivähoitopaikan lähelta juna-asemaa näppärästi työmatkan varrelta! Nyt vielä jännittää valtavasti se, että minkälainen immeinen se hoitaja on, sillä niissä on varmasti isoja eroja.



Eipä nyt muuta tällä erää...



Tintarella ja poika 28.8

jos lapsella on eroahdistus, nuha, ripuli ja ylähampaat puhkeamassa niin arvaatte mitä meillä tarvitaan? No niitä LEHMÄN hermoja äidille.



Sympatiseeraan Violan, Pian, Huhtin ja kaikkien muidenkin kanssa joilla mies matkustaa paljon.Tuntuu kun mies olisi vaan vieraileva tähti joka käy täällä joskus.Ei ole varmaan helppoa kellekkään kun yksi perheestä on aina matkoilla, ulkopuolinen olo miehellä ja musta tuntuu kun saisi hoitaa arjen ihan yksin.



Eilen tuli postin kanssa sähkölasku joka olikin sitten 1400 puntaa eli 2000 euroa. Se oli kuulemma vanhan kämpän lasku.Olemme muuttaneet sieltä pois puoli vuotta sitten ja silloi n maksaneet final bill-laskun. No, se ei sitten kuulemma ollutkaan todellinen vaan arvio ja nyt olisi tämä uusi maksamatta. Siis TÄH??? Mä olen tänään siin jumalattoman kyllästynyt britteihin ja tähän järkky arroganttiin byrokratiaan. Laittavat meidän perintään jos ei makseta 7 päivän kuluessa ja jatkotoimenpiteet pitää hoitaa oikeuden kautta.Jep jep.Mä ymmärrän niitä jauhekirjeen lähettäjiä ihan eri tavalla :)



Nyt mä olenkin kaivanut omaa napaa niin että selkärankaa kutittaa ja jätänkin muille tilaa kertoa jotain mukaviakin kuulumisia.



enkkuihin kyllästynyt MiniK ja elämään kyllästynyt poikanen



p.s k.h.p, sun jumppa kuulosti ihanalta.Olisi poikaa jos joskus pääsisi joskus!

ja mua tympii. Käväsin heti aamusta lasten kanssa ostoksilla, vaikkei rahaa olekaan ylimääräistä. Löysin Juulille kesävaatteita ja itsellenikin parit uudet caprit. Esikko ei nyt saanut tällä kertaa mitään, kun loppui hänestä virta ja alkoi sellaisnen temppuilu, että päätin poistua kaupasta aikaansaamasta enempiä häiriöitä ja vahinkoja.



Olen tänää hoitanut lasten hoitopaikka-asiaa ja sainkin ne tuohon parin sadan metrin päässä olevaan päiväkotiin. Perhepäivähoitoon olisin saanut myös mutta juuri sille hoitajalle, jota esikko pelkää. Enkä voi kuvitellakaan, että sinne lapset raahaisin aamusta toiseen, kun tiedän ettei poika tule siellä viihtymään. Juuli menee alle 3-vuotiaiden ryhmään ja esikko sitten isompien ryhmään. Alkuun voi olla vaikeata varsinkin esikolle löytää uusia kavereita ja tottua uuteen hoitopaikkaan ja hoitajiin. Juulille on joka tapauksessa uusi tilanne ja uusi ympäristö, vaikka olisivat päässeetkin esikon vanhaan hoitopaikkaan. Tuossa Juulin ryhmässä on myös jokunen yli kolmivuotiaskin. Näin jo painajaisia päivähoidosta ja siksipä päätin jo nyt hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä. Nyt helpottaa jo vähän.



Olen itse työharjoittelujakson suorittanut kyseisessä päiväkodissa, joten talon pääperiaatteet tiedän ja jokusen hoitajankin tunnen. Ihan hyvän vaikutelman silloin sain ja tietysti mun oma myönteinen asennoituminen vaikuttaa lasten onnistuneeseen hoitosuhteeseen. Nyt vain positiivisin mielin eteenpäin.



Olin niin ajatellut tulla toukokuun lopulla olevaan tapaamiseen, kun en sinne Tampereelle kerran pääsee, niin eikös Juulin kasvukontrolli ole samana päivänä. Olin päättänyt olla uhkarohkea ja tulla molempien lasten kanssa linja-autolla, vaikka ei ole harmainta aavistusta minne kaukoliikenteen bussit kyytiläisensä jättää ja mistä tapaamispaikan olisin löytänyt. Jää sitten tuo reissu kokeilematta. Jos vielä myöhemmin kesällä/syksyllä toisenne tapaatte, voisin silloin yrittää uudelleen. Tosin heinäkuussa on paljon porukkaa lomilla ja elokuusta alkaen alkaa osalla porukkaa työelämä kutsua.



Minikpa oli saanut kivan suuruisen laskun ja vallan 7 päivää maksuaikaa. Ei onnistuisi meidän perheessä tuollainen maksuaikataulu eikä summa mitenkään. Toivottavasti saatte asian selvitettyä.



Opemammalle kiitos.



Missäs oinasmamma? Tulehan jotain kirjoittamaan!! Violasta olikin kiva kuulla.



Nyt esikko hermostuu, täytyypä mennä. Ei siis enää nuku päiväunia, joten rauhallinen omahetki on vain haavetta.



Huhti

Nallulle mukavia likoamishetkiä sinne Turkkusee :)



Violalle ja MiniK:lle niitä lehmänhermoja yh-arkeen sylikaupalla, minen välistä jaksa vaikka on tuo ukkokin tuossa apuna :)



huhti:mukava, kun se hoitoasia järjestyi sitten. Hyvin ne lapset yleensä sopeutuu, vaikka alkuun voi tietty olla jotain hankaluuksia :)



hannelille viitaten tuoone eilis-iltaiseen pinoon: siinä kohden kun tuo naama-pöllö ja tintti-pöhö on saatu kupeeleen tuonne peteihinsä, niin tämä uni-kurppa on ihan valmista tavaraa...maate meinaan ;D ei jaksa kuule pidellä isi-ihmistä edes kädestä saati mistään muusta ulokkeesta. Eikä kyllä näillä rospuuttokeleillä juuri viitikkään alkaa...paitsi titty jos mie teippaisin tuon sängynkin nuilla jätesäkeillä? Vaihtoehtoisesti voitas sen isi-ihmisen keralla pakkautua yhteen säkkiin, olishan se jopa siistimpää niin. Siinä sitten pussihyppelyä kaksin harrastettaisiin ;D tulisi tuo lateksiosastokin sitten koettua...



jaaha, alkaa olemaan vissiin päikkyjen aika tällä akalla, kun menee nuin levottomaksi hän





Eria

Hauskaa matkaa TURKUUN, ketä siellä nyt sitten olikin matkalla, Nallu, pumpuliko? Viekää Matille ja Tepolle terkkuja.



Opemamma: Tenttikirjoja on tullut lueskeltua, mutta kun joudun tässä olemaan lähinnä sähköpostiyhteydessä proffiin ja muihin niin aina saa ODOTTAAA, ai että mua ärsyttää. Mä en saa tehtyä mitään, kun kukaan ei piru vie vastaa, grr.



Viola, Huhti ja Minik: meilläkin mies on aika paljon pois kotoa. Piti lähteä ensi viikolla 5 viikoksi reissuun, mutta onneksi se typistyikin vain kahteen viikkoon. Onhan siinä arjessa aina pyörittämistä. Toisaalta joskus on kivaa, kun saa itse päättää miten päivät sujuu ja olla ihan rauhassa... Mutta toisaalta taas silloin ei ole ketään toista kantamassa arjen vastuita. Silti mä luulen, että meidän parisuhde kestää paremmin, kun ollaan välillä kunnolla erossa.



PIA74: kamalaa tuollainen, kun on jotain menossa kurkkuun. Onneksi tyttö sai kakottua sen pillerin ulos. Mä olen kanssa sen saman kokenut muutamaan otteeseen. Esikoisen kanssa aikoinaan piti roikuttaa jaloista ja hakata selkään ennen kuin pullan pala solahti ulos kurkusta. Jälkikäteen kyllä vähän vapisutti. Mun äiti aina kertoo sitä, kun joku sen tutun (?) 2-v poika tukehtui potalla istuessaan, kun sen äiti antoi sille aina nakin käteen pottatreeneissä, ja sitten kävi vahinko eikä äiti osannutkaan tehdä mitään.



Ei nyt on lopetettava. Kello on jo yli neljä ja pitäisi varmaan alkaa jotain päivällistä väsäämään. Meinasin vaan kanaa ja makaronia / perunamuussia (toissapäivästä). Mitäs muut syö tänään?



Jamssa *poistuu nyt lohduttamaan kitisevää vauvaa, sitä kun tuppaa harmittamaan se, että aina ei pääse jokaiseen huoneeseen. Eikä saa edes syödä kiviä tai muuta kivaa :( Vauvana olo on kovaa joskus.

Tännehän nuo päräyttivät, Turkuun...Käväisivät kuuntelemassa Matit ja Tepot ja Opet ja lähtivät sitten liottamaan nahkaansa tuonne kylpylään...Olisi niin tehnyt mieli mukaan,mutta miehellä oli työilta:( No likat lupasivat kylpeä oikein urakalla:)



Meikä täällä ihmettelee kroppansa oikkuja,on ihan sellainen olo kuin täti kurvaisi kohta paikalle,mutta eipä ole vielä näkynyt. Heittää taas häränpyllyä koko hormoonitoiminta ja sen kyllä huomaa tämän mamman epäjohdonmukaisesta käyttäytymisestä:( Huoh, tätä naisena olemisen tuskaa...Eipä sillä että niitä naistenvaivoja kaipailisin,mutta tulisi nyt joku tolkku tähänkin kulahtaneeseen akankutaleeseen...Ongelmansa kullakin:)



Että simmottis täällä, Turuus...



Ope

Piti tulla teillekin kertomaan, kun sain tällaisen viestin:



YSTÄVÄ:

Ystävä on kuin hyvä rintaliivi...

Vaikea löytää

Kannattava

Mukava

Huolehtiva

Ei koskaan jätä roikkumaan tai liiskaa maahan.

Ja on aina sydämen lähellä!!!



Jamssa

Ettei olis joku ihan muu kuin täti, joka on paikalle kurvaamassa ;)(tuossa 8,5kk kuluttua).



ERIA: hei hassut jutut sulla ja Hannelilla, välillä täytyy maha väärällään naureskella täällä.

Rintaliivi...hih...Juu...



Eipä tästä kuraan kuolleesta kutusta sikiä varmaan nyt muuta kuin vessasynnytykseen tavaraa:) Imetys pitänee siitä meillä aina huolta ja ihmeisiin en minäkään usko:). Se on tämä ikä kun alkaa tehdä tepposiaan,mitkähän vaihdevuosioireet meikäläisellä pukkaa kuumia aaltoja??



Jaaha,nyt häivyn iltapuuhiin...Veljekset kuin ilvekset tekevät muuten selvän toisistaan...



Ope, se kuraan kuollut menopaussioireinen kuttu

Voi että tuota pikku-ukkoa! Seisomaan nouseminen on nyt niin in, ettei tuosta sängyssä makaamisesta tahdo tulla yhtään mitään vaan jatkuvasti pitää kammeta itseään pystyyn pinnasängyn laidoissa roikkuen. Yölläkin nousee unissaan kontilleen ja sitten huudetaan kurkku putkella äitiä hätiin kun jostain syystä nukahtaminen siinä asennossa on vähän heikkoa...:)



Iltatoimet ovat tänään sujuneet hieman rauhallisemmin kun esikoinen lähti pitkästä aikaa mummin luokse yökylään ja lupasi olla heti kaksi yötä reissun päällä. Huomenna pitäisi siis olla vähän rauhallisempaa, joten sovin heti lounastreffit muiden mammakavereiden kanssa kaupunkiin. Viikonloppuna lähdetäänkin sitten koko porukka Tampesteriin ihan vain lomailemaan ja ystäviä tapaamaan.



Opemamma, kovin on kuraan kuollut kuttu -olo täälläkin. Kesällä lähestyvät kolmekymppiset on selkeä merkki siitä, että takuu alkaa tämän akan kohdalla mennä totaalisesti umpeen... Vaivaa on ollut tammikuusta lähtien jos jonkinlaista ja sama meno jatkuu edelleen. En edes jaksa enää kertoa kenellekään mitä tällä kertaa on menossa, sillä alan pahasti muistuttaa luulotautista mummiani, jonka parasta viihdettä on kertoa vaivoista ja sairauksista ja vertailla kenellä on pahimmat oireet...:/



Siitä tulikin aasinsilta viime viikolla heittämääni kysymykseen eli olisiko kenelläkään mitään hyviä VINKKEJÄ IMETYKSEN LOPETTELEMISEEN? Piku-ukko on juomisen suhteen täysin tississä kiinni eikä sille kelpaa tuttipullot ei nokkamukit kovalla tahi pehmeällä nokalla. Mukista hörpytettäessäkin kaikki juomat ovat aina paidalla. Oman kroppani kuntoonsaamiseksi mun olisi lääkärin kehoituksesta saatava imetys lopetettua mahdollisimman pian, mutta mitä pirua tuon tissitakiaisen kanssa tekee?? Pitää täysin juomatta ja tarjoaa mahdollisimman paljon nestettä sisältäviä hedelmäsoseita ym? Auttakkee pliis jos teillä on jotain vinkkejä.



Pia, onneksi selvisitte säikähdyksellä tuosta kakomistilanteesta! Meillä myös laulaa imuri päivittäin juuri tuosta syystä!



Viola, plussatuulia sinulle!:)



Tintarella, onnittelut hoitopaikan saamisesta!



MiniK, huh huh, ei ole ihan pieni lasku ei! Toivottavasti homma selviää ettekä joudu maksamaan moisia summia!



Mulla alkaa varmaan pian olla jonkin sortin MASENNUSTA päällä kun kaiken tämän sairastelun jälkeen sain vielä kuulla, että eräs " ystäväni" on panetellut mua tosi pahasti selkäni takana ja jopa suuttunut ja uhkaillut erästä ystävääni, kun hän on valinnut viettävänsä aikaa minun eikä hänen kanssaan. Tosi surullista kun ottaa huomioon miten paljon olen viimeisen vuoden, puolentoista aikana ollut hänen tukenaan, kuunnellut murheet ja lohduttanut itkuissa. Että näin, tässä on palkka siitä että yrität olla hyvä ystävä jollekulle, puukko selkään vain...



Pantoufle