Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siskon ’mustasukkaisuus’ omasta vauvastaan
10.04.2026 |
Voiko joku, jolla on omia lapsia selittää mistä voi johtua siskoni jonkinlainen mustasukkaisuus omista lapsistaan. Olemme siis aina olleet siskon kanssa läheisiä, mutta lasten tulon myötä siskolleni on noussut pintaan joku outo mustasukkaisuus omista lapsistaan tai en oikein tiedä millä sanalla sitä paremmin kuvailisin. Emme näe kovinkaan usein pitkän välimatkan takia, mutta kyläillessäni kun lapset iloisena juoksevat tervehtimään aistin siskostani, että se ei jotenkin hänestä ole mieluista? Jos lapsi kiipeää syliini niin hän voi jo pian kutsua lasta ”keittiöön” katsomaan jotain.
Ihan kuin hän ei haluaisi, että lapset liikaa kiintyvät minuun, ja jos vaikka leikin vauvan kanssa rauhassa lattialla ja vauvaa jokeltelee ja nauraa niin siskoni rientää pian ottamaan vauvan syliinsä. Tarjoudun apuihin esimerkiksi iltasadun tai hampaidenpesun yhteydessä, mutta sisko ei koskaan ota tätä apua vastaan ja lopulta en enää ole kysynyt ollenkaan. Ystävien lasten kanssa mitään tällaista ongelmaa ei ole vaan jotenkin he ovat enemmän helpottuneita, että ”ota tämä hetkeksi”. Haluaisin siis vain aidosti ymmärtää, että tunteeko muut tällaista mustasukkaisuutta omista lapsistaan vai mistä on kyse?
Olemme molemmat yli kolmekymppisiä, meidän välillä ei ole ollut mitään kilpailuasetelmaa lapsena ja minulla ei ole mitään tarvetta kilpailla hänen äidinrakkautensa kanssa. Haluaisin vaan aidosti auttaa ja tutustua rakkaisiin sisarenlapsiin.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit sanoa siskollesi että olet huomannut asian. Lisäksi sanoisit että haluat kunnioittaa hänen rajojaan äitinä ja siksi kuulla siskoltasi, miten sinun olisi hyvä toteuttaa täti-roolia. Vaikka pitäisitkin siskosi asennetta tyhmänä, niin silti tekisin näin. Joku ylempänä sanoi miten jollain oli mennyt tälläinen oli kun lapset teinejä.
Samaa mieltä, ottaisin kyllä asian puheeksi kahden kesken.
Kysymällähän tuo selviää.
Ottamalla asian puheeksi saattaa ap etäännyttää itseään siskosta ja lapsesta entisestään. Onhan se outoa, jos jo valmiiksi tuppautuva ja vanhemman roolia ottava lapsen täti alkaa tenttaamaan, että miksi ei saa ottaa enemmän vanhemman roolia ja päättää lapsen hoitoon liittyvistä asioista. Antaisin ajan kulua ja antaisin siskolle uuden perheensä kanssa tilaa jättäytyen taka-alalle. Tämä siksi, koska selkeästi lapsen äitiä siskonsa olemus ei miellytä.
En ymmärtänyt ap:n tekstistä, että hän olisi ottamassa vanhemman roolia? Tai, että hän haluaisi päättää lasten hoitoon liittyvistä asioista. Mistä sellaista keksit?
Ei hampaiden peseminen ole mitään vanhemmuuden ottamista vaan auttamista.
Kyllä kai aikuiset sisarukset tuollaisesta asiasta voi puhua?
Eikös asia ollut niin, etteivät edes tapaa usein, joten siskohan on jo valmiiksi taka-alalla.
Minun mielestä taas hampaiden pesu tai muut hygieniatoimet on kyllä aika kummallista ottaa omatoimisesti hoitaakseen. Ehkä nyt ei vanhemmuuden ottamista, mutta jotenkin tungettelevaa. En nyt sano, että ap:n tapauksessa on näin, mutta meillä on lähipiirissä henkilö, jonka kanssa piti tosiaan käydä keskusteluja sopivaisuuden rajoista, kun lapsemme syntyivät. Tämäkin saatiin sovittua, kunhan pahimmat särmät hioituivat. Nyt meidän lapset on jo yläkoulussa ja kaikilla hormonit tasoittuneet ja tulemme oikein hyvin toimeen. Ap kysyi, mistä siskon kireä asenne voisi johtua, ja tässä on pohdittu asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun siskollani tuo vaihe kesti 16 vuotta :D
Emme ole enää nykyisin yhteyksissä. Aivan älytön oletus, että 16 vuoden jälkeen voisi "palata entiseen" sellaisen käytöksen jälkeen. Hirmuäiti kuplassaan, lol
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit sanoa siskollesi että olet huomannut asian. Lisäksi sanoisit että haluat kunnioittaa hänen rajojaan äitinä ja siksi kuulla siskoltasi, miten sinun olisi hyvä toteuttaa täti-roolia. Vaikka pitäisitkin siskosi asennetta tyhmänä, niin silti tekisin näin. Joku ylempänä sanoi miten jollain oli mennyt tälläinen oli kun lapset teinejä.
Samaa mieltä, ottaisin kyllä asian puheeksi kahden kesken.
Kysymällähän tuo selviää.
Ottamalla asian puheeksi saattaa ap etäännyttää itseään siskosta ja lapsesta entisestään. Onhan se outoa, jos jo valmiiksi tuppautuva ja vanhemman roolia ottava lapsen täti alkaa tenttaamaan, että miksi ei saa ottaa enemmän vanhemman roolia ja päättää lapsen hoitoon liittyvistä asioista. Antaisin ajan kulua ja antaisin siskolle uuden perheensä kanssa tilaa jättäytyen taka-alalle. Tämä siksi, koska selkeästi lapsen äitiä siskonsa olemus ei miellytä.
Mitä helvettiä sinä sönkkäät lapsesta? Jos malttaisit lukea aloituksen, niin ehkä oppisit että kyse on useammasta lapsesa.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että ylianlysoit tilannetta. Ketä se hyödyttää?
En usko, kyllähän tuollaisen huomaa ts ap tuntee itsensä sisarensa luokse ei-toivotuksi vieraaksi?
Vartioiko sisaresi esim miestään suhteessa sinuun, pelkää että teillä on sutinaa?
Kiintymyssuhdetyyli ja oman lapsuuden ongelmat aktivoituu lapsen saatuaan.
Jos asiat ei ole ns kunnossa, niin voi olla omituista käytöstä esim vauvan suhteen ym joka kumpuaa omista ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikki lapset vielä pieniä? Siskosi äitihormoonit taitavat käydä vielä ylikierroksilla ja voi tosiaan olla ylisuojeleva/hössöttävä ja samalla mustasukkainenkin. Onko samanlainen muiden ihmisten kanssa? Ehkä vielä niin hurahtanut äitiydessään että on aivan kiinni vielä lapsissaan. Voi olla myös omaa epävarmuutta tai onko epävarma osaatko hoitaa samalla tavalla, jos sinulla ei ole vielä lapsia. Menee yleensä ohi kun lapset vähän kasvavat ja siskosikin saa taas muita juttuja elämäänsä kuin lapset. Voi olla sitten kiitollinen että saa apua.
Tunsin joskus tuollaisen. Oli semmonen ylisuojelija että annoin sittemmin olla enkä tuppautunut seuraan enää. Eipähän pennut traumatisoidu enää ainakaan minun seurasta.
Huomio sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisit sanoa siskollesi että olet huomannut asian. Lisäksi sanoisit että haluat kunnioittaa hänen rajojaan äitinä ja siksi kuulla siskoltasi, miten sinun olisi hyvä toteuttaa täti-roolia. Vaikka pitäisitkin siskosi asennetta tyhmänä, niin silti tekisin näin. Joku ylempänä sanoi miten jollain oli mennyt tälläinen oli kun lapset teinejä.
Samaa mieltä, ottaisin kyllä asian puheeksi kahden kesken.
Kysymällähän tuo selviää.
Ottamalla asian puheeksi saattaa ap etäännyttää itseään siskosta ja lapsesta entisestään. Onhan se outoa, jos jo valmiiksi tuppautuva ja vanhemman roolia ottava lapsen täti alkaa tenttaamaan, että miksi ei saa ottaa enemmän vanhemman roolia ja päättää lapsen hoitoon liittyvistä asioista. Antaisin ajan kulua ja antaisin siskolle uuden perheensä kanssa tilaa jättäytyen taka-alalle. Tämä siksi, koska selkeästi lapsen äitiä siskonsa olemus ei miellytä.
En ymmärtänyt ap:n tekstistä, että hän olisi ottamassa vanhemman roolia? Tai, että hän haluaisi päättää lasten hoitoon liittyvistä asioista. Mistä sellaista keksit?
Ei hampaiden peseminen ole mitään vanhemmuuden ottamista vaan auttamista.
Kyllä kai aikuiset sisarukset tuollaisesta asiasta voi puhua?
Eikös asia ollut niin, etteivät edes tapaa usein, joten siskohan on jo valmiiksi taka-alalla.
Minun mielestä taas hampaiden pesu tai muut hygieniatoimet on kyllä aika kummallista ottaa omatoimisesti hoitaakseen. Ehkä nyt ei vanhemmuuden ottamista, mutta jotenkin tungettelevaa. En nyt sano, että ap:n tapauksessa on näin, mutta meillä on lähipiirissä henkilö, jonka kanssa piti tosiaan käydä keskusteluja sopivaisuuden rajoista, kun lapsemme syntyivät. Tämäkin saatiin sovittua, kunhan pahimmat särmät hioituivat. Nyt meidän lapset on jo yläkoulussa ja kaikilla hormonit tasoittuneet ja tulemme oikein hyvin toimeen. Ap kysyi, mistä siskon kireä asenne voisi johtua, ja tässä on pohdittu asiaa.
Usein leikki-ikäiset ( ymmärsin, että isommat ovat jo leikki-ikäisiä) haluavat näyttää, miten pesevät hampaitaan, millainen hammasharja jne.
Pesen usein pienten lastenlasteni hampaita, enkä sitä nyt niin intiiminä pidä, ettei sellaista voisi kysyä ja hoitaa.
WC-asiat ovat tänä päivänä ehkä tarkemmin kontrolloituja, mutta kysyn aina, että hoidanko vai hoitaako lapsen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisit sanoa siskollesi että olet huomannut asian. Lisäksi sanoisit että haluat kunnioittaa hänen rajojaan äitinä ja siksi kuulla siskoltasi, miten sinun olisi hyvä toteuttaa täti-roolia. Vaikka pitäisitkin siskosi asennetta tyhmänä, niin silti tekisin näin. Joku ylempänä sanoi miten jollain oli mennyt tälläinen oli kun lapset teinejä.
Myöhäistä se sitten on enää tulla nuoleskelemaan.
En ota vanhemman roolia, eikä minulla ole mitään tarvetta esittää lapsille mitään varaäitiä. Olen tarjonnut apua tilanteissa, jossa siskollani on selvästi ollut kädet täynnä ja yksi lapsista on vaikka itkenyt ja toiselle olisi pitänyt kaivaa kaapista yöpuku ja kolmas jo on kinunnut iltasatua luettavaksi.
Välillä on myös sellaisia hetkiä, että joku lapsista on itse pyytänyt vaikka puuroa (siis minulta) ja mielelläni olisin voinut sitä lapselle tehdä, mutta siskoni on kiirehtinyt väliin ja sanonut ”äiti lämmittää sinulle puuroa.” Nämä on ihan puhtaasti sellaisia tilanteita, missä toivoisin, että voisin vain auttaa, koska itse toivoisin samaa jos minilla olisi pieniä lapsia ja koska ymmärrän, että kolmen lapsen kanssa on varmasti päivässä aika monet askareet hoidettavana.
Tunnen tosiaan siskoni niin hyvin, että herkästi tunnistan käytöksessä jotakin outoa, emme ole missään nimessä etäisiä toisillemme vaikka asummekin eri paikkakunnilla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä osallistu lasten hoitoon. Pysy viihdytysjoukoissa.
Minusta kuulostaa siltä, että apn siskolla on jotain mt-häiriötä, ei tuo nyt ihan normaalia ole. Jos siskolla on jotain hampaankolossa lapsuudesta ja se on nyt aktivoitunut ja kohdistuu aphen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä osallistu lasten hoitoon. Pysy viihdytysjoukoissa.
Tämä. Parasta kaikille. Tarjoa apua vain kun sitä pyydetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että ylianlysoit tilannetta. Ketä se hyödyttää?
En usko, kyllähän tuollaisen huomaa ts ap tuntee itsensä sisarensa luokse ei-toivotuksi vieraaksi?
Vartioiko sisaresi esim miestään suhteessa sinuun, pelkää että teillä on sutinaa?
Auttako tilanter nimeämonen mustasukkaisuideksi jotakin. En oikein usko. Ylisnslysointia on juuri se että yrittää analysoida ja vaikuttaa tiksnteeseen johon ei voi vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otatko kovasti sellaista vanhemman roolia? Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta se saattaa alitajuisesti häiritä lasten äitiä. Siskosikin pitäisi yrittää ymmärtää, että yrität auttaa ja olla mukava, mutta vauvahuuruissa se voi olla vaikeaa. Tuokin vaihe menee ohi.
Jos oikeasti haluat auttaa, pienen lapsen äidiltä voi ihan suoraan kysyä minkälaista apua hän haluaisi. Joku saattaa kaivata lastenhoitoapua ja joku muu aikuista seuraa.
Vauvan äitiä voi auttaa jos tiskaat, siivoat tai laitat pyykkiä, vauvan äidin ehdoilla tietysti.
Vierailija kirjoitti:
En ota vanhemman roolia, eikä minulla ole mitään tarvetta esittää lapsille mitään varaäitiä. Olen tarjonnut apua tilanteissa, jossa siskollani on selvästi ollut kädet täynnä ja yksi lapsista on vaikka itkenyt ja toiselle olisi pitänyt kaivaa kaapista yöpuku ja kolmas jo on kinunnut iltasatua luettavaksi.
Välillä on myös sellaisia hetkiä, että joku lapsista on itse pyytänyt vaikka puuroa (siis minulta) ja mielelläni olisin voinut sitä lapselle tehdä, mutta siskoni on kiirehtinyt väliin ja sanonut ”äiti lämmittää sinulle puuroa.” Nämä on ihan puhtaasti sellaisia tilanteita, missä toivoisin, että voisin vain auttaa, koska itse toivoisin samaa jos minilla olisi pieniä lapsia ja koska ymmärrän, että kolmen lapsen kanssa on varmasti päivässä aika monet askareet hoidettavana.
Tunnen tosiaan siskoni niin hyvin, että herkästi tunnistan käytöksessä jotakin outoa, emme ole missään nimessä etäisiä toisillemme vaikka asummekin eri paikkakunnilla.
Ap
Sinun täytyy kunnioittaa hänen äitiyttään. Kysy voitko auttaa muuten? Teet ruoka-annoksia pakastimeen vaikka.
Vierailija kirjoitti:
En ota vanhemman roolia, eikä minulla ole mitään tarvetta esittää lapsille mitään varaäitiä. Olen tarjonnut apua tilanteissa, jossa siskollani on selvästi ollut kädet täynnä ja yksi lapsista on vaikka itkenyt ja toiselle olisi pitänyt kaivaa kaapista yöpuku ja kolmas jo on kinunnut iltasatua luettavaksi.
Välillä on myös sellaisia hetkiä, että joku lapsista on itse pyytänyt vaikka puuroa (siis minulta) ja mielelläni olisin voinut sitä lapselle tehdä, mutta siskoni on kiirehtinyt väliin ja sanonut ”äiti lämmittää sinulle puuroa.” Nämä on ihan puhtaasti sellaisia tilanteita, missä toivoisin, että voisin vain auttaa, koska itse toivoisin samaa jos minilla olisi pieniä lapsia ja koska ymmärrän, että kolmen lapsen kanssa on varmasti päivässä aika monet askareet hoidettavana.
Tunnen tosiaan siskoni niin hyvin, että herkästi tunnistan käytöksessä jotakin outoa, emme ole missään nimessä etäisiä toisillemme vaikka asummekin eri paikkakunnilla.
Ap
Hän haluaa näyttää sinulle, että hän pärjää ja ei tarvitse apua. Jonkinlainen kilpailutilanne ( aika tavallista sisaruksilla) teillä varmaan on lapsuudessa ollut, mikä nyt äitinä aktivoitunut. Tietysti hän tuolla asenteella helposti uuvuttaa itsensä ( kun ei osaa ottaa apua vastaan)
Normaalia naiselle joka imettää tai on synnytyksestä vähän aikaa. Se on nimenomaan mustasukkaisuutta, mutta luonnon sanelemaa. Minua aikoinaan iljetti ja kun ihmiset sylittelivät ja lääppivät vauvaani. Varsinkin jos joku oli yli-innokas. Tuntui että sen tapainen läheisyys oli vain minun ja lapsen välistä. Tuntui tosi inhottavalle, kun hyvä ystäväni otti vauvani syliin ja alkoi tuuditella sitä jotenkin äidillisesti ja oikein fiilisteli miten ihanalta minun vauvani tuntuu hänen sylissään ja piti sitä pitkään. Ei tarvitse ottaa itseensä, tuo menee ajan kanssa pois. Usein pikkuvauvojen äideillä on myös irrationaalisia pelkoja, että vauvalle tapahtuu jotakin pahaa jos joku toinen koskee siihen. Tällaisessa tilanteessa myös isommat lapset voivat olla välikaikaisesti siinä äidin mustasukkaisuudessa sisällä. En pidä tuota asiaa mitenkään niin kauhean pahana, se menee ohi ja on merkki siitä että äiti on todellinen leijonaemo, ja sehän on ihan hyväkin asia. Ei se johdu ap:sta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että ylianlysoit tilannetta. Ketä se hyödyttää?
En usko, kyllähän tuollaisen huomaa ts ap tuntee itsensä sisarensa luokse ei-toivotuksi vieraaksi?
Vartioiko sisaresi esim miestään suhteessa sinuun, pelkää että teillä on sutinaa?
Auttako tilanter nimeämonen mustasukkaisuideksi jotakin. En oikein usko. Ylisnslysointia on juuri se että yrittää analysoida ja vaikuttaa tiksnteeseen johon ei voi vaikuttaa.
Minusta tilanteeseen voi toki vaikuttaa ottamalla asian puheeksi.
Voi kysyä esim haluaako sisko häntä ylipäänsä kylään? Nimittäin jos ap:lle jää vierailun jälkeen ajatus, että oliko hän ollenkaan tervetullut, niin minä ottaisin asian puheeksi.
Sen voi myös kysyä, miten sisko toivoisi, että häntä autetaan, jos ylipäänsä haluaa mitään apua?
Anna sen siskon olla. Aistii tietysti yhtälailla mielentilojasi mikä saa herätyskellot soimaan. Täällä on jo annettu hyviä neuvoja: tee ruokaa, mutta älä sekaannu lasten asioihin. Älä syötä tai pese hampaita, älä lue satuja, anna olla. Ihme fiksaatio sinullakin. Olen itsekin vähän tuollainen äitiyteen hurahtanut tyyppi ja mitä sitten? Pikkulasten vanhemmuus kestää vain hetken, ei siihen oikeastaan kaipaa muita hääräämään.
Alue: Aihe vapaa
Kateellinen jostain.