Mitä muut ajattelevat teidän perheestänne?

näen vaivaa, että lapsen kavereiden äidit pitää mua mukavana!

Vierailija:

Me haukumme ne, jotka eivät puhu tarpeeksi tarhassa muille vanhemmille vaan jurpottavat. Me haukumme niitä, jotka eivät pue lapsilleen naamiaisasuja. Me myös haukumme niitä, joiden isillä on iso auto ja lapsella Kenzoa.

Nämä esimerkit teidän arvostelemistanne asioista ovat pintaa. Jos arvot ap(t) eivät vaivaudu sen vertaa, että tutustuisivat ihmisiin muuten kuin pintapuolisesti ja näkisivät, että ihmisen arvoa ei määrää heidän puheliaisuutensa tai pukeutuminen, niin sääliksi käy.

The joke' s on you.

ja mä en edes tiennyt mitä ne kenzot on...mitäköhän musta sitten ajatellaan :( meitin muksuilla cittarin naperoja yms.

merkkisiä vaatteita lasteni tarha- tai koulukavereilla on tai millaisella autolla perhe ajelee. Hei, ketä kiinnostaa ihan aikuisten oikeesti kyttäillä moisia asioita!!

Mutta aloituksen perusteella tiedän:



- meitä haukutaan meidän avoauton perusteella

- meitä haukutaan, koska tarhassa luulevat lapseni olevan virikelapsia, vaikka teen kotona töitä, mutta sitähän he eivät tiedä, kun näkevät minut vain farkuissa



Ehkä vielä jostain muustakin, en vain tiedä.

Jos tuolle tielle lähtee, ei voi kuule voittaa. Niin se vain on. Aina löytyy joku sinua ilkeämpi.

Mutta tiedän kyllä, että meistä saatetaan muuten puhua selän takana. Miestäni pidetään todella hyvätuloisena, kun meillä on varaa hyvään autoon ja taloon ja rouvakin voi vielä puuhastella kotosalla, vaikka lapset on jo ties miten isoja...

olemme outoja kun meillä on niin paljon lapsia ja emme tietenkään pysty mitenkään heitä kaikkia edes varmasti rakastamaankaan (no, tuskin sentään kaikki-joku vaan tokaissut)

etä olemme hirveän rikkaita, kun vanhempamme aina listoilla, kun niitä varoja levitellään lehdissä,

että on OUTOA kun käymme noin kerran vuodessa mieheni kanssa ulkomailla (=miten ne pystyy kun niitä lapsia on jne.)

että hyvähän se meidän on kun saamme niin paljon sitä lapsilisää (koululaisten kaverit puhuvat usein sivusuunsa monesta muustakin kotonaan puhutusta asiasta) Onneksi meidän lapset eivät syö, eivätkä tarvitse vaatteita, eivatkä muutenkaan kuluta mitään;)

miten se äiti voi jaksaa

miten se äiti voi olla aina niin iloinen ja tyytyväinen (=se esittää)



Muiden mielestä meillä on varmaan kamala sotku, ainainen melu, kun on niitä lapsia jne. Ihmeissään ja hölmöydessään ajattelevat ääneen, kun sitten käyvät meillä.

Listaa varmaan voisi jatkaa pitkään..



En silti yleistä. Itseäni ei kiinnosta vähäkään miten muut elävät, mitä ruokavaliota noudattavat, mihin puolueeseen kuuluvat, mihin uskovat..

ns. normaaleja ja mukavia yritän sanoa!

-ap

En tiedä, mitä meistä ajatellaan, eikä kiinnosta yhtään. Toisaalta oletan täällä pääkaupunkiseudulla ihmiset elävät itsenäisesti eivätkä välitä mitä naapurit ajattelee.

enkä todellakaan aio lasteni takia muuttaa itseäni. Päin vastoin, aion näyttää heille mallia ettei tarvitse olla ns. stereotyyppisen normaali. Voi olla oma itsensä ja ilmaista itseään niin kauan kuin ei vahingoita muita eläviä (tai itseään).



Maailma olisi aivan kamala paikka jos kaikki ihmiset olisivat ns. normaaleja. Puistatus!

Itse kuitenkin teet ilmiselvästi arvion jokaisesta, ja sopotat näkemyksesi pahaa-aavistamattomalle. Hyi mikä olet! Toivon, että ajaudut suureen kriisiin elämässäsi, ja lapsesi eivät saa kavereita.