Mitä kotimaisen kirjallisuuden opiskelijat yleensä ottaa sivuaineiksi? Siis ne jotka eivät aio äidinkielenopettajiksi?

an käsitys väärä?

Kirjastoa, viestintää, mitä?

Opiskelin kirjallisuutta ja tyhmyyttäni (en halua opettajaksi-ajattelua) en lukenut suomea sivuaineena. Opiskelin taiteensosiologiaa ja kulttuuriantropologiaa, koska ne olivat niin kiinnostavia. Minulla on onnekseni ollut koko ajan töitä (koska olen jatko-opiskelija), mutta suomea lukemalla olisin saattanut työllistyä hyvin kustantamoiden palvelukseen tai (yliopiston) tiedotukseen. Lisäksi ne opettajan työtkin maistuisivat nyt. Voin toki jatko-opiskelijanakin alkaa lukea suomea, mutta en tiedä riittääkö energia väitöskirjan ja kahden lapen kanssa.

jos sillä sellainen on, on myös kiinnostunut alasta eikä asenteella evvk ja olis kiva että ei koko ajan tarvitsis pitää työrauhaa yllä vaan sais rauhassa tehdä työtä. Olisin tutkijan kammiossa kaiket päivät jos sillä vaan eläis

Pääaineesta ja toisesta sivuaineesta on siis aivan samat opinnot kuin muutenkin FM-tutkinnossa, ja kieliopinnot sekä tiedekunnan yhteiset opinnot ovat samoja. Vapaita opintoja ei käytännössä tutkintoon silloin tarvita, mutta eihän kukaan estä tekemästä niitäkin jostain alaa sivuavasta tieteestä tai työllistymistä edistävästä aineesta...



Opettajan pätevyyden voi tehdä myös FM-tutkinnon " päälle" , jo valmistumistuttuaan, hakemalla erityisopiskeluoikeutta kasvatustieteelliseltä ennen valmistumista. Joten todellakaan ei pitäisi sen, että ihmisellä on MYÖS aineenopettajan pätevyys millään tavalla vaikuttaa työllistymiseen. Opintokokonaisuus, opintojen arvosanat ja aiempi työkokemus, sekä tietysti ihmisen persoona ja tuuri vaikuttavat työllistymiseen opintojen jälkeen, eikä todellakaan ole mitään vikaa siinä, että on ollut ahkera ja hankkinut myös opettajan pätevyyden.



Itse tunnen muutamankin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi pätevöityneen ihmisen, jotka työskentelevät aivan muissa hommissa; yksi kustannusalalla, yksi copywriterina (tosin opettaa myös) ja yksi toimittajana/toimitussihteerinä.

päälle ottaville ihmisille. Fiksua toki mutta ei ainut vaihtoehto.

eikä juuri särvintä päälle.



Nyt opiskelisin informatiikkaa, kulttuurihallinnon jotain alaa tai suorittaisin arkistotutkinnon. Hmm, pitääkin ottaa selvää avoimen kursseista!



T. kirjallisuutta ja folkloristiikkaa opiskellut ikuinen pätkätyöläinen

niin miksipä ei tekisi suomen kieltä ja pedagogisia opintoja. Sitten voi samalla FM-tutkinnolla työllistyä " tiukan paikan tullen" myös opettajaksi.

Aika moni humanistiselta valmistunut FM tajuaa opintojen loppuvaiheessa, ettei niitä työpaikkoja ole joka oksalla, ja että aineenopettajan pedagogiset opinnot ovat aika hyvä olla takataskussa kaiken varalta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalla vaan on aika vaikea enää siinä vaiheessa, jos sivuaineeksi on jo tehty joku muu kuin tutkintoon vaadittava toinen opetettava aine, ruveta tätä takaporttia hyödyntämään. Joutuu nimittäin tekemään pedagogisten lisäksi vielä sen perus- ja aineopinnot toisesta opetettavasta aineesta.



Mutta jos siis on IHAN SATAVARMA, ettei koskaan halua edes väliaikaisesti opettajaksi, kannattaa kuitenkin kirjallisuustieteen opiskelijana mielestäni ottaa sivuaineeksi jotain kielitidettä: Suomen kieltä, yleistä kielitiedettä tms.