Mitä ajattelet ihmisestä joka on ollut suljetulla osastolla

Suhtaudun kuten ihmiseen jolla on krooninen sairaus. Ei sillä, etteikö sen tason mt-ongelmistakin voisi toipua täysin.

Ensimmäinen ajatus että on todennäköisesti kohdannut pahuutta.

Pikkusen pelkään. Mulla on kokemusta läheisestä joka oli useita kk suljetulla ja kun palasi niin homma alkoi alusta. 

Ajattelen että mahtanut olla hankala sairaus. Pitkä toipuminen edessä. Sairaalaan ei päädytä pikkuasioista. 

En tuomitse ketään, mielipiteillä ei ole merkitystä, pääasia on että kyseinen henkilö voi toivottavasti paremmin 🍀

Ajattelen, että hänellä ei ole ollut kovinkaan helppoa. Suljetulle ei helposti päädy, ellei ole esimerkiksi itsetuhoinen. Sitä ei tietenkään kenellekään toiselle toivo.

Vierailija kirjoitti:

Pikkusen pelkään. Mulla on kokemusta läheisestä joka oli useita kk suljetulla ja kun palasi niin homma alkoi alusta. 

Homma? Bisnes? Ei sairaus ole homma vaan lääketieteellinen fakta. Joskus sairaus pahenee niin että joutuu sairaalaan.

En mitään. Hyvä jos sai kuuppansa kuntoon.

Ajattelen, että toivottavasti sai apua. Olen itsekin ollut suljetulla osastolla pariinkin otteeseen. Nykypäivänä ei esimerkiksi työkaverit uskoisi ikinä taustoja. 

Olin itsemurhavaarassa suljetulla alle pari viikkoa. Ihan tavallisia tragedioita kohdanneita rauhallisia ihmisiä siellä oli. Jollakin taisi olla mania, mutta hänkin tavallinen lääkäri taudin ollessa tasapainossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa varmaan kuin ihmisestä, joka ollut syöpätautien osastolla. Toivottavasti saa hyvän hoidon ja toipuu.

Just tätä tulin kirjoittamaan. Ja jos valita saisin, olisin mieluummin siellä syöpäosastolla. Kokemusta molemmista, tosin syöpä ei kerennyt levitä, eikä mt-ongelmat vaatineet sairaalahoitoa. Molemmat vaativat seurantaa siltä varalta, jos uusii. Minun tapauksessani mt-ongelmat uusivat todennäköisemmin.

Kaikkia se luoja luo ja elättää.

Ai kun olet empaattinen tapaus 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsiisus mikä aloitus! Kerrohan nyt ap itsestäsi niin kerrotaan, mitä sinusta ajattelemme

Olen itse ollut suljetulla osastolla ja siksi kysyn.

Olen ollut työssä suljetuilla osastoilla. On monia syitä hoitoon, joskus hoidon alku on tahmeaa mutta lopulta vointi kohenee, eikä

sinne asumaan jäädä. Hyvä että hakeuduit tai pääsit hoitoon, saat jatkossa tukea avohoidosta.

Ollut joko vaarallinen itselle tai muille. Pitäisi saada hoitotasapaino kuntoon ja kestävälle perustalle. Jos jupakan jälkeen yhä epävakaa niin välttelisin.

En ajattele mitään noilla tiedoilla. Voi olla kesätöissä ollut laitsari tai oikeuspsykiatrinen potilas - ja kaikkea muuta.

Että on terveenäkin todella hankala luonne. Tiuskii muille, haukkuu kaikkia, purkaa pahaa oloaan muihin tahallaan ja pilaa aina toisen päivän. Marttyyri joka kerjää sääliä itse keksityillä tarinoilla joita on mukamas tapahtunut hänen lapsuudessa ja sen takia on taas niin vaikeaa. Jokaikisellä psykiatriseen hoitoon joutuvalla on todettu masennus lapsena, nuorena tai aikuisena. Hoitamatta jätetty masennus sitten uusiintuu monta kertaa ja johtaa jossain vaiheessa hoitoon. Lääkkeet jätetään ottamatta kun olo kohentuu, mutta se hulluus tulee takaisin AINA !. Tämä pitäisi tajuta ja ottaa ne lääkkeet edes läheisten takia. Ei ole helppoa olla hullun läheinen. Minulta ei heru sääliä minkään vertaa. Osastolle joutuminen on oma syy ja usein vain huomionhakua. Syökää ne lääkkeet niin pysytte aloillanne ettekä tee perheen elämästä helvettiä, kiitos !. 

Vierailija kirjoitti:

Ollut joko vaarallinen itselle tai muille. Pitäisi saada hoitotasapaino kuntoon ja kestävälle perustalle. Jos jupakan jälkeen yhä epävakaa niin välttelisin.

Vältrelisin sinua!