Kieliä ei opi kirjasta lukien, kieltä oppii käyttämällä sitä arjessa!

En kannata sitä näkökantaa, että esim. kielioppi on turha. Se on se luuranko, jolle sanasto ja lauseenmuodostus ripustuvat.

mutta sen oppii parhaiten käyttämällä kieltä. Luin yläasteella ranskaa 2 vuotta, jatkoin vielä lukiossa. En tiedä mistä johtuu, mutta en oikein oppinut ko. kieltä, vaikka minulla on kohtalaisesti kielipäätä ja samaan aikaan opiskelin italiaa ja espanjaa, jotka tarttuivat paremmin päähän.



Nyt ammattikorkeakoulussa aloitin ranskan vasta-alkajien kanssa. Onkohan tämä sitten vaan parempi opettaja (natiivi) vai mistä johtuu, mutta olen puolessa vuodessa oppinut enemmän kuin 5 vuodessa aiemmin elämässä.



Emme opettele kielioppia mitenkään ulkoa kirjasta, vaan käytämme kieltä alituiseen. Siinä tuntuu oppivan kuin itsestään. Opettaja selostaa säännön ja sitten vain puhumme ja puhumme, kotona teemme paljon tehtäviä.

olen puhunut todellisten kielinerojen kanssa, niin hekin ovat (siis nyt puhun ihmisistä, jotka puhuvat toistaakymmentä kieltä erinomaisesti) sitä mieltä, että kielioppikin on hyvä ja olennaista opiskella.

Mutta totta on, että kun sitä SAMALLA soveltaa puhumalla ja kirjoittamalla, sen oppii ja sisäistää helpommin. En vaan siis usko yhden 10 vuoden takaisin venäjän opettajani metodiin, jossa pelkästään puhuttiin, eikä kerrottu ollenkaan sijamuodoista... oli pakko kaivaa vanha lukioaikuinen oppikirja esiin ja itse päntätä ;=)

Vierailija:

Emme opettele kielioppia mitenkään ulkoa kirjasta, vaan käytämme kieltä alituiseen. Siinä tuntuu oppivan kuin itsestään. Opettaja selostaa säännön ja sitten vain puhumme ja puhumme, kotona teemme paljon tehtäviä.