Minkä ikäisenä lapselle laukku?

Vierailija kirjoitti:

Lapset jotka on puettu pieninä mini rodineihin ja gugguihin vaikkei ihan ois ollut ehkä varaa, on nyt niitä jotka kinuvat merkkilaukkuja. Itsepä kasvatitte. 

 

Näin meidän naapurustossa Helsingissä. En yleistä kun en tiedä miten muualla. 

Jaa, ei mun lapsi vaan. Sillä on nyt teininä ihan oma tyylinsä ja sen mukaan mennään nyt. Ei se silloin pienempänä edes tajunnut, että oli merkkiä päällä. Te kuvittelette ihan kummallisia. Longchampista puhuttiin juuri eilen, kun monet koulukaverit sellaisen ovat kuulemma hankkineet tai hankkimassa. Oma tyttö oli sitä mieltä, että ei sellaista halua, kun ei sovi omaan tyyliin.

Katselin, että eihän se ole edes mitenkään älyttömän kallis. Kyllä minä sen omalleni voisin ostaa, jos haluaisi ja kokisi sen oman tyyliseksi. Mutta en harmittele, ettei halua. Epäergonominen ja mummomainen laukku omaan silmään. 

Jos se on lapsen toive, niin ostaisin sen. Aika simppeliä. Ja mitä tulee lapsuuden pituuteen, niin oma tyttö on kiinnostui meikeistä ja tyylistään 10-vuotiaana, mutta edelleen kolme vuotta myöhemmin ostaa omilla rahoillaan itselleen pehmoleluja ja käydään leffassa katsomassa piirettyjä elokuvia. Joku laukku ei lopeta lapsen lapsuutta. Aikuisten suhtautuminen taas voi lopettaa, jos yhden hemmetin laukun perusteella kuvitellaan, että lapsuus loppuu tähän. 

Vierailija kirjoitti:

Jos se on lapsen toive, niin ostaisin sen. Aika simppeliä. Ja mitä tulee lapsuuden pituuteen, niin oma tyttö on kiinnostui meikeistä ja tyylistään 10-vuotiaana, mutta edelleen kolme vuotta myöhemmin ostaa omilla rahoillaan itselleen pehmoleluja ja käydään leffassa katsomassa piirettyjä elokuvia. Joku laukku ei lopeta lapsen lapsuutta. Aikuisten suhtautuminen taas voi lopettaa, jos yhden hemmetin laukun perusteella kuvitellaan, että lapsuus loppuu tähän. 

Näin. Mä en tuu ikinä ymmärtämään miksi ihmeessä just laukut herättää niin kamalan paljon tunteita. 

Lapseni on 18v lukiolainen, merkkilaukut saa ostaa itse, minä voin maksaa ominaisuuksista mutten logosta. Haluamansa läppärille soveltuvan repun ostin lukioon, yläkouluun se omi mun fjellun ja kulutti sen lopulta puhki.

Mun mielestäni aikuinen nainen, joka pistää rahansa kalliiseen veskaan, on vähän köyhä mieleltään. Nainen, joka ostaa alakouluikäiselle lapselleen sellaisen, on kaksinverroin.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestäni aikuinen nainen, joka pistää rahansa kalliiseen veskaan, on vähän köyhä mieleltään. Nainen, joka ostaa alakouluikäiselle lapselleen sellaisen, on kaksinverroin.

Ajattetko samoin miehestä joka ostaa rolexin tai mersun? 

Muistathan että mielipiteesi kertoo vain ja ainoastaan sinusta, ei näistä naisista. 

Lisäksi. Mikä on kallis laukku? Mulle 4000 euron designlaukku ei ole kallis. Sulle ilmeisesti on? Kaikki on suhteellista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestäni aikuinen nainen, joka pistää rahansa kalliiseen veskaan, on vähän köyhä mieleltään. Nainen, joka ostaa alakouluikäiselle lapselleen sellaisen, on kaksinverroin.

Ajattetko samoin miehestä joka ostaa rolexin tai mersun? 

 

Muistathan että mielipiteesi kertoo vain ja ainoastaan sinusta, ei näistä naisista. 

 

Lisäksi. Mikä on kallis laukku? Mulle 4000 euron designlaukku ei ole kallis. Sulle ilmeisesti on? Kaikki on suhteellista. 

Tavalliselle palstalaiselle 4000 e laukku ei ole kallis.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestäni aikuinen nainen, joka pistää rahansa kalliiseen veskaan, on vähän köyhä mieleltään. Nainen, joka ostaa alakouluikäiselle lapselleen sellaisen, on kaksinverroin.

Nyt ei muuten puhuta mistään tonnien laukusta. Vaan reilu satasen.

Omalla kutosluokkalaisella on tällä hetkellä yli satasen koulureppu (toista vuotta). Myös hänen treenikassinsa on maksanut suurin piirtein saman verran kuin tuo Longchampin muodissa oleva malli. Moni koulukaveri on kuulemma siirtynyt Longchampiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset jotka on puettu pieninä mini rodineihin ja gugguihin vaikkei ihan ois ollut ehkä varaa, on nyt niitä jotka kinuvat merkkilaukkuja. Itsepä kasvatitte. 

 

Näin meidän naapurustossa Helsingissä. En yleistä kun en tiedä miten muualla. 

Jaa, ei mun lapsi vaan. Sillä on nyt teininä ihan oma tyylinsä ja sen mukaan mennään nyt. Ei se silloin pienempänä edes tajunnut, että oli merkkiä päällä. Te kuvittelette ihan kummallisia. Longchampista puhuttiin juuri eilen, kun monet koulukaverit sellaisen ovat kuulemma hankkineet tai hankkimassa. Oma tyttö oli sitä mieltä, että ei sellaista halua, kun ei sovi omaan tyyliin.

Katselin, että eihän se ole edes mitenkään älyttömän kallis. Kyllä minä sen omalleni voisin ostaa, jos haluaisi ja kokisi sen oman tyyliseksi. Mutta en harmittele, ettei halua. Epäergonominen ja mummomainen laukku omaan silmään. 

Siis tämä. Itse hurahdin silloin lastenvaatteisiin. Ihan budjetissa pysyen tosin ostin. Mutta nyt teini katsoo omia kuviaan alle kouluikäisenä ja kysyy, että miksi hänellä oli niin outoja ja rumia vaatteita. Eikä tosiaan ajattele, että kun ostit mulle silloin merkkivaatteita, niin tarvitsen nytkin. Ei edes tiedä tai tunnista, että olivat jotain merkkiä.

Sivuhuomiona. Minusta vähän yli satasen maksava laukku ei ole mikään kallis merkkilaukku.

Katsoin että maksavat siis jotain 100-150 euroa? Voisin mä nelosluokkalaiselle tuollaisen ostaa jos kovasti haluaa. En ymmärrä että miksi ei voisi ostaa? Olen mä pojalle ostanut synttäri- ja joululahkaksi ton verran maksavia legosettejä niin miksenpä en laukkua voisi tytölle ostaa jos se häntä ilahduttaa.

Rahasta vaan sitten kannattaa vähän keskustella että jos saa jonkun hintavamman jutun niin sitten ei saa muuta vähään aikaan. Yleensä se menee niin että lapsi haluaa valita sen yhden kalliin mieleisen jutun vs että ottais paljon jotain halpoja sekalaisia lahjoja. Itsekin valitsisin noin. 

Muistan omasta lapsuudesta kun en ikinä saanut mitään mitä toivoin kun oli "kallista". Mutta rahaa oli sit kuitenkin ostaa mulle paljon kaikkea halpaa.... Vanhemmillani oli mielenlaatuna että määrä on tärkeää eikä laatu. Vaikka asia on oikeasti toisinpäin! Lapselle yksi oikeasti mieleinen lahja on ilahduttavampi kuin 10 sekalaista random lahjaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestäni aikuinen nainen, joka pistää rahansa kalliiseen veskaan, on vähän köyhä mieleltään. Nainen, joka ostaa alakouluikäiselle lapselleen sellaisen, on kaksinverroin.

Oletko sinä köyhä mieleltäsi kun satasen laukusta teet tuollaisia päätelmiä? 

Vierailija kirjoitti:

Katsoin että maksavat siis jotain 100-150 euroa? Voisin mä nelosluokkalaiselle tuollaisen ostaa jos kovasti haluaa. En ymmärrä että miksi ei voisi ostaa? Olen mä pojalle ostanut synttäri- ja joululahkaksi ton verran maksavia legosettejä niin miksenpä en laukkua voisi tytölle ostaa jos se häntä ilahduttaa.

Rahasta vaan sitten kannattaa vähän keskustella että jos saa jonkun hintavamman jutun niin sitten ei saa muuta vähään aikaan. Yleensä se menee niin että lapsi haluaa valita sen yhden kalliin mieleisen jutun vs että ottais paljon jotain halpoja sekalaisia lahjoja. Itsekin valitsisin noin. 

Muistan omasta lapsuudesta kun en ikinä saanut mitään mitä toivoin kun oli "kallista". Mutta rahaa oli sit kuitenkin ostaa mulle paljon kaikkea halpaa.... Vanhemmillani oli mielenlaatuna että määrä on tärkeää eikä laatu. Vaikka asia on oikeasti toisinpäin! Lapselle yksi oikeasti mieleinen lahja on ilahduttavampi kuin 10 sekalaista random lahjaa.

Samaa mieltä. Ja ärsyttää sellainen asenne(ei siis sinun viestissä, mutta yleisesti), ettei mitään tytöstä kivaa saisi ostaa, vaan heti leimataan turhamaiseksi ja mitä kaikkea. Samaan aikaan voidaan ostaa pojalle jotain samalla summalla, kun se on muka aina järkevää.

Nuo Longchampit on muuten kestäviä. Työkaveri kertoi juuri kaivaneensa oman lukioaikaisen kokoelmansa jostain häkkivarastosta ja lahjoittaneensa siskonsa teinitytölle. Olivat kaikki kuulemma ihan priimakunnossa.