Minua käy sääliksi nykyajan työttömiä Suomessa. 😢😢😢 Markka-aikana Suomessakin pääsi töihin yhdellä puhelinsoitolla.
Suomalainen työmarkkina on vajonnut ihan uskomattoman alas neljännesvuosisadassa. Se on pakko todeta. Mutta mikä ihme on muuttunut, miten tähän jamaan on tultu?
Kun vielä markka-aikana työnantajan kestittivät ja varasivat kilpaa alan opiskelijoita ja yrittivät jopa "varastaa" heitä töihin jo ennen valmistumista, nykyään valmistuneetkaan eivät saa töitä edes mäkkärin kassalta. 😲 Olenkin onnekas, että ehdin valmistua markka-aikana.
Muistan hyvin, kun ollessani nuori pohdin lukuisten työtarjousten keskellä mihin menisin töihin. Silloin ei edes haettu töihin vaan soitettiin puhelu ja sovittiin asia. Työnantaja oli todella onnellinen saatuaan jonkun palkattua. Aika moni työnantaja maksoi myös taksin työhaastatteluun ja tarjosi lounaan. Markka-ajan vahva rahatilanne näkyi luonnollisesti palkkapussissa: minullakin oli kesätyössä peruspalkka 12 535 markkaa ja siihen tuli tietysti markka-ajan muhkeat lisät päälle. Markka-aikana todella moni sai muhkeita bonareita ja Nokia tuli tunnetuksi työntekijöiden miljoonaoptioista.
Markka-aikana hinnat olivat vielä edullisia ja verotus kevyttä kiitos hyvän työllisyyden mikä taas takasi ihmisille hyvän ostovoiman ja helpon säästämisen. Muistan miten 90-luvun lopussa ja vielä 2000-luvun alussa ravintolat ja yökerhot notkuivat väkeä, juomat virtasivat, taksit ja jopa limusiinit suhasivat. Lisänä päälle tuli vielä työelämän lukuisat juhlat, gaalat ja bileet sekä työporukoiden saunaillat. Mekin lensimme Lappiin asti juhlimaan jokaista pikkuasiaa, mutta hauskaahan se oli.
Silloin työttömyys olisi ollut jotain outoa ja ihmeellistä, lähinnä "kadunmiesten" juttuja, mutta nykyään se on lähes väistämätön kohtalo nuorilla. Ei markka-aikana voinut kuvitellakaan, että valtiomme velkaantuisi näin pahasti, leipäjonoissa olisi tavallisia kansalaisia ja jopa työssä käyviä ja että niin moni suomalainen olisi työtön. Eikä näitä nykyajan korkeita veroja, maksuja ja leikkauksia.
Älkää siis moittiko tämän päivän työttömiä laiskoiksi. Eurovaluutta, EU-jäsenyys ja Suomen talouskasvun laiminlyönti ei ole heidän syytä.
Kaikkien työttömien puolesta
Espoo
Kommentit (41)
Mm 1970 luvulla Wahlroos oli yliopistossa lehtorina ennen kuin oli valmistunut edes maisteriksi.
Minulle soitettiin useammastakin yrityksestä, kun työvoimapula vaivasti. Minulla oli jo työpaikka enkä vaihtanut. Osa meni paremman palkan perässä.
Joo, oli rahaisaa ja kultaista aikaa se markka-ajan hyvinvointi.
Ei ollut leipäjonona.
Ei ollut raiskaajataksikuskeja.
Ei ollut ADHD-ongelmaa.
Ei ollut itsensä lihottaneita.
Ei ollut mielenterveysongelmaisia niin kuin nykyään.
Romantisoikaa nyt 90-luvun lamakin. Se oli monelle yhtä helvettiä. Nokian menestys ja IT-boomi ei johtunut mistään poliittisesta teosta. Sekin suomalaiseen tapaan onnistuttiin pilaamaan, koska mitä sitä nyt uusiutumaan järkevästi. Puunjalostusteollisuus kärsi myös tuosta yksisilmäisyydestä, että mitä sitä nyt uusiutumaan, meillähän menee hyvin. Idänkaupan luultiin jatkuvan ikuisesti, joten miten sitä kehittää minnekään kunnon tuotteita, koska sinne voi myydä mitä tahansa laatua.
Näin ne nykyiset suuret yritysjohtajat ja poliitikot maata veivät kohti onnelaa. Omat taskut kyllä pelastettiin.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ollut työelämässä 90 luvun laman aikana kun tuommoista puuta heinää kirjoittelet. Ja etkä mistään kesäduunista mitään yli 12000 markkaa plus muhkeat bonarit päälle ole saanut. Katsos kun tuo olisi ollut reilusti yli mediaanipalkan vaikkapa nyt vielä markka-ajan loppupuolella.
Olen samaa mieltä. Tuskin kesätöistä maksettiin noin hyvin. Olin nuori opettaja 90l. alussa. Kerran keskustelin baarissa ekonomimiehen kanssa palkoista. Kerroin, että palkkani oli noin 12 000 markkaa/kk. Tämä ekonomi oli ällikällä päähän lyöty. Hän kertoi oman palkkansa olevan 10 000 markkaa ja muistaakseni hän oli oman alansa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle soitettiin useammastakin yrityksestä, kun työvoimapula vaivasti. Minulla oli jo työpaikka enkä vaihtanut. Osa meni paremman palkan perässä.
Joo, oli rahaisaa ja kultaista aikaa se markka-ajan hyvinvointi.
Ei ollut leipäjonona.
Ei ollut raiskaajataksikuskeja.
Ei ollut ADHD-ongelmaa.
Ei ollut itsensä lihottaneita.
Ei ollut mielenterveysongelmaisia niin kuin nykyään.
90-luvun alun lama-aikana oli valtavat leipäjonot.
Silloin tietyn pituisen työttömyyden jälkeen tarjottiin joku kunnallistyö tms. eli jossain välissä työtönkin sai palkkaa. Nykyään moni ajautuu pitkäaikaistyöttömyyteen, eikä taloudellista helpotusta näy.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä kirjoitus. Näinhän se just on.
Vaan minkä puolueen vika?
Kaikkien.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole tuollaista kokemusta kuin mistä ap kirjoittaa. Kyllä joillakin aloilla työnsaanti oli vaikeaa myös mm. 80-luvulla. Ja minulla sattui olemaan juuri sellainen yliopistotutkinto, jolla oli vaikea työllistyä 😔
Kyllä, juuri näin, ja jos töitä ilmeni, oli usein matkustettava toiselle puolelle Suomea, pois tutuista kaupungeista. Työn perässä mentiin minne vaan, koska opintolainan maksu alkoi vuoden parin päästä valmistumisesta. Kukaan ei jäänyt odottelemaan, josko töitä tulisi juuri tähän paikkaan.
En oikein ymmärrä miten tämä "hyvinvointi" sidotaan markkaan eikä ihan vaan aikaan. Euro on valuuttana vakaampi kuin markka nykyisessa vapaan pääoman liikkeen maailmassa.
Samaten unohdetaan vaikkapa se, että joskus 80-90 luvulla joku Datsunin perusmalli tai jopa Lada oli käypä auto. Tai 21" telkkari oli ISO ja hieno.
En ole ikinä päässyt yhdellä puhelinsoitolla töihin, toki vielä 90- luvun alussa saattoi päästä puhelinsoitolla haastatteluun, ei siis välttämättä töihin. Vuosituhannen vaihdetta ennen tehtiin jo hakemuksia ei soiteltu. Nyt vaan unohtuu että markka oli valuutta vaikka oli lama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ollut työelämässä 90 luvun laman aikana kun tuommoista puuta heinää kirjoittelet. Ja etkä mistään kesäduunista mitään yli 12000 markkaa plus muhkeat bonarit päälle ole saanut. Katsos kun tuo olisi ollut reilusti yli mediaanipalkan vaikkapa nyt vielä markka-ajan loppupuolella.
Olen samaa mieltä. Tuskin kesätöistä maksettiin noin hyvin. Olin nuori opettaja 90l. alussa. Kerran keskustelin baarissa ekonomimiehen kanssa palkoista. Kerroin, että palkkani oli noin 12 000 markkaa/kk. Tämä ekonomi oli ällikällä päähän lyöty. Hän kertoi oman palkkansa olevan 10 000 markkaa ja muistaakseni hän oli oman alansa töissä.
Ekonomiksi valmistuin itsekin noihin aikoihin ja tuo kymppitonni oli ihan normaali aloituspalkka tuolloin. Sama juttu dippainsseillä. Toki meidän palkat nousivat tuosta aika mukavasti työkokemuksen karttumisen myötä.
Markka-aikaan ihmiset eivät kirjoitelleet nettipalstoille tekoälytekstejä, kuten ap tekee.
Pääsin siivoamaan 1989. Nyt on terveys mennyttä ja olen monisairas työtön 56v.
90-luku oli markka-aikaa. Jäin työttömäksi, 500 päivää ansiosidonnaista meni, työvoimakoulutuksen jälkeen siirryin soteen, josta jäin ylipalvelleena eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle soitettiin useammastakin yrityksestä, kun työvoimapula vaivasti. Minulla oli jo työpaikka enkä vaihtanut. Osa meni paremman palkan perässä.
Joo, oli rahaisaa ja kultaista aikaa se markka-ajan hyvinvointi.
Ei ollut leipäjonona.
Ei ollut raiskaajataksikuskeja.
Ei ollut ADHD-ongelmaa.
Ei ollut itsensä lihottaneita.
Ei ollut mielenterveysongelmaisia niin kuin nykyään.
90-luvun alun lama-aikana oli valtavat leipäjonot.
Taisi itsemurha tilastotkin käydä hieman korkeammalla. Mutta kyllä olut kilju ja viinakin virtasi ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten tämä "hyvinvointi" sidotaan markkaan eikä ihan vaan aikaan. Euro on valuuttana vakaampi kuin markka nykyisessa vapaan pääoman liikkeen maailmassa.
Samaten unohdetaan vaikkapa se, että joskus 80-90 luvulla joku Datsunin perusmalli tai jopa Lada oli käypä auto. Tai 21" telkkari oli ISO ja hieno.
Tämä. Ajat voivat olla hyviä tai huonoja valuutasta riippumatta. Vai muisteleeko joku miten oli hienoa sotia ryzyjä vastaan 1940-luvun markka-aikoina?
Pahempi tämä aika on kuin 90-luvun lamakaan. Sen jälkeen oli edes joitain työpaikkoja avoinna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana se oli vuonna 1998 hain paperitehtaalle töihin. Minut otettiin heti töihin. Ei ollut kokemusta, olin tehnyt vain raksatöitä muutaman vuoden. Olin paperitehtaalla 3 kuukautta ja sitten tarjottiin vakituista sopimusta. Otin sen ja olin siellä 15 vuotta töissä. Kun euroon siirryttiin niin palkkani oli 3000-3600 euroa netto. Rahaa jäi todella paljon säästöön koska vuokrani oli alle 400 euroa. 3 vuorotyö niin sain yö lisiä ja vuorolisiä palkkaani. Se oli elämäni parasta aikaa. Sitten Raumalla kaksi paperikonetta lakkautettiin ja sain potkut. Sain töitä telakalta mutta palkka oli siinä 2400 euron paikkeilla.
Koneet lakkautettiin juuri noiden palkkojen ja lisien vuoksi. Ole hyvä.
Totta varmaan mutta tienasin 300000 euroa ja ostin velattoman asunnon jossa asun vieläkin. Siihen aikaan kyllä sai hyvää palkkaa mutta lopulta ne paperikoneet lakkautettiin.
Kyllähän se kieltämättä oli tosi outoa, kun työttömyys silloin hipoi 20 prosenttia.