Lue keskustelun säännöt.
Kai se on vaan hyväksyttävä, että mun työura päättyi jo nelikymppisenä
30.03.2026 |
En ole päässyt edes työhaastatteluihin enää moneen vuoteen, viimeksi kesällä 2023. Ankeaa on, mutta eipä voi mitään.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Mene opiskelemaan.
Jos nelikymppinen opiskelee uuden ammatin, se ei välttmättä takaa töitä.
Ystäväni opiskeli sairaanhoitajaksi, teli vuoden hullun lailla töitä. Nyt määr-aikaisuutta ei jatketa. Ikää 55.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene opiskelemaan.
Jos nelikymppinen opiskelee uuden ammatin, se ei välttmättä takaa töitä.
Ystäväni opiskeli sairaanhoitajaksi, teli vuoden hullun lailla töitä. Nyt määr-aikaisuutta ei jatketa. Ikää 55.
No ei elämässä silti kannata ottaa sellaista asennetta, että ei kannata yrittää mitään epäonnistumisen pelossa. Jos et yritä niin mahdollisuudet saada mitää merkityksellistä aikaiseksi ovat suorastaan olemattomat.
Ns. amisaloilla on työllisyyttä vielä pitkään. Ei tekoäly vie kiinteistönhuoltajan tai siivoojan hommia. Käyt työkkärissä kysymässä mitä koulutusta on tarjolla, ja otat sen mikä sopii sun pirtaan.
Siisteysalan perustutkinnolla sitten vuokrafirmoihin duuniin tai oma toiminimi kapealla leivällä .
Sellaisia uramahdollisuuksia on nykyään tarjolla. Tai siivoksi on vissiin tunkua niin ala vaikka kiinteistönhuoltajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ns. amisaloilla on työllisyyttä vielä pitkään. Ei tekoäly vie kiinteistönhuoltajan tai siivoojan hommia. Käyt työkkärissä kysymässä mitä koulutusta on tarjolla, ja otat sen mikä sopii sun pirtaan.
Siisteysalan perustutkinnolla sitten vuokrafirmoihin duuniin tai oma toiminimi kapealla leivällä .
Sellaisia uramahdollisuuksia on nykyään tarjolla. Tai siivoksi on vissiin tunkua niin ala vaikka kiinteistönhuoltajaksi.
Miksi just siivojaksi? Miksei vaikka musiikkituottajaksi, ohjelmistokehittäjäksi, UX/UI-suunnittelijaksi, valokuvaajaksi, videokuvaajaksi, personal traineriksi tai pelinkehittäjäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene opiskelemaan.
Jos nelikymppinen opiskelee uuden ammatin, se ei välttmättä takaa töitä.
Ystäväni opiskeli sairaanhoitajaksi, teli vuoden hullun lailla töitä. Nyt määr-aikaisuutta ei jatketa. Ikää 55.
Sairaanhoitaja saa aina jostain muualta töitä, myös 55-vuotiaana. Ei sillä ole mitään merkitystä, jos yhdessä paikassa ei jatketa sopparia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, nelikymppinen ehtii vielä 20-30 vuotta tehdä töitä. Mikä koulutus sinulla on??
Sellainen koulutus, jolla pitäisi työllistyä. Sen takia en saa myöskään lupaa opiskella omaehtoisesti uutta tutkintoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene opiskelemaan.
Ja palkkaako joku tässä työllisyystilanteessa yli nelikymppisen vastavalmistuneen pitkäaikaistyöttömän alanvaihtajan, kun on nuoriakin vastavalmistuneita saatavilla?
(en ole ap)
Palkkaa tietysti. Nelikymppisellä on paljon sellaista osaamista mitä nuoremmalla ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsit ulkomailta töitä. Ruotsi ja Norja esimerkiksi.
Sekään ei ole ihan halpaa eikä helppoa lähteä ulkomaille töihin jos sitten ei ole niin haluttu työntekijä että työnantaja järjestää asunnon ja muuton.
Niinpä. Jos ei ole rahaa edes matkalippuun lentokentälle, niin haaveeksi jää.
Ap
Ulkomaillakin on työpaikoissa koeaika. Pitäisikö heti muuttaa oikein huonekalujen kanssa ja saada heti asuntokin? Itse asuin sellaisessa ev.kirkon naisten asuntolassa koeajan työpaikalla. Mukava paikka sekin olim ja tutustui toisiin helposti kun asunnolla oli aamiaistarjoilut. Työluvat ym. paperit hoiti työnantaja ja asuntokin löytyi - ensin vaatimaton tietty. Kahden matkalaukun kanssa lähdin, joissa tarpeellisia vaatteita ym. henk.koht. tavaraa. Nykyisin asun tietty omistusasunnossa mutta edelleen ulkomailla ja töitä riittää. Yksin olen kaiken saanut aikaiseksi. Sanottakoon vielä se, että osasin melkoisen hyvin maan kieltä tullessani töihin.
Miksi just siivojaksi? Miksei vaikka musiikkituottajaksi, ohjelmistokehittäjäksi, UX/UI-suunnittelijaksi, valokuvaajaksi, videokuvaajaksi, personal traineriksi tai pelinkehittäjäksi?
AP ei kertonut taustaansa, kaikki nuo mainitut vaativat jo jotain osaamista ennestään, luovuutta ja älliä. Ja sen koulutuksen jälkeenkin jotain annettavaa ko. ammatissa.
Nostin tuon musiikkituottajan, koska se esimerkiksi on ammatti, minkä töitä et voi hakea mistään. Vielä näin pienessä maassa. Ja voin kertoa, näinä läppärimuusikoiden aikana, on yksi kilpailluimmista aloista, ja vieläpä tekoälyuhan alla sekin.
Tai pelikehittäjä. Jotta pääset mihinkään töihin, pitää olla jo vuosia sitä työtä tehtynä tai mittava portfolio pro bono -töistä. Ei joku Remedy saatika joku ulkomainen firma ketään vastavalmistunutta (?) nelikymppistä aloittelijaa palkkaa. Nollapalkalla saattaa päädä harjoitteluun (jota ei sitten vakinaisteta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisesti ap:lle vinkiksi, miksei muillekin. Jos on johonkin paikaan päässyt haastatteluun, kannattaa seurata erityisesti sen yrityksen avoimia työpaikkoja. Itse olen käynyt neljä kertaa haastattelussa lääkintalaiteasentajaksi paikalliseen sairaalaan. Hakijoita on aina ollut joitain kymmeniä tai satoja ja vain kolme on haastateltu, eli itse olin neljä kertaa kolmen parhaan joukossa.
Avoimet hakemukset voivat toimia paremmin kuin hakemus sellaiseen johon haetaan työntekijää. Omaa työhistoriaa muistellen, niin kahteen paikkaan olen päässyt avoimella hakemuksella, ja avoimia hakemuksia olen lähettänyt tasan kaksi, jos oikein muistan. Kolmas lähtee tällä viikolla jos saan aikaiseksi.
Usko itseesi, omaan näkemykaeen ja itseä kiinnostaviin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammatti, koulutus ja työkokemus?
Nelikymppinen kouluttautuu vielä useamman tutkinnon verran. Toki jollain marginaalialan amiskoulutuksella voi jäädä kotiin elämään tuilla seuraavat 20-30v mutta onko se mitään elämää. Fiksumpi lähtee kouluun ja hakeutuu uudelle uralle. Useamman kerran jos täytyy . Toista se on kuuskymppisen kohd lla. Siinä ei ole muita vaihtoehtoja kuin odottaa peruspäivärahalla eläkettä. Väärin sekun on kun suurin osa haluaa töihin.
Itsellä päättyi 35 vuotiaana. Työtön kohta 3 vuotta ollut eikä kukaan palkkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi just siivojaksi? Miksei vaikka musiikkituottajaksi, ohjelmistokehittäjäksi, UX/UI-suunnittelijaksi, valokuvaajaksi, videokuvaajaksi, personal traineriksi tai pelinkehittäjäksi?
AP ei kertonut taustaansa, kaikki nuo mainitut vaativat jo jotain osaamista ennestään, luovuutta ja älliä. Ja sen koulutuksen jälkeenkin jotain annettavaa ko. ammatissa.
Nostin tuon musiikkituottajan, koska se esimerkiksi on ammatti, minkä töitä et voi hakea mistään. Vielä näin pienessä maassa. Ja voin kertoa, näinä läppärimuusikoiden aikana, on yksi kilpailluimmista aloista, ja vieläpä tekoälyuhan alla sekin.
Tai pelikehittäjä. Jotta pääset mihinkään töihin, pitää olla jo vuosia sitä työtä tehtynä tai mittava portfolio pro bono -töistä. Ei joku Remedy saatika joku ulkomainen firma ketään vastavalmistunutta (?) nelikymppistä aloittelijaa palkkaa. Nollapalkalla saattaa päädä harjoitteluun (jota ei sitten vakinaisteta).
No esim. John Summitilla ei ollut minkäänlaista musiikillista taustaa ja hän työskenteli vielä joitakin vuosia sitten kirjanpitäjänä, mutta päätti opetella DJ:ksi ja nyt on yksi maailman top DJ:istä.
Moni vaihtaa tuon ikäisenä ihan uudelle alalle.
No ehkä ainakin jos aiempi työkokemus jotenkin liittyisi asiaan tai voisi jotenkin olla hyödynnettävissä edes osittain uudella alalla.
Siis tyyliin entinen HR-asiantuntija siirtyy liikunnanohjaajaksi tai vaikka esimieheksi ihan mille tahansa alalle (teollisuus, IT tms., missä voisi olla ns. yleisiä esimiehiä, joilla ei tarvitse olla substanssiosaamista siitä, mitä alaiset tekevät), niin ihmisten kanssa toimiminen, ihmisten käyttäytyminen eri tilanteissa työpaikoilla, HR-osaaminen missä tahansa esimiestyössä jne. olisi siirrettävissä.
Tai entinen varastotyöntekijä siirtyy tuotantotyöntekijäksi, johon sisältyy myös varastosta materiaalien keräilyä, niin tuo osa olisi siirrettävissä.
Tai entinen liiketoimintasovelluksia koodannut koodari on siinä matkan varrella voinut oppia yhtä ja toista liiketoimintaprosesseista ja niihin liittyvistä vaatimuksista, ja jos lisäkouluttautuu vaikka tuotantotalouden pääaineella, osaa jo jotakin tuotantoyritysten prosessikehityksestä ja siihen liittyvästä järjestelmäkehityksestä myös oikeassa elämässä, eikä vaan koulutuksen kautta ja voi helpommin työllistyä sitten esim. teollisuusyritysten sisäiseen prosessikehitykseen tai liiketoiminta(sovellus)konsultiksi.
Onhan näitä.