antakaa vinkkejä miten tähän raskauspahoinvointiin jaksaisi suhtautua positiivisesti

sitä ei kärsisi lapsensa vuoksi, mutta kyllähän se voi olla rankkaa.. Onneksi mulla menny jo ohi (viikolla 10 tai 11 helppas) vaikka ei kyllä muuta tehny ku eto ja nukutti. Tsemppiä!

...mulla meni tilanne lopulta siihen, että oksensin melkein kaiken ulos, sain pari viikkoa sairaslomaa töistä ja pahoinvointilääkkeet (joita en sitten kuitenkaan ottanut muutamaa tabua enempää - en vain pystynyt)! Meidän neuvolalääkäri tsekkasi asian Naikkarilta, ja tosiaan muutamaa lääkettä voi ottaa. Ehkä ne pari tabua auttoi jo henkisesti pahimman yli.



Tilanne alkoi helpottaa aika pian tuon jälkeen ja muistaakseni pahoinvointi loppui noin rv 15, kestettyään noin 2 kk.



Lohtua sain siitä, että vauva voi erinomaisesti ja ja että pahoinvointi loppuisi joskus. Lopputulos oli tosiaan ihana, terve tyttö!



Jaksamista sinulle!

Oikeasti, tsemppiä sinulle. Olen kärsinyt itse kahdesti pahasta raskauspahoinvoinnista ja tiedän, että on vaikea keksiä mitään lohduttavaa ajatusta, kun käy oksentamassa sadatta kertaa.

T:ap

Se oli kamala pettymys ja suru, joten oksentelin seuraavassa raskaudessa tyytyväisin mielin. Lapsi on nyt taapero ja maailman suloisin! Minua auttoi colapullokarkit ja happamat hedelmäkarkit - sekään ei ollut hullumpaa!

joskus viikoilla 25 kokopäiväoksetus vaihtui aamu ja hajupahoinvointiin. Painoin raskauden lopussa saman mitä alussa.



Onnittele itseäsi jos pahoinvointi kestää vain muutaman viikon :-)