Lue keskustelun säännöt.
Onko Tanskan-malli lopulta niin huono?
24.03.2026 |
Siis jos kopioidaan kokonaisuudessaan. Irtisanominen helppoa, mutta tt-korvaus 1500e kuukaudessa. Tanskassa ei työttömyyttä, odottavat suomesta työntekijöitä. Valtion budjetti ylijäämäinen. Eli toimisiko suomessa.
Kommentit (45)
Joka vuosi pelotellaan eri maan mallilla. Nyt 50% leikkaus tuella olevilta. Säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tanska on antanut paljon suomelle. Kirkkaampana mieleen juolahtaa kahden poliisin tappaja. Eli tanskasta mallia meille...
Jotain rajaa. Olisivat poliisit hengissä elleivät olisi menneet uhkailemaan aseilla. Eikä ollut Tanskan valtio syypää.
Kuka yrittäjä ottaa suomessa työttömän yritykseensä nysväämään jotain kukkien piirtelyä. Mieti nyt kun puolet työttömistä on alkoholisteja suomessa. Olisi enemmän vaaraksi yritykselle ottaa työtön sinne ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Senkun näkisi että Tanskan mallista matkittaisiin tuet myös.
Sinä taas et halua mallista muuta kuin tuet. Jotka muuten eivät oikeasti ole edes mainitun suuruisia kuin osalle ihmisistä
Olisin utelias tietämään, miten tuottavana kansantalouteen kokoomuksen Orpo pitää ilmaisia työharjoitteluita yrityksiin, sekä kuntouttavaa työtoimintaa? Työministeriön omatkin tilastot paljastavat, että jatkotyöllisyys on ollut heikkoa edm. työllisyyden toimenpiteissä, jo vuosikausia. Yritykset ja kolmannen sektorin toimijat vääristävät kilpailua oikein valtion varoilla ja saavat "taloudellista" kilpailuetuja etuja, mitä me kaikki veronmaksajat maksamme veroissa, että yritys ottaisi harjoittelemaan ihmisiä itselle. Valtiolla puuttuu vastikeperuste yritykselle kokonaan? Seuraavan hallituksen vastuita on tukkia kaikki epäterveet työllisyystoimet pois ja vaatia ryhtiä yrityksiin. Orpon hallitus on epäonnistunut tietoisesti politiikkaan tehneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On huono. Ei ketään saa kiristää rahalla.
Kaikkia meitä jotka töissä käymme, tavalla tai toisella rahalla kiristetään. Aina on irtisanominen pelkona.
Tanskassa taitaa olla erittäin hyvä työllisyystilanne. Eli töitä saa, jos haluaa.
Suomessa ei ole. Milloinkahan oli viimeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Senkun näkisi että Tanskan mallista matkittaisiin tuet myös.
Ja palvelut.
Suomessa otetaan vain keppi.
Kaikille varmaan kelpais se 1500 sen 500€ sijaan. Vois vaikka vähän risujakin kerätä mutta täällä vaan leikataan ja korotetaan maksuja ja vit tuillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Li sitten löysi maan, jossa kuulemma verotetaan vielä kovemmin kuin Suomessa. Eteläisemmästä ilmastosta, paremmasta sijainnista, paremmista palkoista jne. vaietaan.
Tällainen köyhien kiusaaminen saisi loppua. Jos haluat ulkomaisen mallin, muuta ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa taitaa olla erittäin hyvä työllisyystilanne. Eli töitä saa, jos haluaa.
Suomessa ei ole. Milloinkahan oli viimeksi?
Tanskassa työelämän uudistus toteuttiin jo 90-luvulla. Järkevästi. On toiminut siellä. Miksi ei siis suomessakin.
Siellä tosin rikolliset jotka eivät ole kansalaisia, karkoitetaan nopeasti ym, säästötoimia.
Ozempic on erittäin tuottoisa muun muassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin menisin tuolla palkalla. Olen maalannut tauluja yli kahdeksan vuotta.
Rahaa niistä kuudesta myydystä saanut 2200e. T.viesti 7/10
Onko teoksesi sitten aivan surkeita? Siis Ihan sieltä syvältä? Tanskassakaan kukaan ostaisi?
Pitäisi ensin keksiä 350000 UUTTA työpaikkaa.
Jokainen suomalainen on vapaa lähtemään Tanskasta hakemaan töitä. Kieltä olisi hyvä osata.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ensin keksiä 350000 UUTTA työpaikkaa.
Tunnin junaa rakentamaan 10 000 työtöntä. Jokaiselle 1500€ kuussa käteen + sivukuluja valtiolle toinen mokama. 10 000x3000 kuussa on 30 miljoonaa kuussa. Olettaen, että 10 000 rakentajaa saisi radan aikaiseksi vuodessa, kokonaiskustannut olisi 360 miljoonaa euroa. Virallinen kustannusarvio noin 3 miljardia. Näin, 10 000 uutta työpaikkaa luotu ja samalla säästetty yli 2,5 miljardia joka voidaan käyttää ulkomaanvelkojen maksamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ensin keksiä 350000 UUTTA työpaikkaa.
Tunnin junaa rakentamaan 10 000 työtöntä. Jokaiselle 1500€ kuussa käteen + sivukuluja valtiolle toinen mokama. 10 000x3000 kuussa on 30 miljoonaa kuussa. Olettaen, että 10 000 rakentajaa saisi radan aikaiseksi vuodessa, kokonaiskustannut olisi 360 miljoonaa euroa. Virallinen kustannusarvio noin 3 miljardia. Näin, 10 000 uutta työpaikkaa luotu ja samalla säästetty yli 2,5 miljardia joka voidaan käyttää ulkomaanvelkojen maksamiseen.
Nyt tuli järkipuhetta. Näin pelastastamme talouden. Moottoritie Pietariin olisi myös tarpeellinen. Petroskoin rata vaatisi myös toimia. Ainakin 300 000 työtöntä saisi töitä,
Vierailija kirjoitti:
Tanskan malli on oikein hyvä, jos kopioidaan malli kokonaisuudessaan eli myös mallin työttömälle tarjoamat porkkanat eikä vain keppiä. Ansiosidonnainen päiväraha on Tanskassa merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. Kun työssäoloehdon on saanut kerran täyteen, se on helpompi myös pitää yllä pitkittyvänkin työttömyyden aikana tekemällä keikkahommia, koska Tanskassa jokainen työttömänä tehty työpäivä tuo kaksi ansiosidonnaispäivää lisää. Tanskassa lyhyitäkin, vaikka vain yhden päivän kestäviä, työkeikkoja on mielekästä ottaa vastaan, toisin kuin Suomessa missä seurauksena on lähinnä työttömyyspäivärahan leikkaus suojaosan poiston jälkeen. Myös työttömille tarjolla olevat työllisyyspalvelut ovat Tanskassa huomattavasti tasokkaampia ja hyödyllisempiä kuin Suomen vastaavat.
Suomessakin oli 1990-luvulla nykyistä paremmin työttömiä työn vastaanottamiseen ja kouluttautumiseen kannustava malli. Onnistuin itsekin pysyttelemään tuolloin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä v. 1995 vuoden alusta 1999 loppupuolelle asti ottamalla vastaan kaikkia mahdollisia työkeikkoja ja hyvin lyhyitäkin sellaisia ja silloin, kun ei ollut niitäkään osallistuin työvoimapoliittisiin koulutuksiin. Työvoimatoimistot silloin palvelivat sekä työnantajia että työttömiä ja todella myös välittivät niitä töitä. Itse työllistyin pariinkin otteeseen vähän pidemmäksi aikaa siten, että työnantaja valikoi työvoimatoimiston laatimalta ehdokaslistalta muutamia sopivalta tuntuvia ehdokkaita haastatteluun ja sen perusteella tulin sitten itse valituksi. Työttömyysajan aktiviteetit ja työn syrjässä kiinni pysytteleminen varmasti auttoivat minua työllistymään lama-ajan loputtua 2000 vuoden alkupuolella 45-vuotiaana vielä vakinaiseen työsuhteeseen.
Tanska on antanut paljon suomelle. Kirkkaampana mieleen juolahtaa kahden poliisin tappaja. Eli tanskasta mallia meille...