Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmiset tekevät tulevaisuudessa?
22.03.2026 |
Työttömyysluvut ovat kauheat ja suunta tulee menemään vain vielä rumemmaksi. Yritykset tekevät kaikkensa korvatakseen työntekijöitä tekoälyllä, Taksiyritykset haluavat robottitakseja ja yleisesti yhteiskunta on menossa suuntaan, missä kukaan ei "tee mitään", eikä työntekijöitä tarvita ja haluta. Sähköauto ei tarvitse öljynvaihtoa, eikä muutakaan huoltoa lähtökohtaisesti. Paperiposti halutaan korvata täysin sähköiseksi ja kaupassa asioit itsepalvelukassalla.
Suomi elää paperin tuotannosta, autohuoltamot saavat rahaa öljynvaihdoista, kaupan kassa saa palkkaa tekemästään työstä samoin kuin taksikuskikin. Ja se henkilö, jonka työn tekoäly vei.
Tämä mielestäni melko outo suunta mihin yhteiskunta on menossa. Käsittääkseni ihmiset haluavat ihan entisen lailla tehdä töitä ja toivovat, että myös lapsillaan on tulevaisuudessa töitä. Se yritysjohtaja, joka haluaa korvata työntekijänsä tekoälyllä, toivonee, että omille lapsilleen ei käy niin.
Tässä on nähdäkseni tapahtumassa tällä hetkellä sellainen yhteiskunnallinen muutos ja murros, mikä lähinnä satuttaa ihmiskuntaa lopulta.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vois alakaa narkkaamaan
Mistä rahat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vois alakaa narkkaamaan
Mistä rahat?
Jos ihmisten tehdessä työt on verotettu ihmisten tekemää työtä ja sen arvoa, niin mistä luulisit rahojen tulevan tekoälyn tehdessä työt?
Oisin lähinnä hämmästynyt jos Trump ei vedä koko maailmaa sotaan.
Jos tuo ydinaseilla käydään niin, mitä väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vois alakaa narkkaamaan
Mistä rahat?
Alamaailmassa varmasti töitä vielä riittäisi. Kuinkahan moni siirtyy sinne, järjestäytyneen rikollisuuden palveluun, kunhan tämä pahoinvointivaltio on tuhottu?
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta on aina sopeutunut. Täysin eri duuneja ihmiset teki 2000-luvun alussa kuin 1950-luvulla.
Engelsin paussiksi kutsutaan teollisen vallankumouksen aikaista ajanjaksoa, jolloin suuren teknologisen murroksen takia ison joukon toimeentulo heikentyi, ennen kuin yhteiskunta pidemmällä aikavälillä alkoi vaurastua. Termin on kehittänyt taloushistorioitsija Robert C. Allen, joka kytkee ajatuksen vuosien 17601840 Britanniaan. Britanniassa 1800-luvun ensimmäisen puoliskon ajan palkkakehitys polki paikoillaan samalla kun työntekijäkohtainen tuottavuus kuitenkin kasvoi. 1800-luvun puolivälin jälkeen reaalipalkat alkoivat kasvaa samassa suhteessa tuottavuuden kanssa.
Teollinen vallankumous oli 1800-luvulla kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos, joka koski niin teknologiaa, kulttuuria, sosiaalisia rakenteita kuin talouttakin. Teollistumisen aiheuttamien muutosten takia yhteiskunnan toimintaperiaatteet oli suunniteltava uudelleen. On esitetty, että samankaltainen murros on nyt käynnissä teollistuneissa länsimaissa, joissa digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat yhteiskuntaa. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, 2010-luvun voi nähdä alkuna samankaltaiselle paussille, jossa työntekijöiden asema ja nykyisenkaltaisten järjestelmien kyky ylläpitää yhteiskunnan kehitystä ainakin tilapäisesti heikkenevät.[2]
Esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsinki on kirjoittanut, että talouden lisäksi koko yhteiskunta muuttaa tällä hetkellä muotoaan, aivan kuten teollisessa vallankumouksessa. Teollistumisen aikana tuottavuus alkoi kasvaa, kun yhteiskunnan ja liiketoiminnan peruspilarit suunniteltiin uusien toimintatapojen mukaisesti. Siitä alkoi lopulta ennennäkemätön vaurastumisen kausi. Samalla syntyi kaksi uutta yhteiskuntaluokkaa: työväenluokka, jonka elinolojen parantamisen ympärillä pyöri merkittävä osa 1900-luvun politiikasta, sekä keskiluokka, jonka laajeneminen oli yksi teollistumisen laukaiseman vaurastumisen ja poliittisten reformien tärkeimmistä tuloksista. Samoin nykymuotoisen puoluekentän ja kaupunkisuunnittelun synnyn voi sijoittaa teollistumisen alkuun. On mahdollista, että digitalisoituminen ja robotisaatio ovat käynnistäneet teolliseen vallankumoukseen verrattavan, vuosikymmeniä kestävän murroskauden, jonka aikana yhteiskunnan perusrakenteet järkkyvät, toimeentulon muodot muuttuvat ja vaurautta jaetaan radikaalisti uudelleen.[2]
Ensimmäisen Engelsin paussin aikaan isoja muutoksia tapahtui esimerkiksi sosiaaiturvajärjestelmässä, puoluejärjestelmässä, peruskoulussa, kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä ja monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotta yhteiskunta pystyi vastaamaan teollisuuden aiheuttamaan murrokseen.
Engelsin paussi -termin kehittäjä Allen on myös pohtinut yhtymäkohtia 1800-luvun teollistumisen ja nykypäivän välillä. Hän ei kuitenkaan suoraan käytä pohdinnoissaan Engelsin paussi -termiä.[3]
Samankaltaiseen ilmiöön ovat viitanneet myös Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee käsitteellään The Second machine age. Termi viittaa siihen, että ihmisten tulotaso ei kasva, vaikka teknologia kehittyy ja mahdollistaa tehokkaamman tuotannon.
Lähde: wikipedia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä ne tekoälyfirmat tekee rahansa jos ei oo ihmisä jotka maksaa niiden tuotteista ja palveluista?
Vierailija kirjoitti:
Aika harva nyt oikeasti tekisi mitään työtä, jos rahaa saisi muutenkin. Työnteko ja työelämä on ihan syvältä. Ainoa asia miksi moni sitä tekee, että on pakko käydä työssä taloudellisen toimeentulon vuoksi. Muuten ihmiskunta kyllä pärjäisi ilmankin työtä.
Ja sitte voisi tänne kirjoitella 24/7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harva nyt oikeasti tekisi mitään työtä, jos rahaa saisi muutenkin. Työnteko ja työelämä on ihan syvältä. Ainoa asia miksi moni sitä tekee, että on pakko käydä työssä taloudellisen toimeentulon vuoksi. Muuten ihmiskunta kyllä pärjäisi ilmankin työtä.
Ongelma onkin siinä että mistä sitä rahaa saa muutenkin? Kaikki työttömyys ja toimeentulotuelle? No mistä saadaan rahat niihin tukiin?
Vierailija kirjoitti:
Mistä ne tekoälyfirmat tekee rahansa jos ei oo ihmisä jotka maksaa niiden tuotteista ja palveluista?
Eivät mieti niin pitkälle. Nyt pitää saada kaikki yritykset käyttämään maksimaalisesti tekoälyä, jotta investoinneissa olisi jotain järkeä. Kun palkkaa ei saa, niin yhteiskunnan täytyy pelastaa. Mistä se sitten rahansa saa, onkin hyvä kysymys, jos rahat valuvat amerikkalaisille jättifirmoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oisin lähinnä hämmästynyt jos Trump ei vedä koko maailmaa sotaan.
Jos tuo ydinaseilla käydään niin, mitä väliä.
Sotahan tämän tilanteen pelastaa. Sen kurjuuden kokeneet varmasti tyytyvät paljon vähempään, eivätkä kapinoi eliittiä vastaan, joka voi jatkaa lokoisaa elämäänsä huvijahdeilla ja kartanoissaan.
Nussivat ja hiihtävät talvisin. Kesällä ei sitten niinkään hiihdetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömiä on vasta puoli miljoonaa. VAUVATALKOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOTTTTTTTTTTTTTTTTT!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ketään joka haluaisi tehdä työtä (yleensä Excelin ja Powerpointin nyhräämistä ja tarpeettoman tavaran tyrkyttämistä toisille). Ihmiskunta ei halua tehdä töitä vaan kirjaimellisesti kaikki teknologiset ponnistelut tähtäävät työn vähentämiseen. Moni kuitenkin haluaa olla hyödyksi ja käyttää luontaisia taitojaan, mikä usein on eri kuin Powerpointin nypläys.
Jokainen tietää mikä kiinnostaa itseä vai onko mahdollista.
Oletko hiukan yksinkertainen? Nyt puhutaan maailmasta, jossa toiselle tehtävää pakotettua työtä ei enää tarvita mahdollistamaan mitään.