Liikun päivittäin kävelemällä 20 000 askelta. Nyt olen pettynyt itseeni, että nautiskelin italialaisesta lajitelmasta kotonani. En kestä its
En kestä itseäni välillä. Yritys on kova kaikessa mitä teen. Yritän pärjätä tässä elämässä ja tehdä siitä sellaista kuin haluan. Opiskelen, teen töitä, keskityn itseeni ja hyvinvointiini. Yritän ihan oikeasti raitistumisen ja kaiken sen entisen elämän jälkeen tehdä elämästäni hyvää. Silti ruoka on minulle sekä mitä ihanin asia maailmassa. Värit, maut, eri komponentit ja niiden yhdistäminen, rakastan. Samalla kuitenkin kärsin siitä, etten ole tyytyväinen vartalooni ja lisäksi minun on vaikea pysyä kohtuudessa.
Liikun mielestäni ihan hyvin. Tänäänkin sain askeltavoitteen täytettyä. Söin illalla kuitenkin croisantin, bagelin, ison palan juustokakkua, chorizoa, tiramisua, kaikkea sellaista. Höh. Melkein tekisi mieli itkeä.
Kommentit (10)
Ei haittaa yhtään mitään.
Lepää ja nauti, ota aikasi.
Ei aina tarvitse yrittää, pitää myös antaa itsensä olla.
Elämä on lyhyt, nauti siitä. Et kuole muutamaan lisäkiloon, jos sellaisia tulee.
Tai ehken yritäkään tarpeeksi kovaa. Pitäisi vaan jotenkin vain yrittää pysyä siinä mitä päättää tehdä. Mut horjun tässä asiassa. Tekisi mieli uhriutua, että voi voi kun olen niin yksinäinen ja ruoka täyttyy tyhjiötä. Kun on ollut niin rankkaa, sitä sun tätä. Kun on ollut niin paljon muutoksia jne jne jne. Mutta oikeasti vain yritän oikeuttaa itselleni luovuttamisen kai. Välillä menee vähän hermot tähän etten vain saa tehtyä asioita mitä päätän tehdä tai saan mutta en tässä syömisessä. En tiedä miksi en ole löytänyt kultaista keskitietä tässä asiassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Elämä on lyhyt, nauti siitä. Et kuole muutamaan lisäkiloon, jos sellaisia tulee.
Elämä on nykyään kaunista minulle ja olen todella iloinen, että kipinä on löytynyt uudelleen. Ruoka on ihanaa mutta pidän myös liikunnasta sekä terveydestä, rakastan naisellisuuttani. Lisäkiloja on enemmän kuin muutama, olen laihtunut parikymmentä kiloa. Se ei kuitenkaan riitä. Vielä olisi vähän pudotettavaa. Ap
Kaikella on aikansa, myös nautinnolla ja levolla.
Oletkohan liian ankara itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikella on aikansa, myös nautinnolla ja levolla.
Oletkohan liian ankara itsellesi.
Minussa on kaksi puolta. Toinen joka on määrätietoinen ja ankara sekä toinen, joka pistää jarrua, stopin ja kieltäytyy välittämästä. Näiden kahden kanssa sitten tasapainoilen. Olen alkanut pärjäämään aika hyvin mutta vielä jotkut asiat tuottaa hankaluuksia. Ap
Tämä jopa aiheuttaa kuilun elämässäni muihin ihmisiin. En ole harrastanut seksiä vuosiin mm. siksi koska en tahdo miesten näkevän minua alasti. Tai en tahdo olla alasti kenenkään seurassa. Tämä on itseasiassa estänyt deittailun kokonaan. Rakastan kyllä itseäni mutta on aikamoinen hankaluus tämä kehonkuvani tai oikeastaan se että pelkään etten riitä siksi koska rintani eikä vatsani ole mielestäni kauniit. Näytän ulospäin kauniilta ja minuun ihastutaan mutta en kehtaisi näyttäytyä alasti vaikka miten turvallinen ja ihana mies olisi lähelläni. Tämä on ehkä vähän surullista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä jopa aiheuttaa kuilun elämässäni muihin ihmisiin. En ole harrastanut seksiä vuosiin mm. siksi koska en tahdo miesten näkevän minua alasti. Tai en tahdo olla alasti kenenkään seurassa. Tämä on itseasiassa estänyt deittailun kokonaan. Rakastan kyllä itseäni mutta on aikamoinen hankaluus tämä kehonkuvani tai oikeastaan se että pelkään etten riitä siksi koska rintani eikä vatsani ole mielestäni kauniit. Näytän ulospäin kauniilta ja minuun ihastutaan mutta en kehtaisi näyttäytyä alasti vaikka miten turvallinen ja ihana mies olisi lähelläni. Tämä on ehkä vähän surullista.
Ap
Löytyyhän asiaan ammatillista keskusteluapua jollei koe pääsevänsä itsekseen eteenpäin.
Kuulostat yksinäiseltä, ankaralta ja aika traumatisoituneelta ihmiseltä?
Osta ihania kasviksia ja syö kuitua.
Helppo, mutta vaikeasti toteutettava neuvo:
älä osta kotiin herkkuja, kokoa etukäteen valmiiksi terveellistä ja hyvää syötävää.