Lue keskustelun säännöt.
SUKULAINEN, JONKA SEURA TEKEE VAIVAUTUNEEKSI
04.05.2007 |
Onko kenelläkään samaa tilannetta. Miedän lähipiiriin kuuluu eräs henkilö, jonka tapaaminen aina aiheuttaa minulle hieman pahaa mieltä. Silti tähän henkilöön on oltava väleissä. Hän on luonnollisesti läsnä kaikilla lastemme synttäreillä, jouluna, pääsiäisenä yms. Ja joka kerta sama juttu, julle jää erikoinen maku suuhun. Tiedän, olen aika herkkä. Mutta silti. Tämä henkilö tulee kotiimme kuin omaan kotiinsa, ja toimii täällä sen mukaisesti. Koen hänen käytöksensä välillä aika loukkaavana ja jopa röyhkeänä. Hän saa vitsailun varjolla arvostella ja piikitellä muita, mutta hänelle ei saa sanoa mitään, muuten on heti " tosikko, jäykkä yms..."
Mua nyppii tää tilanne. Tuntuu välillä, että en voi täysillä nauttia meidän merkkipäivistä, kun tämä ihminen on aina läsnä. Vinkkejä, miten tilannetta voisi korjata, kun välejäkään ei halua eikä voi katkaista? Tämä on kuitenkin meidän kotimme.
Kommentit (10)
Vierailija:
Aina kamala migreeni hänen vierailun jäljiltä... Ja ei auta muu kuin kestää, lapset kuitenkin tykkäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sukulainen kulki lapsuuden kodissani alvariinsa ja puuttui joka asiaan. Kritisoi, moitti, puuttui meidän lasten tekemisiin, haastoi joskus suorastaan riitaa. Teki esim. korjaustöitä omavaltaisesti neuvoja kyselemättä, usein äitini mielipahaksi.
Koin tämän todella ahdistavana, kun omassa kodissa ei saanutkaan yhtäkkiä elää perheen sääntöjen mukaan, vaan vanhemmat antoivat jonkun - minun silmissäni ulkopuolisen - toimia noin.
Appiukon kanssa ei synkkaa mitenkään, ja omien isovanhempien kanssa ei ole mitään juteltavaa.
Siis perkule, että ahdistaa niiden seura. Ja ovat vielä omia vanhempia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appi on alkoholisti enkä osaa suhtautua luonnollisesti hänen humalatiloihinsa vaan olen aina vähän takakireä.
Anoppi taasen on viime aikoina kohdellut miestäni -siis poikaansa- huonosti verrattuna muihin lapsiinsa, piikitellyt ja ollut muutenkin epäreilu. Siksi häneenkin suhtaudun vain näennäisen ystävällisesti.
Toivon että vuosien kuluessa tilanne helpottaa eikä lapsemme joutuisi aikuisten ongelmista kärsimään.
Appi kiukuttelee koko ajan anopille. Anoppi taas ihan sävyisä, mutta haluaisi ilmeisesti sisustaa itse koko asuntomme (joka kerta tuo tullessaan verhoja, pöytäliinoja, mattoja jne...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
a kertaa pyytänyt anteeksi, eikä minulla ole mitään häntä vastaan, mutta hieman varppeillaan olen silti kylässä. Sääli : (
Nähdään harvoin ja kun jäädään esim. kahdestaan samaan huoneeseen olen ihan vaivaantunut enkä keksi sanottavaa.
Aina kamala migreeni hänen vierailun jäljiltä... Ja ei auta muu kuin kestää, lapset kuitenkin tykkäävät.