Lue keskustelun säännöt.
Oletko itse +35-v. mies, joka haluaisi lapsia tai tunnetko sellaisia lähipiirissä?
11.03.2026 |
Oletteko parisuhteessa, miltä näyttää tilanne lasten saamiseksi? Koetko, että on vielä realistista tulla isäksi? Mitä teet tai he tekevät asian eteen?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kolme. Veljeni, 42, ainakin kolmisen vuotta sitten vielä jutteli että perhe olisi kiva. On pari kertaa seurustellut mutta ei kovin pitkään. Yhdenillanseuraa riittää, eikä hän aidosti taida muuta kaivatakaan. En ainakaan usko.
Mieheni veljet (2 kpl) ovat noin 35-vuotiaita aika syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, kovasti molemmat haaveilevat perheestä mutta mitään naiskontaktia ei kummallakaan ole koskaan ollut.
Ei kuulosta kaikilla olevan sitten kovin suurta yritystä asian suhteen? Toki he vielä ehtivät saada lapsia. -ap
Ei. Veljeni ei laita tikkua ristiin asian edistämiseksi, syytä en tiedä. Oletan että ne perhe olisi kiva-jutut ovat lähinnä jotain small talkia. Ihan onnelliselta vaikuttaa ns. ikisinkkunakin.
Miehen veljet lähinnä yrittävät selviytyä elämästä tällä hetkellä. Puhuvat kyllä vaimo- ja perhehaaveistaan, mutta molemmat (tai no, ainakin toinen) tiedostaa kyllä etteivät sellaiset puuhat ole nyt ajankohtaisia.
Surettaa lähinnä syrjäytyneen oloiset miehet. Pääasia, että veljesi on onnellinen.
Tää aihe vain kiinnostaa, että mitä kaikkea miehet tekee pariutuakseen. Joka kolmas nelikymppinen mies Suomessa on lapseton ja se on iso määrä. Osa toki omasta halustaan. -ap
Onhan sitä surullista seurata sivusta. Ihan hyvännäköisiä ja kivoja tyyppejä olivat molemmat ja sitten alkoi joku ihmeellinen syöksykierre. Yhtäkkiä olivatkin alkoholi- peli- ja mielenterveysongelmaisia zombeja molemmat, ja korviaan myöten veloissa.
Olivatko hyvännäköisiä noin 18-25-vuotiaina, kuten siinä iässä yleensä ollaan? Sen jälkeen alkaa monilla alkoholin vaikutukset ulkonäössä, puutteelliset elämäntavat jne. Moni mies sekoaa noin 30 ikävuoden jälkeen, jos ei ole koulutusta ja elämällä ei ole suuntaa. Silloin mies itsekin jo ymmärtää tehneensä virheitä elämässään. Vastaavasti pelimiehet pyörittävät useita naisia ja kukaan ei lopulta pariudu tai hanki lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi diagnosoimaton ADHD voi aiheuttaa sitä päihteilyä.
Olen 37-vuotias (vapaaehtoisesti) lapseton mies ja samaa ikäluokkaa olevista kavereistani ja tutuistani kenelläkään ei ole lapsia.
Yksi kaverini kumppaninsa kanssa on arponut nyt jo muutaman vuoden haluavatko he lapsia vai eivät. Toinen kaveripariskunta on yrittänyt pari vuotta tuloksetta. Tuon ikäisistä työkavereistani toinen viettää ikuista poikamieselämää ajatuksella, että "sitten joskus" ja toinen alkaa vajota tällaiseksi "kaikki naiset vaativat nykyään liikaa miehiltä" hörhöksi, joten tuskin tuolla menolla tulee parisuhdetta löytämään saati perhettä perustamaan.
Niinpä. Sitten toisessa vaakakupissa ne tatuoidut ja j uo pottelevat yksinhuoltajat, jotka aloittavat lastenteon siinä 15-v. Joka luokalle mahtuu niitä.
Mun täytyy akateemisena työttömäksi valmistuneena sanoa, että Suomessa on tosi vaikeaa alkaa perustamaan perhettä, jos haluat olla työelämässä lasten syntyessä. Varsinkin jos olet itse köyhästä/pienituloisesta perheestä, etkä halua sitä samaa omille lapsilles. Ensin opiskelet vuosia ja jos käykin niin, että maan talous on menossa vessasta alas, kun on paperit kädessä, niin se on vaan voi voi.
Niillä teiniäideillä ja -iseillä on sentään lapset tehtynä. Itse olen yli 30v ja jääpi lapset tekemättä... haen töitä Ruotsista ja jos lapsia teenkin vaikka ikä painaa päälle, niin ei ne tähän maahan synny.
En siis sano, että kaikilla on syynä tämä sama, ettei ole töitä tai jos on, niin epävarmaa pätkää. Mutta ainakin lähipiirissäni se on ongelma kaikilla enemmän tai vähemmän. Moni silti lapsia tekee, mutta ei ehkä niin monta kuin haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kolme. Veljeni, 42, ainakin kolmisen vuotta sitten vielä jutteli että perhe olisi kiva. On pari kertaa seurustellut mutta ei kovin pitkään. Yhdenillanseuraa riittää, eikä hän aidosti taida muuta kaivatakaan. En ainakaan usko.
Mieheni veljet (2 kpl) ovat noin 35-vuotiaita aika syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, kovasti molemmat haaveilevat perheestä mutta mitään naiskontaktia ei kummallakaan ole koskaan ollut.
Ei kuulosta kaikilla olevan sitten kovin suurta yritystä asian suhteen? Toki he vielä ehtivät saada lapsia. -ap
Ei. Veljeni ei laita tikkua ristiin asian edistämiseksi, syytä en tiedä. Oletan että ne perhe olisi kiva-jutut ovat lähinnä jotain small talkia. Ihan onnelliselta vaikuttaa ns. ikisinkkunakin.
Miehen veljet lähinnä yrittävät selviytyä elämästä tällä hetkellä. Puhuvat kyllä vaimo- ja perhehaaveistaan, mutta molemmat (tai no, ainakin toinen) tiedostaa kyllä etteivät sellaiset puuhat ole nyt ajankohtaisia.
Surettaa lähinnä syrjäytyneen oloiset miehet. Pääasia, että veljesi on onnellinen.
Tää aihe vain kiinnostaa, että mitä kaikkea miehet tekee pariutuakseen. Joka kolmas nelikymppinen mies Suomessa on lapseton ja se on iso määrä. Osa toki omasta halustaan. -ap
Onhan sitä surullista seurata sivusta. Ihan hyvännäköisiä ja kivoja tyyppejä olivat molemmat ja sitten alkoi joku ihmeellinen syöksykierre. Yhtäkkiä olivatkin alkoholi- peli- ja mielenterveysongelmaisia zombeja molemmat, ja korviaan myöten veloissa.
Olivatko hyvännäköisiä noin 18-25-vuotiaina, kuten siinä iässä yleensä ollaan? Sen jälkeen alkaa monilla alkoholin vaikutukset ulkonäössä, puutteelliset elämäntavat jne. Moni mies sekoaa noin 30 ikävuoden jälkeen, jos ei ole koulutusta ja elämällä ei ole suuntaa. Silloin mies itsekin jo ymmärtää tehneensä virheitä elämässään. Vastaavasti pelimiehet pyörittävät useita naisia ja kukaan ei lopulta pariudu tai hanki lapsia.
Olivat, ja olisivat vieläkin elleivät olisi niin lihoneet. Tämä toki on makuasia ja kauneus on katsojan silmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmekymppisenä on tarjolla jotain lihavia yh-mutseja, jotka aivan oikeasti luulevat saavansa kumppanin
Erosin itse 29-vuotiaana suhteesta, jossa mies ei halunnut lopulta lapsia. Etsin muutaman vuoden kumppania, joka haluaisi. Voin sanoa, että ei ollut helppoa! Ja olen hoikka, silloin lapseton, urheilullinen, töissäkäyvä, mielestäni ihan ok-näköinen ja mukava ihminen. Nyt olen nelikymppinen kahden lapsen äiti. -ap
Vierailija kirjoitti:
Olen 37-vuotias (vapaaehtoisesti) lapseton mies ja samaa ikäluokkaa olevista kavereistani ja tutuistani kenelläkään ei ole lapsia.
Yksi kaverini kumppaninsa kanssa on arponut nyt jo muutaman vuoden haluavatko he lapsia vai eivät. Toinen kaveripariskunta on yrittänyt pari vuotta tuloksetta. Tuon ikäisistä työkavereistani toinen viettää ikuista poikamieselämää ajatuksella, että "sitten joskus" ja toinen alkaa vajota tällaiseksi "kaikki naiset vaativat nykyään liikaa miehiltä" hörhöksi, joten tuskin tuolla menolla tulee parisuhdetta löytämään saati perhettä perustamaan.
Kuulostaa, että aikuisten on nykyään vaikeaa tehdä lopullista päätöstä asian suhteen, jossitellaan ehkä loputtomiin. Sitten on miehet, jotka eivät oikein jaksa parisuhdetta enää vakavissaan etsiäkään. Eikä se helppoa olekaan. Kolmekymppisenä itse törmäsin enimmäkseen jo lapsensa tehneisiin tai miehiin, jotka eivät osanneet päättää, mitä halusivat. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse kuukautta vaille 40 v. tullessani isäksi ensimmäistä kertaa. Toisen kohdalla olin 42 v.
Kun mä olin 40v niin musta tuli mummo 👵🏻
Ok, valkoro.ska.
Vierailija kirjoitti:
No -35v harvemmin lapsia haluaakaan.
Minä haluaisin vielä lisää.T.Pertti 67v, aiemmin saatuja on toki 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tunne ketään tällaista. lapsettomia miehiä tunnen paljon, ja eivät ole ainakaan minulle puhuneet lapsihaaveistaan, tai sitten "en ole ajatellut asiaa". lasten haluaminen on paljon enemmän naisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
en tunne ketään tällaista. lapsettomia miehiä tunnen paljon, ja eivät ole ainakaan minulle puhuneet lapsihaaveistaan, tai sitten "en ole ajatellut asiaa". lasten haluaminen on paljon enemmän naisten juttu.
Uskomatonta, ettei aikuiset ihmiset ole asiaa miettineet. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse kuukautta vaille 40 v. tullessani isäksi ensimmäistä kertaa. Toisen kohdalla olin 42 v.
Kun mä olin 40v niin musta tuli mummo 👵🏻
Ok, valkoro.ska.
Turha täällä on haukkua ketään. Varmasti hyvä ikä tulla mummoksi 40-vuotiaana ja elää oikein järkevää elämää. Ainakin on energiaa mummoilla! -ap
Vierailija kirjoitti:
en tunne ketään tällaista. lapsettomia miehiä tunnen paljon, ja eivät ole ainakaan minulle puhuneet lapsihaaveistaan, tai sitten "en ole ajatellut asiaa". lasten haluaminen on paljon enemmän naisten juttu.
Joo, ehkä sitten naiset useammin ja useamman lapsen haluavat. Yksi nelikymppinen naiskaveri oli pari lasta tehnyt ja se hänelle riitti. Alkoi seurustelemaan miehen kanssa, joka alkoi painostamaan lasten tekoon. Ero tietty nopeasti tuli. Niin hämmentäviä ajatuksia joillakin miehillä naisista ja lasten saannista. -ap
En oikein tiedä olenko uhri vai en, tai mitä se tarkoittaa. Olen naimisissa elämäni miehen kanssa, ja onnellisempi kuin koskaan. Jotain on varmasti vialla.