Peruskorjatut rintamamiestalot ja aina sama vika, ilmanvaihto!
Olen viimeisen 5 vuoden aikana käynyt katsomassa useita kymmeniä laajasti peruskorjattuja vanhempia taloja. 99% taloissa remonteista huolimatta, ei ole osattu korjata ilmanvaihtoa. Nyt puhun painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Korvausilma puuttuu yleensä kokonaan tai se on aivan liian riittämätöntä. Edelleen ihmiset kuvittelee ja samoin tuntuu kuvittelevan nämä remontin tekijätkin, että asunto hengittää rakenteiden läpi. Ikkunat on vaihdettu tiiviimpiin ja mistään ei tulee raitista ilmaa. Usein myös poistot puuttuvat esim. WC tiloista. Miten se kaikista yksinkertaisin asia tuntuu olevan liian vaikea ymmärtää. Asuntoon kuuluu tulla raitista ilmaa riittävästi ja asunnosta pitää poistua ilmaa riittävästi. Joissakin poistoa on tehostettu koneellisesti mutta korvausilmaa ei tule ulkoa. Tällöin korvausilma tulee listojen välistä, viemäreistä yms. En ihmettele ettei kauppa käy vaikka kuinka ois peruskorjattu.
Kommentit (33)
On taittu hiljan tehdä uudet ohjeet painovoimaisen ilmanvaihdon toteutukseen. Muutama vuosi sitten.
Oli ihan hiljan juttua miten paljon vie sähköä jotkin ilmastointilaitteet. Lämmitys voi olla vaikka kaukolämpö mutta ilmanvaihtokoje lämmittää jäätävän tuloilman ja lämmitys onkin sitten sähköllä eikä kaukolämmöllä joka ei mene päälle.
Toisaalta uusissa taloissa pitää maksaa 100 e/kk siitä, että ilma ylipäätään vaihtuu, rintamamiestalossa riittää, että avaa ikkunan.
Vierailija kirjoitti:
Hah, monessa rintamamiestalossa WC keskellä asuntoa ja kerrosten välissä. Vähän on työlästä/turhaa sinne laittaa ei koneellista poistoilmaventtiiliä.
Mummolassa oli kans talon keskellä wc. Talvisin vesi jäätyi pönttöön, mikä oli ihan normaalia. Talossa oli yksi pönttöuuni, keittiössä alunperin puulämmitteinen hella, joka jäi pois käytöstä sähköhellan saavuttua talouteen 70-luvulla. Talvisin oli kylmä. 7 lasta kuitenkin kasvoi ihan hyvin ja mummonkin eli yli 80-vuotiaaksi vaikkka hieman tupa vetikin.
Vierailija kirjoitti:
Hah, monessa rintamamiestalossa WC keskellä asuntoa ja kerrosten välissä. Vähän on työlästä/turhaa sinne laittaa ei koneellista poistoilmaventtiiliä.
Viemärin tuuletus pitäisi joka tapauksessa hoitaa. Miksei samalla sitten hoitaisi poistoilmaventtiilin.
No, aina ei tee-se-itse rakentajat mieti näitä asioita kovin pitkälle. Palkatut timpurit taas ei välitä. Kunhan näyttää päälle päin kivalta niin asiakas on tyytyväinen. Nopeasti ja helpolla hölmöiltä rahat pois. Ei tavalliset remontin ostajat ymmärrä hölkäsen pölähtämää rakennustekniikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko ostaa minulta peruskorjaamattoman rintamamiestalon vuosimallia 1949? Takaan että ilmanvaihdolle (tai paljon muullekaan) ei ole tehty mitään valmistumisvuoden jälkeen. Sisävessa sentään on tehty jälkeenpäin. Tiilikatto, ikkunat ja ovet ovat alkuperäiset, kuluneen parketin alta löytyy myös alkuperäiset lautalattiat. Oma tontti, 2 km pikkukaupungin keskustasta söpöllä omakotialueella, kiinteistönvälittäjän hinta-arvio 29 000.
Monet muuttavat vanhoihin asuntoihin koska haluavat tilaa ja tekevät itse jonkun rempan ja kuvittelevat että nyt hinta on noussut tappiin mutta vanha on vanha rakenne ongelmineen ja monesti nuo kohteet kannattaisi vain jyrätä ja hommata jokin paketti.
Ikään kuin upouusissakin rakennuksissa ei voisi olla ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
On taittu hiljan tehdä uudet ohjeet painovoimaisen ilmanvaihdon toteutukseen. Muutama vuosi sitten.
Oli ihan hiljan juttua miten paljon vie sähköä jotkin ilmastointilaitteet. Lämmitys voi olla vaikka kaukolämpö mutta ilmanvaihtokoje lämmittää jäätävän tuloilman ja lämmitys onkin sitten sähköllä eikä kaukolämmöllä joka ei mene päälle.
Minäkin taisin nähdä saman uutisen. Oli kyllä todella omituinen juttu ja todella outo tekninen ratkaisu. Jotenkin voisi ajatella, että kaukolämpötaloissa ei menisi satoja euroja sähkökuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mun isän talossa on tukittu kaikki korvausilman tuloaukot jo joskus 50-luvulla. Kuulemma ettei tule kylmää sisälle. Sen jälkeen sitä on remontoitu vain vuotavan katon takia mädäntyneiden seinien osalta, ne vaihdettiin uusiin ja katto korjattiin. Taitaa ainoa keino ainakaan päästä siitä eroon olla myydä tontin hinnalla.
Se on erittäin yleinen virhe. Tukkimalla ilmanvaihto mahdollisuudet aiheutetaan vai pytingille hallaa...T: Entinen välittäjä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On taittu hiljan tehdä uudet ohjeet painovoimaisen ilmanvaihdon toteutukseen. Muutama vuosi sitten.
Oli ihan hiljan juttua miten paljon vie sähköä jotkin ilmastointilaitteet. Lämmitys voi olla vaikka kaukolämpö mutta ilmanvaihtokoje lämmittää jäätävän tuloilman ja lämmitys onkin sitten sähköllä eikä kaukolämmöllä joka ei mene päälle.
Minäkin taisin nähdä saman uutisen. Oli kyllä todella omituinen juttu ja todella outo tekninen ratkaisu. Jotenkin voisi ajatella, että kaukolämpötaloissa ei menisi satoja euroja sähkökuluihin.
Oli tosiaan erikoinen ratkaisu. Useimmissa kaukolämpötaloissa tuloilma lämmitys ei mene omaan sähkölaskuun, vaikka onkin huoneistokohtainen ilmanvaihtokone. Nyt k.o. tapauksesta saattoi tulla lukijoille väärä käsitys asiasta, s.o. että aina on näin.
Toki vastikkeessa maksetaan lopulta koko yhtiön sähkönkulutus ja lämmityskulut.
Yksiössä ja viiden huoneen asunnossa on siltikin vain yksi ilmanvaihtokone per asunto.
1940-luvun taloissa ei välttämättä ollut sisävessaa eikä ainakaan suihkuhuoneita vaan piharakennus oli aivan vieressä, siellä oli puuseet ja sauna ja puuvaja. Isommissa taloissa oli kellarissa pesuhuone ja sauna, matala ja pimeä, ei hyvä. Kannattaakin ne puurakenteet purkaa sieltä kellarista ja järjestää sokkelin kuivuminen salaojittamalla ja solulevyllä.
Sauna-pesuhuone-pyykkitupa-piharakennuksia kuluu monta sillä välillä kun märkätilaton hirsitalo elää kunnossa vuosikymmenestä toiseen. Ratkaisuna sellainen huoltorakennus, jossa klutataan vedellä ja pyykillä, on edelleenkin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
1940-luvun taloissa ei välttämättä ollut sisävessaa eikä ainakaan suihkuhuoneita vaan piharakennus oli aivan vieressä, siellä oli puuseet ja sauna ja puuvaja. Isommissa taloissa oli kellarissa pesuhuone ja sauna, matala ja pimeä, ei hyvä. Kannattaakin ne puurakenteet purkaa sieltä kellarista ja järjestää sokkelin kuivuminen salaojittamalla ja solulevyllä.
Sauna-pesuhuone-pyykkitupa-piharakennuksia kuluu monta sillä välillä kun märkätilaton hirsitalo elää kunnossa vuosikymmenestä toiseen. Ratkaisuna sellainen huoltorakennus, jossa klutataan vedellä ja pyykillä, on edelleenkin hyvä.
Käytännössä taisi sisävessa olla tosi harvinainen 1940-luvun omakotitalossa. Kaikissa rintamamiestaloissa mitä minä olen nähnyt on ulkohuussi pihapiirissä ja sisävessa on jälkikäteen rakennettu.
Sauna oli yleensä pihalla erillinen rakennus. Kuka hullu sitä nyt saunomisen ja pesemisen vesihöyryt taloon sisälle haluaisi päästään? Ai niin, nykyisin kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Hah, monessa rintamamiestalossa WC keskellä asuntoa ja kerrosten välissä. Vähän on työlästä/turhaa sinne laittaa ei koneellista poistoilmaventtiiliä.
Sieltä keskellä taloa olevasta vessasta on yleensä joku hormi ulos. Asun sellaisessa talossa. Ei tämä ole rintamamiestalon vaan paljon pahempaa, 1980-luvun elementtitalo.
Vanhoissa taloissa oli yleensä hengittävä rakenne ja/tai seinässä avattava luukku. Olen nähnyt remontoimattomassa rintamamiestalossa sellaisen ketjulla vedettävän luukun.
Tuuletusikkuna ei ole ilmanvaihto asia. Toki silloin ilma vaihtuu mutta asunnossa pitää vaihtuu ilma kokoajan, ei tunnin päivässä. Täysin eri asia. Tuuletusikkuna ei ole ilmanvaihtoa varten isossa kuvassa.
Riippuu ihan täysin siitä miten talo on suunniteltu toimimaan.
Nykyisin pyritään pitämään pieni ylipaine jottei ilmaa siirtyisi seinien läpi tai muualta mistä sen ei pitäisi päästä sisälle huoneisiin. Vanhoissa taloissa voi usein olla alipainetta etenkin silloin kun tulisijat imee kuutiometrikaupalla ilmaa huoneesta. Monesti korvausilma tulee sisälle vähän sieltä sun täältä.