Mitä tavaroita olet lainannut jollekin tutulle mitä et ole enää sen jälkeen nähnyt koskaan?
Mitä selityksiä olet saanut?
Kommentit (39)
Tapasin joskus 90-luvun lopulla Turussa saksalaisen turistin. Olin itsekin Turussa vähän turistina. Juttelimme pitkään ja kävimme jossain nähtävyydessäkin ja kahvillakin yhdessä. Oikein fiksu nuori nainen, entisen Itä-Saksan alueelta. Hän otti osoitteeni ja lähettikin minulle kiitokseksi kotiin palattuaan kirjan. Kirja oli vastikään englanniksi ilmestynyt Alias Grace, Margaret Atwoodin kirja.
Pidin kirjasta paljon ja kerroin siitä yhdelle virolaiselle kollegalleni, joka heti pyysy kirjan lainaksi. Sille tielle se kirja sitten jäi. Siinä oli kiva omistuskirjoitus ja kaikki.
Lapsena lainasin kaverille My little pony -videokasetin ja sille tielle jäi. Teininä taas toiselle kaverille erään CD-levyn.
Lainasin opiskeluaikana yhden kirjan jollekin mutta en muista enää kenelle. Sille tielle se jäi.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin joskus 90-luvun lopulla Turussa saksalaisen turistin. Olin itsekin Turussa vähän turistina. Juttelimme pitkään ja kävimme jossain nähtävyydessäkin ja kahvillakin yhdessä. Oikein fiksu nuori nainen, entisen Itä-Saksan alueelta. Hän otti osoitteeni ja lähettikin minulle kiitokseksi kotiin palattuaan kirjan. Kirja oli vastikään englanniksi ilmestynyt Alias Grace, Margaret Atwoodin kirja.
Pidin kirjasta paljon ja kerroin siitä yhdelle virolaiselle kollegalleni, joka heti pyysy kirjan lainaksi. Sille tielle se kirja sitten jäi. Siinä oli kiva omistuskirjoitus ja kaikki.
Ohis mutta: Tuo kirja on tosi hyvä!
Nuorempana menetin useita cdlevyjä ja vaatteita. Nykyään en lainaa enää kellekään mitään.
Pienenä lapsena lainasin naapurin kersalle (jota ystäväksi luulin) kirjastosta kirjoja omalla kortillani kun oli oman unohtanut ja säälin ja vannoi että palauttaa ajoissa. Laskuhan sieltä tuli perässä, mutta kirjastontäti mitätöi sen olettaen että kyseessä oli jokin sekaannus, oli sanonut äidilleni että tuskin olin lainannut vielä pienemmille lapsille tarkoitettuja kirjoja. Oppirahat maksoin säikähdyksellä.
Ps. Palauta ne kirjat, nilkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena ja nuorena lainasin kolme vai neljä kertaa tavaran ja kovasti vannoivat, että sen palauttavat. Taisi yksi vielä allekirjoittaa jonkun sopimuksenkin. Yksikään ei palauttanut, kun joku oli kuulemma pyytänyt, niin sopiihan sitä nyt toisen tavara antaa pois, tietenkin.
Äitini 66v on vieläkin katkera, kun lainasi 50 vuotta sitten farkkutakkiaan kaverilleen ja kaveri ilmeisesti myi sen.
Koita päästä yli tuosta
Miksi pitäisi. En mäkään ole antanut anteeksi vuosikymmeniä vanhoja asioita.
Rahaa tutuille ja sukulaisille. Pieniä summia.
Eipä ole vielä tullut takaisin.
Ensi viikolla...
Vierailija kirjoitti:
Hentai lehtiä ja joitakin tietokonepelejä.
Veikkaan ettet haluakaan saada niitä lehtiä takaisin siinä kunnossa. Ihmettelen myös kuka lainaa lähmäsiä lehtiä, hyi. Tai ehkä te olittekin täydellinen pari toisillenne, sua vaan harmittaa ettet päässyt lipasemaan kaverin kuorrutteita siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoja en enää lainaa, ne jäävät aina sille tielleen.
Joo, kirjat ja työkalut menettää aina jos vähän lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset muka rehellistä kansaa. Lainaamiaan tavaroita eivät edes palauta.
Noin kymmenen nimenomaan pyydetyn esimerkin perusteella päättelet noin? Vielä on reilut viisi miljoonaa suomalaista kysymättä.
Lainasin erään puutarhatyövälineen, ei ihan halpa, moottorikäyttöinen. En viitsi yksilöidä tämän paremmin. Rikkinäisenä tuli vaivihkaa takaisin, eivätkä ikinä maininneet mitään, mutta eivät toiste pyytäneet lainaan. Oli käytetty ohjeiden vastaisesti, ja rikottu. Jollain lailla saimme sen toimimaan, mutta ei ollut entisensä.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa.
Rahaa lainasin minäkin, eipä ole rahaa eikä sitä tuttuakaan näkynyt sen jälkeen.
Lainasin joulun jälkeen lahjaksi saamani kirjan tuttavalleni, kun en ehtinyt heti lukea. Tammikuun lopulla kyselin sitä takaisin, mutta oli lainannut eteenpäin siskolleen! Onneksi palautui takaisin pari viikkoa sitten.
Paidan. En saanut takaisin, koska paita oli kuulemma varastettu kaverin pyykkituvasta.
Pipon. Kaveri hukkasi sen kännissä.
Eri kaverit kyseessä, eikä kummallekaan tullut koskaan mieleen korvata minulle näitä vaatteita.
Tämän pipohomman jälkeen ymmärsin olla lainaamatta enää yhtään mitään kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Lainasin erään puutarhatyövälineen, ei ihan halpa, moottorikäyttöinen. En viitsi yksilöidä tämän paremmin. Rikkinäisenä tuli vaivihkaa takaisin, eivätkä ikinä maininneet mitään, mutta eivät toiste pyytäneet lainaan. Oli käytetty ohjeiden vastaisesti, ja rikottu. Jollain lailla saimme sen toimimaan, mutta ei ollut entisensä.
Mene sinä ja vaivihkaa riko heiltä jotain.
Hiustenkiharrinta en saanut takaisin. En myöskään bleiseriä, jota lainaaja tarvi hautajaisiin.
Hentai lehtiä ja joitakin tietokonepelejä.