Mitä eroa on tavallisella hajamielisyydellä ja adhdlla?
Vaikuttavat olevan aika samankaltaisia keskenään. Mikä erottaa?
Kommentit (9)
Hajamielinen unohtaa esim avaimet kotiin.
Adhd unohtaa avaimet kotiin, koska ennen ovesta ulos menoa hän on päättänyt imuroida, tiskata, hinnoitella kirppiskamat. Ja nämä kaikki jää levälleen kun lopulta tajuaa poistua ovesta
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Vierailija kirjoitti:
Hajamielinen unohtaa esim avaimet kotiin.
Adhd unohtaa avaimet kotiin, koska ennen ovesta ulos menoa hän on päättänyt imuroida, tiskata, hinnoitella kirppiskamat. Ja nämä kaikki jää levälleen kun lopulta tajuaa poistua ovesta
eli kuulostaa hajamieliseltä? aika moni ihminen on tuollainen ilman adhd diagnoosiakin.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
No ei tietenkään voi, koska sitten ei saisi läheskään niin monelle diagnoosia eikä lääkkeitä. Lääkkeet tuo rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
Hajamielisyys ei ilmene lapsuudessa kuten nerologinen poikkeavuus, aina noissa kartoitetaan kehitys ja ikään liittyvät poikkeavuudet jos suinkin.
En ole mielestäni erityisen hajamielinen. Ongelmani on lähinnä impulsiivisuus. Äkilliset suunnitelmanmuutokset sitten aiheuttavat sellaisia unohduksia, kun suunnitelma ei ikäänkuin päivity kokonaan.
ADD saattaa muistuttaa hajamielisyyttä, mutta ei ADHD. Kuten tuolla joku sanoikin, hän on lähinnä impulsiivinen. Unohtelu johtuu siitä, että asiat jäävät kesken, kun ajatukset ovat jo muissa puuhissa. ADHD:n invalidisoiva piirre on lähinnä toiminnanohjauksen vaikeus ja kyvyttömyys tehdä ja noudattaa suunnitelmia, hallita omaa ajankäyttöään jne. ja erityisesti nuorilla impulsiivisuus, joka voi yhdessä kypsymättömyyden vuoksi aiheuttaa todella vakaviakin arviointivirheitä.
ADHD ei ole harmiton vaiva, eikä vain jotain sööttiä vilkkautta, vaan vakava asia. Tutkimusten mukaan ADHD lyhentää naisten elinikää yhdeksällä ja miesten seitsemällä vuodella. Riskin otto liikenteessä ja päihteiden kanssa, muut onnettomuudet, masennus ja itsetuhoisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja asioistaan aiheuttavat tosiaan jopa eliniän lyhenemistä toisin kuin hajamielisyys.
Ja se, miksi osa ei saa diagnoosia ja osa saa väärän diagnoosin, on varmasti raha. Oikeat aivotutkimukset lienevät kalliita.
kaikki nykyajan hajamieliset ovat adhd.