Mitä eroa on tavallisella hajamielisyydellä ja adhdlla?
Vaikuttavat olevan aika samankaltaisia keskenään. Mikä erottaa?
Kommentit (20)
Hajamielinen unohtaa esim avaimet kotiin.
Adhd unohtaa avaimet kotiin, koska ennen ovesta ulos menoa hän on päättänyt imuroida, tiskata, hinnoitella kirppiskamat. Ja nämä kaikki jää levälleen kun lopulta tajuaa poistua ovesta
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Vierailija kirjoitti:
Hajamielinen unohtaa esim avaimet kotiin.
Adhd unohtaa avaimet kotiin, koska ennen ovesta ulos menoa hän on päättänyt imuroida, tiskata, hinnoitella kirppiskamat. Ja nämä kaikki jää levälleen kun lopulta tajuaa poistua ovesta
eli kuulostaa hajamieliseltä? aika moni ihminen on tuollainen ilman adhd diagnoosiakin.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
No ei tietenkään voi, koska sitten ei saisi läheskään niin monelle diagnoosia eikä lääkkeitä. Lääkkeet tuo rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
Hajamielisyys ei ilmene lapsuudessa kuten nerologinen poikkeavuus, aina noissa kartoitetaan kehitys ja ikään liittyvät poikkeavuudet jos suinkin.
En ole mielestäni erityisen hajamielinen. Ongelmani on lähinnä impulsiivisuus. Äkilliset suunnitelmanmuutokset sitten aiheuttavat sellaisia unohduksia, kun suunnitelma ei ikäänkuin päivity kokonaan.
ADD saattaa muistuttaa hajamielisyyttä, mutta ei ADHD. Kuten tuolla joku sanoikin, hän on lähinnä impulsiivinen. Unohtelu johtuu siitä, että asiat jäävät kesken, kun ajatukset ovat jo muissa puuhissa. ADHD:n invalidisoiva piirre on lähinnä toiminnanohjauksen vaikeus ja kyvyttömyys tehdä ja noudattaa suunnitelmia, hallita omaa ajankäyttöään jne. ja erityisesti nuorilla impulsiivisuus, joka voi yhdessä kypsymättömyyden vuoksi aiheuttaa todella vakaviakin arviointivirheitä.
ADHD ei ole harmiton vaiva, eikä vain jotain sööttiä vilkkautta, vaan vakava asia. Tutkimusten mukaan ADHD lyhentää naisten elinikää yhdeksällä ja miesten seitsemällä vuodella. Riskin otto liikenteessä ja päihteiden kanssa, muut onnettomuudet, masennus ja itsetuhoisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja asioistaan aiheuttavat tosiaan jopa eliniän lyhenemistä toisin kuin hajamielisyys.
Ja se, miksi osa ei saa diagnoosia ja osa saa väärän diagnoosin, on varmasti raha. Oikeat aivotutkimukset lienevät kalliita.
Vierailija kirjoitti:
ADD saattaa muistuttaa hajamielisyyttä, mutta ei ADHD. Kuten tuolla joku sanoikin, hän on lähinnä impulsiivinen. Unohtelu johtuu siitä, että asiat jäävät kesken, kun ajatukset ovat jo muissa puuhissa. ADHD:n invalidisoiva piirre on lähinnä toiminnanohjauksen vaikeus ja kyvyttömyys tehdä ja noudattaa suunnitelmia, hallita omaa ajankäyttöään jne. ja erityisesti nuorilla impulsiivisuus, joka voi yhdessä kypsymättömyyden vuoksi aiheuttaa todella vakaviakin arviointivirheitä.
ADHD ei ole harmiton vaiva, eikä vain jotain sööttiä vilkkautta, vaan vakava asia. Tutkimusten mukaan ADHD lyhentää naisten elinikää yhdeksällä ja miesten seitsemällä vuodella. Riskin otto liikenteessä ja päihteiden kanssa, muut onnettomuudet, masennus ja itsetuhoisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja asioistaan aiheuttavat tosiaan jopa eliniän lyhenemistä toisin kuin hajamielisyys.
Ja se, miksi osa ei saa diagnoosia ja osa saa väärän diagnoosin, on varmasti raha. Oikeat aivotutkimukset lienevät kalliita.
no mitä eroa on sitten add ja hajamielisyydellä?
Vierailija kirjoitti:
En ole mielestäni erityisen hajamielinen. Ongelmani on lähinnä impulsiivisuus. Äkilliset suunnitelmanmuutokset sitten aiheuttavat sellaisia unohduksia, kun suunnitelma ei ikäänkuin päivity kokonaan.
aika monella tavallisellakin ihmisellä asiat unohtuu jos tulee äkillisiä suunnitelmamuutoksia :D ei ole mikään adhd juttu.
Ja sitten on vielä välipitämättömyys ja sosiopaattisuus, joita sepitellään edellämainituilla.
Ennen oli vain hajamielisiä, nykyään he ovat adhd. Eli ei käytännössä mitään eroa. Tässäkään keskustelussa ei ole vieläkään mainittu mitään konkreettista erottavaa tekijää, kaikki mainitut "adhd piirteet" ovat sellaisia mitä esiintyy myös tavallisella hajamielisellä ihmisellä.
Adhd saattaa kuvitella erilaiset selkkaukset, mihin joutuvat olevan toisen osapuolen syy. Myös kekseliäs kostonhimo on yleistä. Ylpeilevät kostotempauksillaan, jotka voi olla hyvin pikkumaisia.
Ei tämä mikään sairaus ole. Osa ihmisyyttä, jonka kans eletty aikojen alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on neurologista poikkeavuutta, joka tulee esiin jo lapsena ja vaikuttaa käyttäytymiseen koko ajan ja kaikissa tilanteissa. Sen voisi diagnosoida varmasti tutkimalla kunnolla aivojen dopamiinin tuotannon ja dopamiiniratojen toiminnan, mutta valitettavasti dg tehdään käyttännössä käytöstä havainnoimalla.
Hajamielinen on hajamielinen vaikkapa elämäntilanteen takia. Jos elämässä on paljon meneillään, keskittyminen menee siihen. Hajamielisyys voi johtua myös väsymyksestä tai vaikka vaihdevuosista. Hajamielinen professori taas miettii kiinnostuksen kohteitaan ja unohtaa muun, mutta jos hän pystyy hyvään toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen omalla alallaan, ei hänellä ole ADHD:ta. ADHD aiheuttaa usein univaikeuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä, lapsuuden ja nuoruuden käytösongelmia yms. mitä hajamielisellä ei ole.
ADHD-tyyppinen oireilu voi johtua vaikkapa murrosiästä. Siksi sitä ei pitäisi koskaan diagnosoida teiniltä.
Kummasti niitä diagnooseja kuitenkin jaellaan teinille ja jopa pikkulapsille. Miksi ei muuten tutkita sitä aivojen dopamiinin tuotantoa dopamiiniratojen toimintaa? Menisi todennäköisemmin diagnoosit oikein eikä tulisi turhia adhd diagnooseja.
No ei tietenkään voi, koska sitten ei saisi läheskään niin monelle diagnoosia eikä lääkkeitä. Lääkkeet tuo rahaa.
Lääkkeet myös ulkoistaa vastuun. Koskee myös masentuneita ja ehkä erityisesti masentuneita. Kun sinut on lääkitty, lääkäri on tehnyt kaiken voitavansa ja sitten voidaankin keskittyä annoksen justeeraamiseen ja muuhun oheistoimintaan, joka vie huomion pois itse ongelmasta, eli yksilön elämänlaadun parantamisesta. Ai niin, koskee myös vanhuksia, masentaa ajatellakin...
"Ennen oli vain hajamielisiä, nykyään he ovat adhd. Eli ei käytännössä mitään eroa. Tässäkään keskustelussa ei ole vieläkään mainittu mitään konkreettista erottavaa tekijää, kaikki mainitut "adhd piirteet" ovat sellaisia mitä esiintyy myös tavallisella hajamielisellä ihmisellä."
Väännetään sitten ratakiskosta...
Hajamielisyys (tilapäinen/normaali)
Syy: Yleensä elämäntilanne, kuten stressi, väsymys, kiire tai liian monta asiaa käsiteltävänä yhtä aikaa.
Kesto: Väliaikaista. Kun stressi poistuu tai ihminen lepää, keskittymiskyky palautuu.
Hallinta: Ihminen pystyy yleensä keskittymään, kunhan karsii häiriötekijät (esim. laittaa puhelimen pois).
Arki: Hajamielisyys ei yleensä estä merkittävästi normaalia elämää tai työstä suoriutumista.
ADHD (neurobiologinen kehityksellinen häiriö)
Syy: Aivojen toiminnallinen, usein perinnöllinen ero (vaikuttaa dopamiinin ja noradrenaliinin toimintaan).
Kesto: Pysyvä ominaisuus, joka on ollut olemassa lapsuudesta saakka, vaikka se diagnosoitaisiin vasta aikuisena.
Hallinta: Pelkkä "tsemppaaminen" tai häiriötekijöiden poisto ei riitä. Keskittymisvaikeudet ovat jatkuvia, myös silloin kun stressiä ei ole.
Arki: Oireet aiheuttavat merkittävää haittaa (esim. opinnot, työ, ihmissuhteet). Ajatukset voivat olla hajallaan jatkuvasti.
Muut oireet: ADHD:hen liittyy usein myös impulsiivisuutta ja motorista tai sisäistä levottomuutta
ADHD on koko ajan kiinnostunut uusista jutuista. Jää homma kesken ja seuraava alkaa.
No ei todella ole samankaltaisia.
ADHD ihmisillä on yleensä toiminnanohjauksen ja tunteiden säätelyn pulmia vahvasti esim. eivät osaa laittaa itse kenkiä jalkaan vaan sun täytyy auttaa heitä siinä, eivät esim. aamulla lähtiessä pysty laittamaan niitä kenkiä jalkaan ellet vieressä käske heitä laittamaan kenkiä jalkaan. Hajamielinen ihminen saattaa kiiressä esim. unohtaa ottaa kotiavaimet tai kännykän, mutta hän kuitenkin aamulla osaa tehdä kaikki aamutoimet järjestyksessä ilman, että niitä täytyy miettiä esim. peset hampaat, pukeudut ja syöt ikäänkuin automaattisesti eikä sun tarvi ponnistellla noiden asioiden eteen. ADHD:t palaa hermo ja käpy kun pitää herätä ja mennä pesemään niitä hampaita. Tämä tällätavalla karkeasti. Tai sitten se ADHD joka teillä suvussa on voi olla sulla niin lievänä, että vaan joskus unohdat jotkut avaimet, mutta et koko päivää kamppaile toiminnanohjauksesi kanssa. ADHD ihminen ei esim. siivotessaan osaa siivota alusta loppuun ilman tehtävä listaa.
kaikki nykyajan hajamieliset ovat adhd.