Lapsi ei mene kouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oppivelvollisuus eli retuutat sen sinne väkisin ja jäät koulupäivän ajaksi viereen vahtimaan, että kanssa pysyy siellä. 
Toinen vaihtoehto on kotikoulu ja kolmas sitten koulukoti. 
Sen sijaan, että märisee täällä, kannattaisi tehdä asioille jotain. 
 

Kotikoulu ei toimi. Lapsi on jääräpää. Sitten on koulukoti vaihtoehtona. 

Lapsi voi olla miten jääräpää tahansa. Se ei silti oikeuta laistamaan velvollisuuksistaan, joita tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa, mikäli meinaa olla se jokaisen vanhemman paljon julistama "tulevaisuuden veronmaksaja". 

Minulla ei riitä voimat. Lasu ei tee mitään. Minä annan olla. 

Tyypillinen lumihiutale-vanhempi tänä päivänä. Ei yllätä. 

Lapsi menee kouluun

Terveydenhoitaja neuvoi menemään kunnalliseen terveydenhuoltoon terapialähetteen takia. Eivät kuulemma voi tehdä mitään. Koulupsykologi samoin. Koululta on haista paska - meininkiä. 

Meillä tuo ei olisi ollut ikinä vaihtoehto. Jos tilanne olisi mennyt vaikeaksi niin lapsi olisi saanut päättää käykö hän koulussa itsekseen vai äidin kanssa. Tarpeen vaatiessa olisin mennyt hänen kanssaan kouluun. Luulen ettei montaa päivää olisi tarvinut lapsen kanssa koulussa käydä niin hän olisi todennut että kyllä hän pärjää yksinkin. 

Kun meillä on taisteltu siitä että onko kurjien asioiden tekemisessä mitään järkeä tai syytä niin olen aina jo pienestä pitäen omille lapsileni sanonut että elämässä on tiettyjä asioita jotka on pakko tehdä halusi tai ei. Niiden tekeminen tuntuu ikävältä ja turhalta mutta ne on vain pakko tehdä. Tällaiset asiat ovat osa elämää eikä elämä ole aina kivaa ja mukavaa. Tällaiset asiat kun opettaa lapselle jo pienestä pitäen niin ne sisäistetään paremmin ja sitten teini-iässä ne on jossakin takaraivossa tallessa odottamassa kun järki taas alkaa palaamaan päähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oppivelvollisuus eli retuutat sen sinne väkisin ja jäät koulupäivän ajaksi viereen vahtimaan, että kanssa pysyy siellä. 
Toinen vaihtoehto on kotikoulu ja kolmas sitten koulukoti. 
Sen sijaan, että märisee täällä, kannattaisi tehdä asioille jotain. 
 

Kotikoulu ei toimi. Lapsi on jääräpää. Sitten on koulukoti vaihtoehtona. 

Lapsi voi olla miten jääräpää tahansa. Se ei silti oikeuta laistamaan velvollisuuksistaan, joita tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa, mikäli meinaa olla se jokaisen vanhemman paljon julistama "tulevaisuuden veronmaksaja". 

Minulla ei riitä voimat. Lasu ei tee mitään. Minä annan olla. 

<

Sä et tiedä meidän elämästä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuo ei olisi ollut ikinä vaihtoehto. Jos tilanne olisi mennyt vaikeaksi niin lapsi olisi saanut päättää käykö hän koulussa itsekseen vai äidin kanssa. Tarpeen vaatiessa olisin mennyt hänen kanssaan kouluun. Luulen ettei montaa päivää olisi tarvinut lapsen kanssa koulussa käydä niin hän olisi todennut että kyllä hän pärjää yksinkin. 

 

Kun meillä on taisteltu siitä että onko kurjien asioiden tekemisessä mitään järkeä tai syytä niin olen aina jo pienestä pitäen omille lapsileni sanonut että elämässä on tiettyjä asioita jotka on pakko tehdä halusi tai ei. Niiden tekeminen tuntuu ikävältä ja turhalta mutta ne on vain pakko tehdä. Tällaiset asiat ovat osa elämää eikä elämä ole aina kivaa ja mukavaa. Tällaiset asiat kun opettaa lapselle jo pienestä pitäen niin ne sisäistetään paremmin ja sitten teini-iässä ne on jossakin takaraivossa tallessa odottamassa kun järki taas alkaa palaamaan päähän.

Lässyn lässyn. 

Ratkaisu. Olkoon nyt sitten kotona. Lopulta koulu tai lastensuojelu reagoi. Tai kukaan ei reagoi. Lapsi on kotona. 

No aika huono homma lapsen tulevaisuutta ajatellen. Koittakaa jotain muuta koulua. Steiner, Anna Tapion koulu... 

Lapsi voi sitten päättää menemiset ja tekemiset kun on riittävän vanha ja muuttanut omilleen. Sitä ennen on vanhemman tehtävä viedä lapsi sinne kouluun , ellei ole tosiaan vaikka vakavasta kiusaamisesta kyse koulussa.  Sairaana saa olla pois, mutta ei siksi ettei huvita ja viitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kannattaisi hakea apua lapsen mielenterveysongelmiin. Toimi jo!

Ei sekään ole ratkaisu. Ollaan haettu, käydään terapiassa. 

Onko lääkitys? Ilman sitä ei lievää masennusta vakavammissa tapauksissa lasta pitkiin aikoihin saada koulukykyiseksi.

Ei vakavasti masentuneet aikuisetkaan töihin mene, eikä alaikäisyys vakavasti masentuneista koulu-/työkykyistä tee.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kannattaisi hakea apua lapsen mielenterveysongelmiin. Toimi jo!

Ei koulussa viihtymättömyys ole mikään mielenterveysongelma.