Jos tililläsi olisi 500 000e, lainaisitko sukulaiselle hädässä 20e?
Kommentit (88)
Voin joskus lahjoittaa mutta epärehelliselle lainaajalle en lainaa
Op Tuija - olet vieläkin auki sen kaksikymppisen
Vierailija kirjoitti:
Antaisin tarpeeseen ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Lainaaminen on loputon suo ja rahojaan saa kysellä lopun ikäänsä takaisin.
Eikö antaminen ole loputon suo?
Jos on huumeet mukana, niin en antaisi senttiäkään. Korkeintaan joku ruokakassi olisi mahdollinen. Mitään tavaraakaan en antaisi, koska se menisi heti myyntiin. Tällaisesta sukulaisesta on kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
En..mutta naapurin kiimapillulle voisin heittää 20€ vastapalveluksista..
Vastapalvelus . ..ei siinä ehtisi alkua pitemmälle..20€ on pieni summa rahaa...
Riippuu sukulaisesta. Tietyille sukulaisille en,
Joskus lainannut tuon kaksikymppiä ihan vaan työkaverille - selvisi sitten sekin, ettei rahaa tosiaan kannata lainailla, sillä ei sitä koskaan kuulunut takaisin, kaikenlaisia selityksiä kylläkin. Kaiken lisäksi ko. henkilöllä oli vähintään sama, ellei parempi palkkakin, joten kyllä se vaan kertoo paljon ihmisestä, joka sitä rahaa on pummaamassa.
Aika hyvin täällä on tullut kaikenlaisia perusteluja. Hän on sukulaiseni, antamishaluni ei riipu siitä, onko taskussani 20€ vai 10000€. Antamishaluni riippuu siitä, miten hän on hoitanut raha-asiansa. Tärkein asia on, että onko hän maksanut edellisiä lainauksiaan takaisin. Jos lainoja on yksikin pystyssä ennestään, EI TIPU. Hänen on opittava, näköjään kovemman kautta.
Jos hän on maksanut entiset takaisin tai on ensimmäistä kertaa lainaamassa, kysyn mihin ja lainaan vaikka 2000 euroa, jos se saa hänen elämänsä järjestykseen. En ole koskaan korkoja perinyt, ne ovat kapitalistisian keksintöjä. Annanko rahaa? EN KOSKAAN. Jokaisen on itse oma elämänsä täällä taivallettava, omin avuin ja omin voimin.
Kyllä, hädässä olevat pyytävät ihan pieniä summia. Rahapeli- ja alkoholiongelmaiset ja narkkarit puhuvat aina satasen tai kahden lainasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos on huumeet mukana, niin en antaisi senttiäkään. Korkeintaan joku ruokakassi olisi mahdollinen. Mitään tavaraakaan en antaisi, koska se menisi heti myyntiin. Tällaisesta sukulaisesta on kokemusta.
Nuoruuden hyvän kaverini veli oli kovien huumeidenkäyttäjä. Aluksi äiti antoi rahaa ainakun poika sitä kysyi juurikin ruokaan, lopulta kun huumeidenkäyttön vakavuus valkeni myös äidille, äiti sanoi kaikkiin "lainaatko rahaa ruokaan" pyyntöihin niin, että poika saa tulla mukaan ruokakauppaan valitsemaan mitä haluaa niin hän maksaa kyllä ruokaostokset. Ei pojalle sitten kelvannut yksikään kauppareissu, eli nälkä ei ollut todellinen.
Vierailija kirjoitti:
Joskus lainannut tuon kaksikymppiä ihan vaan työkaverille - selvisi sitten sekin, ettei rahaa tosiaan kannata lainailla, sillä ei sitä koskaan kuulunut takaisin, kaikenlaisia selityksiä kylläkin. Kaiken lisäksi ko. henkilöllä oli vähintään sama, ellei parempi palkkakin, joten kyllä se vaan kertoo paljon ihmisestä, joka sitä rahaa on pummaamassa.
Sanottakoon sekin, että pienellä jotkut on valmiit myymään maineensa ja luottamuksensa, sillä selvää on, että vaikka se pummaaja kuinka kuvittelee, että asia unohtuu, eikä toinen siitä välitä, niin vaikka sillä rahalla ei niin väliä olisikaan, kuten noin pienen summan kohdalla tosiaan on kysymys, niin mielikuva ihmisestä ja luottamus häneen on kyllä mennyt, eikä toisen huijariksi paljastuminen koskaan unohdu.
Vierailija kirjoitti:
En lainaisi vaan antaisin hänelle 200 e.
Ensi kuussa toiset 200€? Seuraavassa lisää ehkä jopa 300€? Näin se tulisi menemään. Missä vaiheessa älyäisit? Kun tili on tyhjä? Toinen taatusti vannoo maksavansa takaisin, mutta ne rahat on menetetty.
Lainaisin, jos esim. sukulaisella olisi lompakko hukkunut tms. Jos sukulaiseni olisi elämäntapapummi niin en lainaisi. Se miten paljon tililläni on rahaa ei vaikuta siihen.
En lainaisi. Jos on tarve 20 eurolle, ei oikeastaan ole tarvetta rahalle lainkaan. Jos haluaa lainaksi 2000 e, niin aloitetaan keskustelu takaisinmaksusta, korosta jne. samantien.
Kovin iso hätä ei ratkea parilla kympillä. Jos olisi läheinen sukulainen, jututtaisin ja arvioisin tilannetta. Jos nälästä kyse, voisin vaikka lainatakun mutta sanoisin että älä ota tavaksi.
No jos on sukulaismies ja selvin päin, niin jututtaisin vähän pidempään. Mikä tilanteen ajoi noin pahaksi. Ehkä antaisin 300e, jos sille olisi perustelu. Sanoisin, että ei tarvitse maksaa takaisin, jos ei pysty. Köyhä antaa vähistään, rikas ei anna mitään.
Vierailija kirjoitti:
En. Antaisin 5000€.
Siihenhän aloittaja varmaan pyrkiikin. Pummaa vaatimatonta summaa, mutta pohjimmiltaan odottaa toisen avokätisesti lahjoittavan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Lahjoittaisin 200e
Jos kyseinen sukulainen on minulle tärkeä.
Jos jollain on hätä niin ei 20 eurolla paljoa saa. Olen minä lainannut tyttöystävälle rahaa. Lainasin sille 2500 euroa koska siltä loppui työt yhtäkkiä ja sillä oli lainaa joten maksoin sen lainan ettei tule ylimääräisiä kuluja.
Sukulaiseni on melko varakkaita, kaikilla on omakotitalo joten en usko että niillä mitään hätää tulee. Olen yhden sukulaisen luona ollut paljon töissä ja se on maksanut 20 euroa tuntipalkkaa.
En lainaisi. Antaisin tonnin.