Mistä tiedän, että mieheni ei enää rakasta minua tai jotain on pahasti vialla

En saisi enää häntä nauramaan. 

Hän on aavistuksen jörö mies, asiallinen, hänessä on auktoriteettiä samaan tapaan kuin poliisimiehessä, vaikkei hän poliisi olekaan eli harva häntä edes pyrkii naurattamaan. Mutta kaikki tottelevat luonnostaan ja halukkaasti, myös useimmat koirat, hevoset jne. minkä vuoksi rakastuin häneen. Ensimmäiset treffimme olivat hevostallilla, jonne ajoimme hänen autollaan, koska mun piti mennä tallille.

Toistaiseksi kaikki on hyvin. Hän nauraa joka päivä, kun kiusoittelen häntä eri tavoin fyysisesti. Eilen kun sanoin olevani pusukala ja hän väitti, että olen näykkijäkala, hän nauroi niin paljon, että putosi sängystä :)  

 Hän on niin ihana mies sisäisesti ja ulkoisesti. Kukaan ei ole rakastanut minua niin syvästi kuin hän, eivät vanhempani tai kukaan mukaan, ehkä isoisä menee aika lähelle. En myöskään ole rakastanut ketään muuta enkä tule koskaan rakastamaankaan. Ja hän on myös ainoa ihminen, jota tottelen aina - jotain pieniä omia hassuuksiani lukuunottamatta.

Tämä oli vain aamuverryttely, koska mulla ei ole päiväkirjaa. Tämä varmaan poistetaankin heti, mutta tekee silti tehtävänsä. Ajatus kirjoitettuna on mielen työ eri tavoin kuin ajateltuna.