Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuolema on tehty liian pelottavaksi
27.02.2026 |
Koko kuoleman jälkeinen prosessi on luonnoton. Ennen vanhaat kuolleet haudattiin heti, eikä säilytetty jopa konteissa sairaalan ulkopuolella. Mustiin pukeutuminen on myös tekopyhää ja lisää pelkoa.
T. Kuolemanpelkoinen
Kommentit (23)
Kyllä. Alunperin haudattiin nopeasti ja monissa kulttuureissa musta ei ole surun väri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään tekopyhyyttä tai pelonlietsontaa, vaan musta on meidän kulttuurissamme surun väri.
Ennen vanhaan vainajia säilytettiin kotona pitkäänkin esimerkiksi kelirikkoaikana, kun ruumiin kuljettaminen kirkolle oli mahdotonta.
Esihistoriallisena aikana kuolleet haudattiin asumuksen lattian alle, he olivat siis hyvin lähellä.
Mitä tekopyhää tai pelottavaa mustassa värissä on? Se oli pitkään jopa hääpuvun väri naisilla.
Olisiko se kuolema jotenkin vähemmän pelottava, jos haudattaisiin kolmen päivän sisällä? Siinä on tietty määrä byrokratiaa mukana, Suomi on sääntömaa ja ei sitä hautaamistakaan voi ilman oikeita papereita ja lupia hoitaa.
En halunnut nähdä syöpään kuollutta äitiäni. Häntä oli säilytetty useampi viikko sairaalan kylmiössä ennen siunaustilaisuutta. Halusin muistaa sellaisena kuin oli. Vihertävät kasvot tuskin olisivat kohentaneet mielialaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lie pakana-aikana, ei niitä kiviröykkiöitä hetkessä kasattu. Kristinusko taas korosti siirtymistä ikuiseen elämään ja sai aikaan omanlaistaan vakavuutta tapahtumaan. Lisäksi lääketieteelliset syyt tutkimuksineen. Mutta tosiaan tuo säilöminen on vähän irvokasta.
Muiden kuolemat ei pelota yhtään, mutta itse olisi kiva elää 150 vuotiaaksi
Kuka sanoisi näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viktoriaanisena aikana ruumiit pykättiin elävän näköisinä perheen keskelle valokuvattavaksi. Hiuksista tehtiin muistokoruja.
Surun ja kuoleman lisäksi nämä asiat liitetään mustaan väriin:
Pimeys ja mysteeri: Musta liittyy tuntemattomaan, pimeyteen, yöhön, salaperäisyyteen ja okkultismiin.
Voima ja auktoriteetti: Musta viestii voimaa, vakavuutta, itsevarmuutta ja auktoriteettia (esim. tuomarit, papit"bad guy" -hahmot).
Negatiivisuus: Se yhdistetään usein vihaan, pelkoon, toivottomuuteen ja pahuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surun ja kuoleman lisäksi nämä asiat liitetään mustaan väriin:
Pimeys ja mysteeri: Musta liittyy tuntemattomaan, pimeyteen, yöhön, salaperäisyyteen ja okkultismiin.
Voima ja auktoriteetti: Musta viestii voimaa, vakavuutta, itsevarmuutta ja auktoriteettia (esim. tuomarit, papit"bad guy" -hahmot).
Negatiivisuus: Se yhdistetään usein vihaan, pelkoon, toivottomuuteen ja pahuuteen.
Heippa tekoäly! Miten kertoisit ymmärrykseltään rajoittuneelle henkilölle, mielellään selkokielellä, että tämä on ihmisten keskustelupalsta eikä sitä ole tarkoitettu tekoälyn laatimien tekstien julkaisuun?
Vierailija kirjoitti:
En halunnut nähdä syöpään kuollutta äitiäni. Häntä oli säilytetty useampi viikko sairaalan kylmiössä ennen siunaustilaisuutta. Halusin muistaa sellaisena kuin oli. Vihertävät kasvot tuskin olisivat kohentaneet mielialaa.
Mistä päättelet että kuolleella on vihertävät kasvot? Olen käynyt katsomassa kaikkia edesmenneitä sukulaisiani. Iho sileä ja vaalea, ilme levollinen. Kuin nukkuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten lie pakana-aikana, ei niitä kiviröykkiöitä hetkessä kasattu. Kristinusko taas korosti siirtymistä ikuiseen elämään ja sai aikaan omanlaistaan vakavuutta tapahtumaan. Lisäksi lääketieteelliset syyt tutkimuksineen. Mutta tosiaan tuo säilöminen on vähän irvokasta.
Niinpä. Korona-aikana muun muassa ja muutenkin. Jossain oli rotta tai peräti kulkukissa päässyt ruumiskonttiin ja purrut vainajaa.
Jossain dokkarissa oli kerroksittain vainajia ja joku työntekijiä heitti roskikseen jotain veristä liinaa. Kammottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan vainajia säilytettiin kotona pitkäänkin esimerkiksi kelirikkoaikana, kun ruumiin kuljettaminen kirkolle oli mahdotonta.
Esihistoriallisena aikana kuolleet haudattiin asumuksen lattian alle, he olivat siis hyvin lähellä.
Mitä tekopyhää tai pelottavaa mustassa värissä on? Se oli pitkään jopa hääpuvun väri naisilla.
Harrastan sukutukimusta ja ihmetellyt kuinka pääasiassa hautajaiset vietettiin pääasiassa 2-5 päivän sisällä kuolemasta. Nykyisin menee useita viikkoja, ennenkuin saa hautausluvan.
Nykyään on tuhkaus hyvin yleistä, niin tilaa ei paljoa mene hautausmaalta. Tuhkat voi myös heittää tuulen mukana mereen. Kaunis ajatus.
paitsi jos pöllöhtää naamalle vahingossa kun tulee yllättävä tuulenpuuska
En tiedä miten tuo heti hautaaminen muuttaisi kuolemaa tai kuoleman pelkoa.
Näin poikani kuolevan. Hän oli siinä ja sitten ei enää ollutkaan. Kuitenkin hän oli se sama kuin ennenkin, vain kuollut. Se helpotti, että näin sen tapahtuvan.
Hautajaisissa pukeuduttiin mustiin, mutta eihän musta ole se juttu, vaan enemmän se, että ei yritetä erottua muista. Joissakin hautajaisissa toki voi olla toive pukeutua värikkäästi, kuten Olga Temosen hautajaisissa lehtien mukaan. Ja sekin on ihan ok.
Alue: Aihe vapaa
Höpöhöpö