Mitä tarkoittaa kun sanotaan esim parisuhteissa "Älä laita onneasi toisen ihmisen varaan"
mitä tuo siis tarkoittaa, eikö se ole ihan oletus että vakavassa parisuhteessa onni on toisen ihmisen varassa? Kuvitellaan esim 50 vuotta yhdessä oleva pariskunta jotka ovat onnellisia yhdessä, sitten toinen kuolee vanhuuteen. Siinähän menee sen toisen elämä ihan päälaelleen ja voi ihan oikeasti kuolla särkyneeseen sydämeen.
Kommentit (37)
Arvostathan itseäsi itsenä, etkä vain siksi kun puoliso tykkää susta/rakastaa sua? Sulla voi olla yhteisiä arvoja puolisosi kanssa, mutta tiedäthän, mitkä ovat omat arvosi ja asenteesi?
Ystävät voivat olla yhteisiä puolison kanssa, mutta onhan sulla ihan oma suhde ystäviisi? Sulla voi olla yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita puolisosi kanssa, mutta onhan edes jokin harrastus/ajanviettotapa sellainen, jota tekisit yksinkin ilman puolisoa? Jos sulla on lapsia, niin olethan ihan itse yhteydessä näihin, rilä vain puolison välityksellä?
Tarkoittaa että ei saa laittaa kaikkia munia samaan koriin.
Vierailija kirjoitti:
Pitää ola myös omaa elämää, josta nauttii ja omia ihmissuhteita eikä kaikki puolison varassa.
On pariskuntia, joissa toinen vain kulkee toisen rinnalla. Ei välttämättä ole omia ystäviä, omia reissuja, harrastuksia ym. Kun toinen kuole niin jää täysin tyhjän päälle eikä ole mitään.
No ei mul ainakaan ole ystäviä. Kumppani on paras ystäviä. Kun en osaa tehdä ystäviä. On estynyt persoona. Mutta on mulla harrastuksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää ola myös omaa elämää, josta nauttii ja omia ihmissuhteita eikä kaikki puolison varassa.
On pariskuntia, joissa toinen vain kulkee toisen rinnalla. Ei välttämättä ole omia ystäviä, omia reissuja, harrastuksia ym. Kun toinen kuole niin jää täysin tyhjän päälle eikä ole mitään.
No ei mul ainakaan ole ystäviä. Kumppani on paras ystäviä. Kun en osaa tehdä ystäviä. On estynyt persoona. Mutta on mulla harrastuksia
Se on hyvä. Riittää, kun on jotain puolisoon liittymätöntä omaa, joka tarpeen tullen pitää elämässä mukana.
Kysyt tosissasi?
Sitä ettei parisuhteen tai rakkauden vuoksi ei saa hylätä perhettä, ystäviä, työtä, työkavereita jne. Ennenkaikkea ei saa kadottaa itseään. Omia arvoja ja omaa persoonaa.
Kun rakkaus loppuu, jää ihan yksin
Varmaankin perustuu siihen, että toista ihmistä ei pysty kontrolloimaan. Jos onni on toisen varassa, sitten se tosiaankin on riippuvainen siitä, mitä se toinen milloinkin päättää tehdä. Onni voi olla mennyttä, jos toinen pettää, jättää, muuten satuttaa. Vähintäänkin kuolemaan päättyy se onni. Itse sanoisin, että jos ei halua oman elämänsä romahtelevan toisen ihmisen mielenliikkeiden ja elämäntapahtumien myötä, sitten kannattaa etsiä onnea muistakin asioista, jotka kantavat, jos tämä yksi suhde ei.
Nuori etsii totuuksia elokuvista, aikuinen lapsuudestaan, vanhus harmittelee kun jäi elämä elämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan sanonta jolla koitetaan varoittaa että mitä tahansa voi sattua. Pidä ystävät lähellä ja vihamiehet vielä lähempänä kans aika outo.... miks ne vihamiehet pitäis pitää lähellä?
No entä jos on sellainen ihminen ettei oo ystäviä. On vaan kumppani.
Kun kumppani vaihtaa nuorempaan, jäät ihan yksin
Nyt kipinkapin ihmissuhteita luomaan.
Elämä ei ole tarkoitettu menneiden muisteluun vaan hetkessä elämiseen ja oppimiseen (toki virheistä tulee oppia). Kukaan ei voi läksyttäen toista opettaa vaan saattaa hänet oppimisenlähteille jossa hän voi itse tehdä havaintoja ja oivaltaa asioita ja soveltaa niitä käytäntöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan sanonta jolla koitetaan varoittaa että mitä tahansa voi sattua. Pidä ystävät lähellä ja vihamiehet vielä lähempänä kans aika outo.... miks ne vihamiehet pitäis pitää lähellä?
No entä jos on sellainen ihminen ettei oo ystäviä. On vaan kumppani.
Kun kumppani vaihtaa nuorempaan, jäät ihan yksin
Nyt kipinkapin ihmissuhteita luomaan.
Ei minua kiinnosta ystävyyssuhteet
Se toinen kuitenkin aina elää omaa elämäänsä ja on siitä ensisijaisesti vastuussa ja sinä elät omaasi. Kumpikaan ette voi toistenne puolesta elää sen toisen elämää eikä se olisi tervettäkään. Ehkä jaatte elämänne yhdessä, mutta olette kuitenkin aina omat yksilönne, jotka eivät koskaan ole toisillenne mitään velkaa, vaikka kuinka nyt rakastaisitte. Kyseinen lausahdus peräänkuuluttaa tervettä itsenäisyyttä, itsekkyyttä ja erillisyyttä. Vain siten suhde ylipäätään voi olla terveellä pohjalla ja rakkaus aitoa. Rakkaus ei pyri kahlitsemaan tai muuttamaan, vaan hyväksyy kunkin itsenään ja yksilöinä. Hyvä suhde ei kaadu terveeseen erillisyyteen ja siihen että kumpikin osaa seistä henkisesti omilla jaloillaan rakkauden tunteesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin perustuu siihen, että toista ihmistä ei pysty kontrolloimaan. Jos onni on toisen varassa, sitten se tosiaankin on riippuvainen siitä, mitä se toinen milloinkin päättää tehdä. Onni voi olla mennyttä, jos toinen pettää, jättää, muuten satuttaa. Vähintäänkin kuolemaan päättyy se onni. Itse sanoisin, että jos ei halua oman elämänsä romahtelevan toisen ihmisen mielenliikkeiden ja elämäntapahtumien myötä, sitten kannattaa etsiä onnea muistakin asioista, jotka kantavat, jos tämä yksi suhde ei.
Todella hyvin sanoitettu! Juuri näin se on.
Kannattaa aina säilyttää tietty itsenäisyyden ja omavaraisuuden aste, ei kannata jättäytyä kaikkineen toisen ihmisen varaan. Mitä tahansa voi tapahtua, eikä aina voi luottaa hyviin aikomuksiin. Tästä on maailma pullollaan esimerkkejä, ja kyllä, huonosti voi käydä kenelle tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan sanonta jolla koitetaan varoittaa että mitä tahansa voi sattua. Pidä ystävät lähellä ja vihamiehet vielä lähempänä kans aika outo.... miks ne vihamiehet pitäis pitää lähellä?
No entä jos on sellainen ihminen ettei oo ystäviä. On vaan kumppani.
Kun kumppani vaihtaa nuorempaan, jäät ihan yksin
Nyt kipinkapin ihmissuhteita luomaan.
Missä iässä tuo tapahtuu? En kyllä usko sinua..
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin perustuu siihen, että toista ihmistä ei pysty kontrolloimaan. Jos onni on toisen varassa, sitten se tosiaankin on riippuvainen siitä, mitä se toinen milloinkin päättää tehdä. Onni voi olla mennyttä, jos toinen pettää, jättää, muuten satuttaa. Vähintäänkin kuolemaan päättyy se onni. Itse sanoisin, että jos ei halua oman elämänsä romahtelevan toisen ihmisen mielenliikkeiden ja elämäntapahtumien myötä, sitten kannattaa etsiä onnea muistakin asioista, jotka kantavat, jos tämä yksi suhde ei.
Tämä asenne myös vapauttaa aidosti rakastamaan. On ilo ja onni kun toinen on oma itsensä ja voi toteuttaa vaikkapa haaveitaan eikä se tunnu uhalta parisuhteelle ja rakkaudelle tai siltä että oma minäkuva saisi kolauksia. Sellaisen rakkauden luo on myös helpompi jäädä ja haluaakin jäädä. Tuollainen asenne on osa tervettä itsetuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa aina säilyttää tietty itsenäisyyden ja omavaraisuuden aste, ei kannata jättäytyä kaikkineen toisen ihmisen varaan. Mitä tahansa voi tapahtua, eikä aina voi luottaa hyviin aikomuksiin. Tästä on maailma pullollaan esimerkkejä, ja kyllä, huonosti voi käydä kenelle tahansa.
Kannattaa myös miettiä tarkkaan, ketä kuuntelee ja keneltä ottaa neuvoja vastaan. Kaikki ihmiset eivät ole hyviä eivätkä hyvältä kuulostavat neuvot aina ole sitä, miltä ne muista vaikuttavat.
Pitää ola myös omaa elämää, josta nauttii ja omia ihmissuhteita eikä kaikki puolison varassa.
On pariskuntia, joissa toinen vain kulkee toisen rinnalla. Ei välttämättä ole omia ystäviä, omia reissuja, harrastuksia ym. Kun toinen kuole niin jää täysin tyhjän päälle eikä ole mitään.