Ex-haahut toukokuussa
Aloitanpa ehtiessäni toukokuun pinon...
Mitenkäs teillä vappu meni? Meillä osteltiin ilmapalloja ja hieman muuta vappukrääsää, syötiin nakkeja ja siinähän se vappu sitten menikin :) Milla oli innoissaa foliopalloista, mutta muuten ei meillä oikein vappu saa juhlimaan. Olipahan miehellä kaksi ylimääräistä vapaapäivää ja se oli hienoa se!!!
Millalla on taitanut alkaa uhma!!! Ennen niin aurinkoinen ja kiltti tyttö itkeä tuhertaa lähes joka asiasta, erityisesti jos ei saa jotakin mitä pyytää. On välillä rasittavaa, kun koko ajan jostakin tulee itku. Illalla nukkumaanmenokaan ei ole niin helppoa kuin mitä se on tähän asti ollut. Mutta onhan se tietty hyvä, että tytöllä on omaakin tahtoa ja kyllä ne uhmat vaan kuuluvat elämään :)
Vauvan hormoninäpyt on onneksi poissa ja iho on enää vain hieman kuiva. Mua niin pelotti, että ne olis ollu ihottumaa, kun iho oli niin hurjan näköinen! Ei siis ollu kun kaulassa yksittäisiä näppyjä, posket oli ihan tasaista punaista laattaa ja todella pahan näköiset. Olin ihan varma, että nyt on tytöllä jokin allergia. Onneksi kuitenkin nyt on kaikki pois ja iho on taas ihana kuulas vauvan iho.
Täällä on mennyt kaikki ihan hyvin. Vauva tankkaa edelleen melko usein, mutta nyt on välillä öisin tullut hieman pitempiäkin unipätkiä, mutta edelleen parin tunnin välein syöminen on se tyypillisin rytmi. Mutta kyllä sen jaksaa kun tietää, että tämä vaihe on taas melko pian ohi ja tyttö on mitä rauhallisin ja tyytyväisin vauva! Ihan on samanlainen kuin Milla oli vauvana eli meillä ei itketä!!! Yölläkin jos on hereillä, örisee ja puhisee, mutta ei itke. Ainoastaan kun nälkä tulee, enkä anna riittävän nopeasti tissiä, saattaa kuulla pienen parahduksen. Mulle kaikki sanoi, että yhdessä perheessä itkun määrä on vakio ja kun Milla ei itkenyt, niin tämä uusi vauva varmasti itkee. Onneksi olivat väärässä :)
Mitenkäs teillä muilla menee? Onko teillä ekavekara muotoutunut jo jokin tietty rytmi vauvalle? Meillä kyllä nukutaan silloin kun nukuttaa, enkä osaa vielä ollenkaan sanoa, että olisi ns. päiväuniaika tiettyinä aikoina. Ainoastaan yöunille mennään joka ilta klo 22-23 eli se on ainoa, jonka jo tietää.
Mitenkäs molli, pilkukas ja kiana teidän masunkasvatus sujuu? Olikohan muita jo uudelleen raskautuneita... Mulla on edelleen järkyttävän huono muisti. Enää ei mene raskausdementian piikkiin, mutta josko nyt sais vielä syyttää imetyshormoneja :)
Molli: sulta mun piti vielä kysyä Antista sellaista, että kun hän oli syntyessään isokokoinen, onko kasvu tasoittunut iän myötä vai onko hän edelleenkin yläkäyrillä? Meidän vauva tuntuu kasvavan ihan huikeaa vauhtia! Neidillä ei ikää edes vielä 2kk ja tuntuu, että painoa on tullut niin paljon, että tuskin jaksaa kohta enää kaukalossa kantaa.
Mitä Nette sulle kuuluu?
Nyt täytyy mennä tuota uhmakasta Millaa katsomaan...
napoltti, Milla kohta 1v 8kk ja vauva kohta 2kk
Kommentit (10)
Kiitos Bojo onnitteluista ja kiva oli kuulla sinunkin kuulumisia! Meillä on sama tilanne kuin teillä eli lapsiluku on täynnä ja täytyy tunnustaa, että pieni haikeus minunkin mieleeni asian suhteen hiipii. Kaksi on meille sopiva määrä lapsia ja olen niin kiitollinen, että meille on nuo tytöt suotu! Välillä kun katselen vauvamasuja tulee tunne, että voi kun vielä kerran saisi kokea sen synnytyksen ihanuuden! Molemmat synnytykset on vaan ollut niin hienoja kokemuksia, että sen huuman ja jännityksen haluaisin kokea aina vaan uudelleen.. Mutta kyllä meillä on hyvä näin ja nyt vaan keskitytään näihin lapsosiin.
Meillä oli tänään ristiäiset ja tytöstä tuli Mimmi Mikaela. Järjestettiin lisäksi yllätys sukulaisille ja ystäville ja meidän vihittiin samalla! Yhdessä ollaan miehen kanssa oltu jo 19 vuotta, joten oli kai aikakin :) Oli aivan ihana juhla, kaikki rakkaat ympärillä iloitsemassa ja juhlimassa meidän kanssa. Pappi puhui niin kauniisti, että koko ajan itketti, mutta sen osasin arvatakin. Tuollaisissa tilanteissa itken helposti ja nyt sanat osuivat oikein hedelmälliseen maaperään... Nyt on väsynyt, mutta onnellinen olo! Uuden nimen opetteluun voipi mennä kyllä aikaa, mutta kai siihen tottuu. Taitaa alkaa melkoinen rumba ensi viikolla, kun täytyy joka puolelle alkaa ilmoittamaan uutta nimeä.
Millalla oli tänään myös nimpparit ja oli kyllä ihana, kun kaikki vieraat muistivat myös häntä. Molemmat tytöt saivat aivan ihania lahjoja ja Milla oli niin tohkeissaan kun oli paljon ihmisiä ja leikkikavereita. Syöminenkin meinasi kokonaan unohtua ja illalla kaatui sänkyyn ennen kahdeksaa eikä ole sen koommin sängystä ääntä kuulunut :) Taisi olla kova päivä koko porukalle.
Milla on nyt parin viikon aikana alkanut sanomaan hurjasti uusia sanoja ja nyt alkaa jo tulla pieniä lauseitakin. Tavuilla puhuminen on jäänyt melkein kokonaan ja sanat alkavat olla jo ihan oikeita sanoja, jotka vieraatkin ihmiset tunnistavat! On sitä lasten kehitystä vaan niin mielenkiintoista seurata ja vaikka pieni uhma alkaa täälläkin nostaa päätään, joka päivä jaksan olla kiitollinen näistä lapsista. Tällaista elämän lahjaa en aikaisemmin pystynyt kuvittelemaankaan...
Taidan kömpiä itsekin nukkumaan kun koko muu porukka onkin jo umpisten unessa.
Lämpimiä kevätpäiviä vauvamasuille ja kaikille teille muillekin!
napoltti, Milla 1v 8kk ja Mimmi 2,5kk
Pikkuiselle hienosta nimestä, tuoreelle avioparille ja isosiskolle nimipäivä onnittelut :)
Taidanpa minäkin siirtyä pikku hiljaa tänne vauvapuolelle. Meidän pikku-ukko syntyi 4.5.07 - mitat 3270g ja 49cm, pipo 35cm. Keskenmenon, massiivisten vuotojen ja lopulta 7vkon sairaalassa makaamisen jälkeen poika syntyi rv 38+1 hyvä kuntoisena ja ihanaisena.
Helppoa on ollut vauvan kanssa, isompien lapsien kanssa on saanut joskus repiä harmaita hiuksiaan. Miten muka niin fiksut tenavat voivatkin keksiä niin paljon älyttömyyksiä? Onneksi tosiaan vauva nukkuu ja syö hyvin.
Viime yö meni vähän nysvätessä, kun vauva keksi heräillä alkuyöstä useampaan otteeseen tunnin välein. Joka kerta räväytti silmät suuriksi ja päätti, että nyt ei nukuta. Neljän aikaan pieni lopulta sammui ja nukkui yhtä putkea yhdeksään. Itse heräilin maitolammikosta aamupalalle jo kahdeksan jälkeen. Mutta normiyö on meillä sellaiset 2-4 tuntia putkeen unta, eli klo 23-7 1-2syötöllä. Olisiko meillä ensimmäinen tiheän imun kausi tulossa, vaikka ei tuota maitoa tarvitse kyllä lisää tilailla.
Meillä ei VIELÄ tunneta ilmavaivoja ja ns. turhia kätinöitä. Arki rullaa isompien lasten tahtiin ja välillä vauva käy vain tissillä. Päivisin vauva nukkuu kolmet 2-4 tunnin päikkärit, että kyllä minäkin ennätän vessassa ja syömässä käymään. Jälkivuotokin on jo loppunut, tai pikemmin muuttunut vaalean toffeen väriseksi valkovuodoksi. Voiko siis ihanampaa olla tämä meidän vauva-arki?! Nautin nyt tästä täysin siemauksin, kun ensi viikolla mieskin lähtee takaisin töihin.
Mutta siis nyt laittamaan porukalle sapuskaa. Ihania kevät päiviä kaikille!
Pirpaliina ja poika 2,5vkoa
Luinkin joskus tuolta odotuspuolelta, että sinulla oli pitkä makuutus, mutta onneksi sitten lopputulos oli sen väärtti.
Onnea myös napoltille, teillähän oli kiva yllätys ja nyt sitten uudellakin vauvelilla on jo nimi.
Ja kianalle hauskaa pojan odotusta, onko kiva tietää jo sukupuoli?
Bojostakin kuului pitkästä aikaa, moikat vaan sinnekin päin.
Täällä paisutaan ja vanhennutaan. Eilen napsahti 39 v mittariin, eli ens vuonna sitten jo pyöreitä vietetään. Ja maha senkun kasvaa. Olin viikonloppuna shoppailemassa ihania äitiysvaatteita ja kyllä maha näyttää niissä aika komealta.
Muuten vointi kohtalainen, väsynyt joo, mutta muuten ei nyt ihmeempää kremppaa ole.
Antti juttelee kovasti ja kolmen sanan lauseita on useampia ja sanoista saa tosi hyvin jo selvän. Ihana mukula! (Useimmiten). Uhma on kyllä jo välillä melkoinen, haluaa milloin mitäkin, mutta niin kai se pitää ollakin. Tänään ei ole suostunut lähtemään kotoa mihinkään, taisi se viikonlopun shoppailu Helsingissä käydä Antinkin voimille:) Kiva leikkiä kotona uusilla leluilla.
Nyt menen vähän touhuamaan
tervehdys kaikille
molli ja Antti 1v 8 kk ja masussa rv 17+4
piti heti vastata napoltin kysymykseen ettei unohdu. Kyllä Antti on koko ajan mennyt ihan omilla käyrillään, eli 1,5 v mitat oli sen 87 cm ja 16 kg; tuo 16 kg lienee yleensä joku kolmivuotiaan paino:)
Koko ajan Antti on ollut selkeästi painavampi, kuin muut. (2kk: 7,5 kg, puolivuotisena 11 kg jne...)
Joskus alle vuotisena oli myös aika pullukan näköinen, mutta ei enää, on vain sellaisen rotevan oloinen; kengännumero 24, kädet tosi isot jne. Eli saattaapa tulla aika iso mies. Yleensä kai se paino tasaantuu viimeistään siinä vaiheessa kun lähtee liikkeelle, mutta meillä siis ei. Mutta ei siitä painosta koskaan ole mitään negatiivista kommenttia neuvolassa tullut.
Saas nähdä mikä tästä uudesta tulokkaasta tulee, maha on niin iso, että ei ole tosikaan ja vasta näin alussa. Huh hei
Pahin pahoinvointi alkaa olla takana, sellaista väsymystä on edelleen, eli ei mitään reipasta keskiraskautta vielä vietetä, välillä tosin innostun kaappeja siivoilemaan, eli toivoa on..
Antti juttelee kovasti, puhe on nyt jo tosi hyvää ja nyt on alkanut tulla lauseitakin. Uusia sanoja päivittäin. Vähän on sairasteltu, Antilla on ollut vaivana kurkunpääntulehdus, joka silloin tällöin uusii, nyt oli viikonloppuna taas aika paha, hengitys menee tosi huonoksi, mutta en jaksanut lähteä päivystykseen naapurikaupunkin kuskaamaan, kun on itse oppinut jotenkin tilanteen kotonakin hoitamaan. Tuntuu sellaiselta rääkkäykseltä se lääkäriinkin vienti, kun Antti inhoaa stetoskooppia ja sitä spiraa, millä lääke annetaan. Sitten kun vielä ottavat joka kerta verikokeet, jos lääkäriin menee, niin siitä se vasta huuto tuleekin. Sitten on jo niin kipeänä siitä huutamisesta, että parempi kotona hoidella kohtaus rauhassa ohi. Nyt on vaan enää vähän räkäinen.
Meidän vappuun ei mitään ihmeellistä kuulunut, muutaman ilmapallon Antti pääsi rikkomaan. Simaa tein ja hyvää oli.
Odottelen tässä nuohoojaa, joka on vasta kolme tuntia myöhässä sovitusta, en nyt oikein ymmärrä, että pitääkö tässä koko päivä päivystää vai mikä on homman nimi, mutta pitää kai kohta soitella, jos johonkin lähdetään kun Antti herää. Ymmärrän kyllä, että nuohoojan hommissa voi pientä viivytystä tulla, mutta kun tuntikausia...
Sateista päivänjatkoa täältä ja tulkaahan kuulumisia kertomaan, kiva kuulla, että napoltilla arki kahden pienen kanssa rullaa ihan ok, vaikka uhmaa ilmeneekin.
molli ja Antti 1v7kk ja masussa rv 14+6
voihan harmi molli, kun Antti on joutunut kovasti sairastelemaan! Ei kyllä tosiaan ole kiva joutua viemään pientä lääkäriin, se itku menee suoraan sydämeen. Milla on ollut vasta kerran lääkärissä ja itku oli kyllä tälle äidille kidutusta.
Kylläpä Antti onkin iso poika! Jotenkin ajattelen, että pojat " saa" olla isoja, mutta säälittää tämä meidän vauva, jos siitä tulee kauhean isokokoinen... Millahan on myös tosi pitkä, 1,5v oli 89cm mutta painoa ei ollut kuin n. 12kg eli hoikka tyttö on. Tämä kuopus on kanssa melko pitkä, mutta painoa on kyllä ihan eri tavalla kuin isosiskolla. Toivottavasti hänestä ei tule kauhean kookasta tyttöä :) Itsekin ole pitkä ja tällä hetkellä on tuota painoakin liikaa, joten tiedän mitä tämä on ;)
Tulipahan samalla nostettua meidän pinokin...
napoltti edelleen :)
.. ja siis siitä ylettömästä munkkien syömisestä : / Muuten vappu kuittaantui muutaman pallon puhaltamisella ja serpentiinillä. Edes kaappiin kylmenemään laitettua pikkukuoharipulloa ei tullut korkattua! Ainiin, saihan tuo meidän esikko oman vappupallon, spidermanin valitsi itse ja sitä on myös vauveli ihastellut silmät pyöreinä.
Napoltti, meillä on jonkinlaista rytmiä löytynyt jo vauvalle. Yö" rauha" on kummasti jo noin pienellä, nukkuu mukavan pätkän noin klo 21.30/22.00 - 04.00 tai myöhempääkin ennen ekaa syöttöä ja sitten saattaa syödä 6-7 aikaan vielä toisen kerran. Keritään joskus vielä nukuttelemaan hetken ennenkuin esikko heräöttelee päivän touhuihin. Öisin ei meilläkään itke, tuhistelee tai ärisee vaan. Päivisin osittain vissiin " pakotettuna" on alkanut pitkät ulkounet nukkumaan rattaissa aamupäivällä, esikon ulkoilujen aikaan ja muutenkin sellaista jonkinlaista ennustettavuutta on jo: syö 1,5-2 tunnin välein päivisin ja jaksaa valvoa jo muutamia 1,5-2 tunnin pätkiä. Ihanan tyytyväinen ja hymyileväinen likka, kun saa edes kerran päivässä noi pitkäöt unet nukuttua. Jos ollaan sisällä, niin nukkuu vain pätkissä/sylissä ja on sitten vähän eri maata. Olikos teillä ristiäiset tulossa vai pidetty jo? (mullakin dementiaa on, saati sitten kun näin harvoin kerkiän täällä pyörähtämään näköjään) Meillä on 19.5 ja vaikea on äidin pitää nimeä salaisuutena : )
Molli, harmi että teillä on sairasteltu. Mua kans mietityttää välillä, että olisiko parempi joskus vaan odotella taudin taittumista kotosalla kun lääkärikäynnit aikasemmin pelotti esikkoa. Mut onneksi takana on nyt ihan mukavia lääkärikokemuksia (ja kun varsinainen korvatulehduskierre on kaukana takana päin) ja sillä onkin helppo lähteä lääkäriin kun ei tarttee pienen sitä käyntiä pelätä. Mulla muuten tää tytön odotus oli sellainen, ettei sitä energistä keskiraskautta tullut ollenkaan ; ) No mutta sulla kerkiää vielä tulla. Eikös olekin ihanaa kun poika puhuu jo, ihan erilaista touhuta lapsen kanssa kun alkaa se molemminpuolinen kommunikointi pelaamaan. Komian kokoinen poitsu se Antti on, mutta jokainen omilla käyrillään eikös. Meillä taas on oltu aina painokäyrissä miinuksella tai juuri hipoen 0-käyrää, mutta ihan sopivahan on poika tuollaisena kuin on. Itsekin olen kyllä ollut 4 vuotiaaksi laiha ja sitten löytänyt syömisen ilon, että kerkiihän tuo vielä (nimimerkillä vielä 15 kiloa viime vuoteen extraa..)
jahas, yritän nyt lopetella ennenkuin tulee jaariteltua ihan hirmuisesti. Yritän palailla, tuntuu vaan viimeaikoina tuo aika olevan kortilla. Ja kun nettiin tulee, niin jaksaa vain lueskella.
eka + 2 vekaraa
ja vastaamaan eka-vekaralle, että samana päivänä meilläkin ristiäisiä vietetään kuin teillä :) Anoppi ja miehen täti tulee hoitamaan kaikki kokkailut ja tarjottavat jo perjantaina ja mulle jää vaan siivoaminen. Ihania ovat kun aina ovat valmiita auttamaan! Mulla on muutenkin tosi ihana anoppi!!!
Vauva nukkui viime yön tosi hienosti eli syötiin vain kaksi kertaa. Muutenkin on ollut tosi unelias koko päivän, toivottavasti ei tarkoita kauhean pirteää yötä hänelle... Aina kun on tänään syönyt, niin nukahtaa tissille ja luulenpa, että nälkä on yöllä usein. Eilen kun söi illalla yhdentoista jälkeen ihan hirmuisesti niin kyllä nukkui sikeästi seuraavat neljä tuntia eli jollakin keinolla tyttö pitäisi vaan saada syömään kunnolla eikä vaan nautiskelemaan...
napoltti
Olipa kiva lukea kuulumisia! Mä en ole niin pitkään aikaan ehtinyt palstalle edes kurkkimaan, että ONNITTELUT napoltille uudesta vauvasta ja mollille vauvan alusta! Tämä tärppäsi sitten aika nopeaan!?
Meillä on varsin vauhdikasta töissä käyvän lapsiperheen arkea nykyisin. Tohon alkuun pitäisi varmaan lisätä että " onnellista" ja vauhdikasta sillä sitähän tämä tällä hetkellä on. Mä viihdyn töissä todella hyvin ja illat ja viikonloput on aivan ihanaa olla miehen ja näiden pienten poikien kanssa.
Nyt keväällä kyllä sairastettiin vesirokot (molemmat pojat) ja vauvarokko (Juuso). Onneks meillä on Juusolla vielä kesään asti hoitaja kotona - ei tuosta olisi muuten mitään tullutkaan. Toi vesirokko varsinkin vaatii niin pitkän eristysajan, että hankalaksi olisi muutoin mennyt. Mitään muuta Juuso ei olekaan koko 1,5 vuoden aikana sairastanutkaan - ei yhtään flunssaa, kuumetta eikä mitään (täytyy koputtaa puuta). Kauhean on omatoiminen - yrittää tehdä ihan samat jutut kun isoveli. Viikonloppuna nosti hirveän melun ja huusi aamiaspöydässä pää punaisena niin pitkään, että sai ITSE kaataa omppumehut mukiin (huh-huijaa... kauhulla odottelen sitä oikeaa uhmakautta).
Juuso on muutenkin tosi paljon temperamenttisempi kuin isoveli - tai ainakin kovapäisempi. On tässä talven aikana ottanut tavaksi kiellettäessa suuttua ihan tosissaan ja suuttuessaan joko a) hakkaa päätä lattiaan niin että otsa on ajoittain täysi mustelmilla (kiva selitellä jokaiselle vastaantulijalle) tai b) heittäytyy selälleen ja huutaa ja sätkii kaikkien oppikirjojen mukaisesti. Tulihan sitten tämäkin nähtyä.
Mun psykologikaveri sanoi, että se ei tykkää auktoriteeteista (suuttuu kiellettäessä) sitten jos se alkaa tekemään tuota samaa silloin kun ei onnistu eli suuttuu itselleen niin sitten se on kuulemma lisäksi vielä perfektionisti (insinöörinä tulkitsin, että nää olisi sitten aika vaikea yhtälö ; ) ).
Meillä näitä lapsia kyllä kasvatetaan vähän liiankin paljon " googlettamalla" - viimeksi kävin etsimässä vertaistukea esikoisen omituiseen uhitteluun ja mahtailuun ja selviskin, että sehän on ihan normaali 4vee kehitysvaihe vaan kaverilla menossa. Poika oppi muuten uimaan tänä keväänä. Sen puolesta ei tartte mökillä siis niin paljoa huolehtia järveen putoamisia. Huonona puolena on se, että Juuso luulee osaavansa myös uida ja hyppii/sukeltaa altaan reunalta veteen ilman mitään järjen hiventä...
Kesää tässä kyllä jo odotellaan ja kesälomaa! Oltiin maaliskuussa Italiassa talvilomalla (oli jo ihanan lämmin) ja marraskuussa Intiaan (meillä varmaan joku I-maiden kiertely menossa ; ) ). Täytyy säästää kesällä rahaa tuohon loppuvuoden matkaan, joten toivotaan lämpöisiä kelejä ja paljon aurinkoa, jotta mökkeily maistuisi oikein mukavalta.
Tulihan tarinaa! Tulkaahan muutkin masunkasvattelijat tai haahulasten kasvattelijat kertomaan kuulumisia! Meillä on kiintiö tässä täynnä. Välillä iskee pieni haikeus, mutta kyllä näissä kahdessa on tekemistä ihan riittämiin.
Bojo ja Juuso (iso poika 1v 5kk)
Ja toukokuuta täältäkin!
Samankokoiset näyttää olevan napoltin Milla ja meidän pikku-ukko, 1,5v neuvolassa pituutta 89,5cm ja painoa 12kg. Jalka taas on samaa miehistä kokoa kuin mollin Antilla, 24-25 :)
Pojulla on aina paino laahannut vähän jäljessä suhteessa pituuteen, alimmillaan se oli 3kk iässä, jolloin " jouduttiin" aloittamaan kiinteät ja paino vihdoinkin tasaantui. Isäänsä näyttää ruumiin rakenteeltaan tulevan pitkä ja hoikka.
Meillä aloitellaan uhmaikää, pienen pojan kiukuttelu on kyllä uskomatonta! Kaikkea mitä kielletään, pitää kokeilla vähintään 10 kertaa uudestaan, loukkaannutaan kun kielletään ja mennään toiselle vanhemmalle itkemään krokotiilin kyyneleitä, koko mies heittäytyy spagetiksi jos yrittää ohjata oikeaan suuntaan menemään jne. Melkein helpotus on hoitopäivät kun poika saa isoimmat energiansa purkaa tarhassa, ei kotona vastusta kaikki niin pahasti.
Mahassa mennään 25.viikolla, ja meille tulee pikkuveli <3
Np-ultran kohonnut tulos jäi mieleen kummittelemaan joten käytiin tavallisen, kaupungin tarjoaman, rakenneultran lisäksi yksityisellä huippuammattilaisella 4d-ultrassa. Sydämen tutki moneen kertaan, virtauksineen päivineen eikä mitään vikaa löytynyt. Kaikinpuolin oli aivan mahtava elämys koko tutkimus, nähdä niin selvästi uusi tulokas, ja saada rauhallinen mieli.
Melkoinen villiviikari tämä poika tuntuu olevan, ultra kesti vajaan tunnin ja pieni touhusi koko ajan! Potki, nyrkkeili, heitti kuperkeikkaa, teki kaikkensa että mittojen ottaminen olisi mahdollisimman vaikeaa :D Lääkäri totesikin että harvoin näkee näin aktiivisia vauvoja. Mitat vastasi jopa suurin piirtein viikkoja, muutama mitta oli noin viikon edellä.
Ihanaa toukokuuta kaikille!
-Kiana ja pikku-ukot