*Heinämammat-06 Toukokuun kuulumisia ja turinoita*

lähetän giinulille. meillä tuo esikko oli korvalapsi ja sai putket jotka todella auttoivat.



tänään on ollut taas touhukas päivä (milloin ei olisi?) on harjoiteltu pyörällä ajoa, keinuttu, laskettu mäkeä, tehty hiekkakakkuja, syöty keppejä ja kiviä, tongittu ja kasteltu kukkapenkkejä, oltu koko perhe temppuradalla (enimmäkseen Milla temppuili sinä ;) ), oltu kylvyssä ja leikitty. muutama kiukkukin on saatu vedettyä kun on alkanut väsyttää ja kun yksi hammas puski Mealle nyt alas lisää :) ai niin, Mea " yritti hukuttaa itsensä" kylvyssä siskon kanssa ollessaan. ei raukka tajunnut että kun pään pistää veden alle niin siellä ei voi hengittää... ei enää tietoakaan Mealla vesikammosta :) kovasti loiskuttivat vettä. niin kovasti että pesuhuone tulvi ja minä jouduin vaihtamaan vaatteet. iloa ja naurua riitti siinä hommassa meille kaikille :D jossain välissä päivää on myös muistettu syödä ja Mea veti isänsä kainalossa meidän sängyssä komeat 2,5 tuntia päiväunta :) harmi kun tuo meidän isäntä joutuu uhrautumaan nykyään joka päivä Mean kanssa päiväunille ;)



huomenna olisi tarkoitus siivota kun viikonloppuna ollaan menossa koko ajan. lauantaina käydään isovanhemmillani ja leivon viemisiksi aivan taivaallisen hyvän suklaakakun :) sunnuntaina mennään sitten äitienpäivälounaalle. mitäs teillä muilla on yleensä/tänä äitienpäivänä suunnitelmissa?



meillä tytöt nukkuu jo ja minä ajattelin haukata mahtavan ison omenan ja vain tuijottaa telkkaria. kerrankin ihan rauhassa :)

ja sataa, sataa ropisee...vettä on satanut koko päivän :-( joten ei ole ollut ulos asiaa, no, itse olen saanut vähän sisähommia tehtyä nyt hyvällä omalla tunnolla.



Meidän äitienpäivää kuuluu tänä vuonna sellaista että lapsukaiset ja isäntä valmistaa aamupalan (ja äitihän ei ole siitä tietoinen :-) ), sitten nautitaan jäätelökakkukahvit kotosalla, päivällä mennään anopin luona käymään, siellä sitten ollaan jonkin aikaa ja tullaan kotio. sitten ensi viikolla lähden itse sinne risteilylle, minkä sain etukäteen äitienpäivälahjaksi mieheltä ja lapsukaisilta, on ihan kivaa päästä hiukan ostoksille,jos vaikka löytyisi itsellekin jotain mukavaa.





mutta nyt pitää mennä ottamaan pikku herra kun tuntuu heräilevän tuolla sängyssään.



sateisin terveisin; tupuhupuna

mutta tällä hetkellä ollaan sisällä. Mea juuri nukahti päiväunille omaan sänkyyn.



TUPUHUPUNA: mukavan lahjan sait :) pääset vähän rentoutumaan ja hengähtämään arjesta.



kultaakohan aika muistot, kun minusta tuntuu ettei Milla saanut vauva-aikanaan noin paljon muruja aikaiseksi kun Mea nykyään saa? pöydän alusta (lue koko keittiö) on koko ajan täynnä muruja. löytyy tattarikakkua ja kauraleipää pariakin sorttia. imuroitavaa olisi pariksinkin kerraksi päivässä... aamullakin Mea paineli heti keittiöön päästyään pöydän alle syömään iltapalalta pudonneita muruja. siellä neiti istui ja huuteli välillä " TÄÄLLÄ!" ja veti muruja oikein urakalla. välillä tuntuu että neiti tahallaan pudottelee itsellen jemmapaloja seuraavalle päivälle. sitten kun imuroin menee neiti heti tarkistamaan jäikö jotain pientä vielä mutusteltavaksi :D hassu marakatti



toivottavasti tuo aurinko paistaa vielä illemmallakin. ajattelin houkutella ukon parin tunnin hikilenkille. Milla näet lähtee ukin kanssa uimaan niin saataisiin rauhassa kävellä reipasta vauhtia. Mea istuu kuitenkin tyytyväisenä kyydissä ja ohottelee joka asiaa :)



aamusella lähdettiin kaupoille bussilla. isäntä tuli työautollaan sinne eli meillä oli treffit (tai siis olisi ollut). muuten meni hyvin mutta ei päästy bussiin kun kuski ei avannut ovia. otti etuovesta porukkaa kyytiin mutta me ei päästy vaikka painoin bussin ulkopuolella olevaa nappiakin... kyydissä ei ollut yksiäkään vaunuja tms eli oltaisiin mahduttu ihan hyvin bussiin. tiedä sitten mikä kuskia riivasi. no, isäntä sitten tuli ottamaan meidätkin kyytiin ja päästiin kauppaan.



ja nyt lehden lukuun :)

Meillä on siirrytty yksiin uniin ja mikäs sen parempi äidille:) aamupäiväunet jävitä kuin itsestään pois, puoli tuntia ensin nukutusta ja sitten vartin unet. Ei mitään järkeä! Nyt puistoillaan yhdessä, neitikin viihtyy hiekkiksellä ja varsinkin keinussa. Kiikaakiikaa kuuluu jo, ennen kuin puistoon asti ehditään;)

tyttö kävelee taaperokärryllä pitkin kämppää ja nousee joka paikkaan. Kun mitään itsesuojeluvaistoa ei ole, on kuhmuja siellä täällä. Koko ajan saa sillä olla vahtimassa! En muistanutkaan, kuinka rankka vaihe tämä on. Esikoinen kun alkoi kävely- ja nousutreenit vasta lähemmäs vuoden ikäisenä....

Tyttö sanookin jo monia sanoja, joka päivä tulee uusia. Nyt selviä sanoja on ainakin vettä, kissa, äiti, isi, heittää, anna, kiikaa, lamppu jne...Aika aikaisin on sanallinen arkku auennut, kun poika sanoi ekat sanasa vasta 11kk iässä ja moni piti sitäkin jo aikaisena. Poika alkoi puhua kahden sanan lauseilla 13kk iässä ja on hänkin oikea sanaseppo nykyään. Tulee sisko siis veljeensä. Itse aloitin puhumisen harjoittelun kuulemma vasta 2v iässä, joten ei ole meikäläisen puhelahjoihin ainakaan tullut meidän lapsukaiset:)



Yöt menee hyvin, vielä noin joka toinen yö tyttö vaatii maitoa. Se sallittakoon. Kun nukkuu kuitenkin 19.30-08 muuten heräämättä. Poika sen sijaan on alkanut tulla väliimme yöllä pyörimään ja mun on silloin pakko vaihtaa olkkarin sohvalle. En saa siltä pyörimiseltä muuten unta.



Tyttö on todella kipakka tapaus! Kiukkuaa, kiljuu ja huutaa pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Jos otan jonkun kielletyn esineen hänen kädestä, alkaa kamala huuto ja itku- oikea raivo! Huh. Välillä voimia koetellaan toden teolla. Autossa matkustamista tyttö vihaa edelleen ja saattaa huutaa puolikin tuntia putkeen tutista ja muista viihdykkeistä huolimatta:(



Nyt ollaan saatu isoveljeltä viimeinkin tutti pois ja vaipatkin siinä samassa. Tutista vierottaminen kävi ihmeen helposti, kerran kyseli perään ja siinä se. Taisi se tutti ollakin enemmän meidän vanhempien tuki ja turva, ei pojan:) No, mutta oli se jo aikakin, jäppinen kun täyttää tässä kuussa 3 vuotta...



Kesäsuunnitelmissa on vain mökkeilyä ja linnanmäkeä. Risteilylle lähdetään koko perheen voimin niin, että mumma lupautui vahdiksi mukaan:) Ihan kiva, niin saadaan miehenkin kanssa illalla viettää vähän laatuaikaa kahdestaan.



Mukavaa kesänodotusta, euroviisuhuumaa (jota lähden huomenna keskustaan haistelemaan) ja äitienpäivää!



elinana ja muksut

...piiiitkääästä aikaa! Ihana huomata, että on vielä tuttujakin nimimerkkejä palstalla uusien joukossa siitä, kun aloittelin tänne kirjoitamista.

Mutta, meillä syödään jo hyvin kiinteitä, aamulla puuro, sitten liha-ateria, välipalaksi kiisseliä, marja- tai hedelmäsoseita, kasvisateria ja iltapuuro.

Vielä ollaan rinnalla kuukaudden, olen nyt vähitellen päivätissejä lopetellut antamalla pullosta ja nokkamukista maitoa. Yhden rinta-aterian annan päivällä päiväunien jälkeen. Yöllähän meillä on aterioitu rinnalla vauvasta asti ja nyt siis kuukauden päästä vieroitetaan myös yörinta pois.

Joku varmaan ihmettelee, miksi kuukauden päästä? Olen silloin lähdössä kavereiden kanssa lomalla viikonlopuksi, joten oli luontevaa ajoittaa siihen ( ja säästää äidin sydäntä...).

Meillä 9 kuukauden neuvolassa oltiin 71 cm ja 9 kg tasan. Pienin on tämä kolmonen verrattuna kahteen edelliseen.

Liikutaan jo kovasti, oli 8,5 kk kun lähti ryömimään ja tasan 9 kk, kun lähti konttamaan, nousi istumaan ja seisomaan. Viikko sitten otti tuolia työntämällä ensimmäiset haparoivat askeleensa. Kohta meillä ei enää ole vauvaa vaan touhukas taapero. Nyyh!



Missähän ovat kesähelinää, kun meillä syntyi samana päivänä vauvat 13. heinäkuuta?



Carelia ja Jimi äitienpäivänä 10 kk

kun on taas muitakin äitejä päässeet kirjoittelemaan kuulumisia :-)

niin tänään onkin ne euroviisujen semifinaalit, kyllä varmaan pitää niitä seurata ainakin toisella silmällä että miten niissä käy.



Milla-Mea: joo, kyllä odotan tuota risteilyä kun tämä kevät on muutenkin mennyt niin hurjalla vauhdilla ja tässä on vaikka mitä ollut mm.oman isän sairastuminen pahasti ym..niin todella tekee hyvää päästä hiukan tuulettumaan ja ilman lapsia :-) vaikkakin ne ovat ihania kullannuppuja melkein koko ajan ;) Meilläkin Mikko käy pöydän alla katselemassa että löytyisikö sieltä suuhun mitään ja eteisessä tykkää olla kun aina löytää pikku kiviä vaikka kuinka yritän imuroida hyvin, mutta näköjään niitä sitten jää sinne...ja sitten suuttuu jos otan kiven pois.



jahas, pitää ruveta laittamaan ruoka lämpenemään, tänään isäntäkin pääsee aikaisemmin töistä, pitäisi purkaa kylppäristä yksi vanha kaappi pois ja laittaa tilalle uudet hyllyt.



mutta jatketaan taas seuraavan kerran :-)



tupuhupuna

Todella mukavaa, että niin moni meistä heinäkuisista on ehtinyt kirjoittelemaan kuulumisiaan. Näin ajattelin tässä pikaisesti tehdä itsekin ;)



Kiva kuulla, että teillä muillakin arki on helpottumaan päin. Kun itsekin olen näiden parisuhdeongelmien kanssa painiskellut talven, niin jotenkin tuntuu hyvältä ja itsellenikin antaa toivoa, että kyllä täältä vielä noustaan, kun muillakin on ollut samanlaisia huolia ja kuitenkin helpottumaan päin. Korvaamattoman arvokasta on ollut tämä vertaistukenne, mammat. ;D Kiitos!



TUPUHUPUNA: Oletpas kivan lahjan saanut, mukavaa matkaa sinulle ja nauti täysin rinnoin matkastasi ;)



GIINULI: Pikaista paranemista teidän perheellenne!



Meilläkin ollaan vihdoin ja viimein parannuttu taudin vai pitäisikö sanoa tautien koettelemuksista takaisin elävien kirjoihin ;) Tuntuu huomattavasti mukavammalta itsestänikin, kun on taas terve ja silmätulehduksestakin toivottu. Ei asu enää Lordi meillä, kuten silmät ihan verestävinä vielä pari päivää sitten naureskelin ;)



Viime viikonlopun majailin mummolassa ja olipas ihanaa levätä! Isosisko touhusi ukin kanssa pihamaalla ja pienellä haravallaan autteli pihatöissä ja työnsi pieniä kottikärrejä. Neiti rakastaa ulkoilua ja touhuilua pihamaalla! Mona nukkui 3-4 tunnin päiväunet mummolan yläkerran parvekkeella ja heräsi hyvin tyytyväisenä uniltaan.



Miehellä oli ollut meitä kovasti ikävä, kun oli saanut siinä omassa ylhäisessä yksinäisyydessään olla. Yllätti minut todenteolla: oli siivonnut putipuhtaaksi koko asunnon ja kovin oli pahoillaan kaikesta, kun tuli meidät hakemaan takaisin kotiin. Illalla juttelimme mukavia ja keskustelimme riitoihin johtaneita syitä ja seurauksia. Itse tilitin omaa väsymystäni ja mies omaa kyllästyneisyyttään ja sitä, kuinka vaikeaa hänelle tämä isäksi kasvaminen on ollutkaan, omista menoista luopuminen yms. Saimme aikaan ihan rakentavaa keskustelua ja tuntui hyvältä olla lähekkäin pitkästä aikaa.



Mona on nukkunut pari yötä nyt todella hyvin, herännyt vain kerran joskus 5-6 maissa ja eipä voi muuta sanoa, kuin että uni on maittanut äidillekin :)



Hurja talvi on takana päin ja monen montaa kokemusta olen rikkaampi ja en voi muuta sanoa, kuin että toinen lapsi ei todellakaan mene siinä samassa missä ensimmäinenkin ;) Enkä kait sellaista missään vaiheessa varsinaisesti kuvitellutkaan, mutta en olisi uskonut myöskään sitä, miten raskasta tämä välillä on ollut.



Tänään Mona nousi seisomaan syöttötuoliaan vasten ja alkoi jyrytä sen avulla eteen päin pitkin lattiaa! Minä hieman hölmistyneenä seurasin touhuilua ja neidin naama oli kuin Naantalin aurinko ;D Vauvana Mona oli siskoaan paljon rauhallisempi, nyt se rauhallisuus on enää muisto vain. Ihan samanlainen höyryläinen on tämä toinenkin, kurkottelee vessanpyttyyn ja aukoo laatikoita, niitä sitten yrittävät yhdessä isomman kanssa tyhjennellä, jos vähänkin äidin silmä välttää ;) Välillä käy kyllä mielessä, että jos olisi vaikka se kolmas käsi.. ;)



Ensi viikolla lähdemme koko porukka Tukholmaan tapaamaan mieheni isää ja sillä reissulla viivymme noin viisi päivää. Pitkä reissu tiedossa, kun emme näin pienten kanssa ole vielä noin montaa päivää olleet matkalla. Viimeksi kävimme kaikki yhdessä risteilyllä Monan ollessa n.4kk ja neiti huusi kuin hyeena paluumatkalla, vierasti junassa yms. joten siitä matkasta jäi vähän huono olo, ehkei ollut paras mahdollinen ajankohta, kun sattui yksiin vierastusvaiheen kanssa, mutta kun mieheni isä on jo aika iäkäs, niin pitää käydä häntä katsomassa niin usein kuin pystyy. Tällä kertaa matkassa mukana hieman vanhempana ja viisaampana itse kukin ;)



ELINANA: Meillä myös sama juttu, eli Mona ei tykkää yhtään autossa matkustamisesta. Neiti itkee matkan ajan jollei koko ajan ole jotain viihdykettä ja tuttia ei syö laisinkaan. Ja me hullut olemme lähdössä autolla n.500km ensin Helsinkiin, että pääsemme sinne Tukholmaan...saa nähdä mitä siitäkin tulee ;)



Sitä ennen täytyy kyllä hankkia vielä parempi turvaistuin. Ajattelimme, että lähdemme matkaan päiväunien aikaan ja jos mahdollista, niin ehtisi painaa sillä aikana mahdollisimman pitkän matkaa.. ;) Aikaa on varattu kuitenkin, että välillä ehtii jaloitella ja pitää pitempiä taukoja tarvittaessa. Yksi vaihtoehto tietenkin olisi matkustaa yöllä, mutta se on kuljettajalle raskasta, enkä oikein usko, että lapsetkaan kovin hyvin autossa nukkuvat. Täytyy yrittää suunnitella matka hyvin! Ja jos oikein kovasti alamme jänistämään, niin vielä ehtii perua ja päättää sittenkin mennä turvallisesti junalla vain ;) Otetaan myös ilomielin vinkkejä vastaan, mitä kannattaa huomioida lasten kanssa matkusteltaessa ;)



Itse olen myös vähitellen alkanut vähentää imetystä ihan tietoisesti. Mona ei ole koskaan ollut järin innostunut tuttipullosta, vaan puree sitä ja katsoo minua oudosti, jos yritän siitä juomaa tarjota. Tänään ostin sellaisen pehmeäkärkisen nokkamukin, jonka kärki on kuminen ja muistuttaa tuttia. Siitä pikkuruinen tykkäsi juoda iltamaitoa puuron kera. Vaan eipähän tarvitse pullosta vieroittaa, jos ei siitä tykkää juoda. Saa nyt nähdä kuinka käy, sen verran tissiaddikti tuo tyttö. Vielä enemmän kuin siskonsa oli aikanaan, jos mahdollista. Mutta nyt viisuja katselemaan hetkeksi ja sitten unten maille itsekin. ;)



Mukavaa tulevaa viikonloppua teille kaikille ja viisujen huumaa ;)



t.Saraida ja tytöt

Ja olipas mukava lukea Saraidan kuulumisia ja oli tosi hienoa lukea että aurinko paistaa jo teidän arjessa ja sitä varten me täällä palstalla ollaan (tai ainakin minä itse) että huolia ja muita asioita kerrotaan sekä toisiamme tuetaan :-) kyllä itsellekin tekee hyvää lukea toisten kuulumisia että miten lasten kanssa menee tms. Kahden aikaisemman lapsen kanssa en harrastanut tätä asiaa, mutta nyt kolmannen odotusajasta lähtien olen sivuilla pyörinyt :-) ja kyllä melkein päivittäin tulee käytyä. Ja kiitos vielä matkatoivotuksista!! Kyllä aion nauttia matkasta.



Meillä on tapana kun lähdetään pidemmille reissuille niin aina lähdetään jos vaan mahdollista niin päiväunien aikaan. Sitten tietysti isommilla on mukana joku oma pieni lelu ja kirjoja joita katsovat automatkalla. sitten varaan aina jotain pientä syömistä niin matka taittuu paljon paremmin sekä taukoja pidetään aina tarpeen mukaan niin matkaa on aina mukavempi jatkaa kun on saanut jaloitella jne...Meillä on taas kaikki lapset tykänneet automatkailusta, ehkä johtuu osaksi siitä että ovat pienestä pitäen reissanneet pitkiä matkoja, ovat äitiinsä tulleet :-).

Meillä on muuten kanssa noita pehmeäkärkisiä nokkamukeja ja mikko on tykännyt siitä, saunan jälkeen hörppii siitä aina vettä ihan itse.





mutta nyt jatkan viisujen katselemista....öitä!

tupuhupuna

Meidän neiti paria päivää vajaa 10kk on kyllä niin hurjasti jäljessä motorissa kehityksessä muita heinäkuisia, että huhhuh. Meillä opetellaan vasta ryömimään, saa nähdä mitä tiistaina neuvolassa sanovat :). Istua neiti osaa vallanhyvin itsekin ja leikkii pitkiä tovia itse leikkien, mutta istumaan ei itse nouse. Mutta niin helppo ja aurinkoinen lapsi on, että helpolla ollaan toistaiseksi päästy. Meillä tapaillaan sanoja " äiti ja kitta (=kissa)" . Itse en ole mitään stressiä tuosta hitaasta kehityksestä ottanut, kun tuntuu muutenkin niin rauhallinen tutkijaluonne olavan kyseessä.



Onko kenelläkään tietoa, että miten neuvolassa menetellään, jos lapsi ei vielä 10kk neuvolaankaan mennessä selkeästi ryömi/konttaa? Meillä tosiaan sujuvasti käännytään selältä mahalleen, pakitetaan, kääntyillään 360 astetta ja tämä on tuntunu riittävän. Nyt kun leikkiminen vielä sujuu istuvilteen, ei taida olla tytöllä kiire minnekään :D.

Mielestäni ei ne 10 kk:n neuvolassa hirveästi puutu tuohon jos ei liiku vielä tms. jokainen kehittyy omaan tahtiin, meillä keskimmäinen lapsi oli vähän samanlainen kuin hannahin lapsukainen, ja nyt on sitten uhmakas 3 vuotias neiti ja hyvin kehittyi omaan tahtiin ja muistelen että ei ne minulle mitään sanonut vaikka neiti kehittyi hiukan omaan tahtiinsa.



Odotan tässä samalla että kahvi tippuu, kävin aamupäivällä lapsukaisten kanssa kaupalla vaunujen kera, ostin sitten samalla viikonlopun eväät niin kyllä oli aikamoinen urakka tulla kotiin :-) mutta hengissä selvittiin.

Miten usein muut mammat tekevät ruoka-ostoksia?? Minä pyrin siihen että viikolla pari kertaa ja sitten perjantaina hankitaan viikonlopun eväät ja jopa alkuviikollekin jotain evästä..



Rupesin käyttämään mikolla housuvaippoja kun ne saa niin kätevästi sylissä laitettua, teippivaippojen kanssa meni leikiksi kun eihän herra paikallaan malttanut pysyä :-)



Ihanaa ulkona paistaa aurinko, vein jo pari koneellista pyykkiä kuivumaan ulos ja mies soitti äsken ja sanoi tuovansa ne pitkään kaivatut pihalaatat, jippii!!! pääse äiskä puutarhahommiin...



mutta nyt nauttimaan päiväkahvia terassille, mukavaa päivää kaikille!



Tupuhupuna

Tuntuu, että aika rientää ja koskaan ei ehdi kunnolla istua koneen ääreen. Meillä kun nykyään asutaan tuolla ulkosalla! No nyt pitkästä aikaa molemmat lapset yhtä aikaa päikkäreillä, joten... ;)

Meillä Poju seisoo tukea vasten käytännöllisesti katsoen koko päivän hereillä ollessaan. Pää on kyllä sen näköinen että on " seisottu" eli kolhuja tulee. Sohvapöytä on meilläkin se pahin. KOntaten mennään kovaa jo paikasta toiseen ja tukia pitkin kävellään. Uskaltaa jo pikkaisen irroittaa otettaankin.



Oli tosi rauhoittavaa kuulla että jonkun muunkin vauvat ovat äidin perään kovasti. Meillä on hirvittävä Parku-Aatu täällä! Kun vain selkänsä kääntää, niin itku alkaa. Tänään aamulla viimeksi itse itkin, kun ajattelin, että koska tämä pojan itku loppuu. 4kk:n ikään asti meillä oli maailman ihanin vauva, sitten alkoi ne korvatulehdukset ja nyt meillä on todella itkuinen ja tyytym' tön poika - vaikkakin niin ihana muuten!



GIINULI: Meillä laitettiin putket 1½kk sitten ja varmaan jäi tulehdus silti sinne muhimaan, koska kahden viikon päästä oltiin taas kuurilla. Nyt poika ei taas syö oikein mitään ja repii korviaan... Onneksi nyt sen tietää milloin tulehdus on tosiaan päällä, koska märkä valuu korvista ulos!



Meillä nukutaan vielä KOLMET unet! Ja ne voivat pituudeltaan olla mitä milloinkin ½-2½h. Kateellisena täällä lueskelin, miten toiset jo siirtyvät yksiin uniin. Meillä kun päästäis edes kaksiin.... :( Mutta kun kerran ei edelleenkään jaksa olla hereillä kuin 2-3h, niin minkäs teet! Illalla usein kyllä valvoo 3-4h.



Meille tuli tossa pari viikoa sitten alas ekat hampaat! (Siitäkin tämä kiukkuisuus voi osittain johtua.)



Voimia kaikille parisuhteen kanssa kamppaileville, niin täälläkin tehdään. Luotan kuitenkin siihen, että kun tämä pikkulapsiaika tästä helpottaa, niin parisuhdekin nousee uuteen kukoistukseen :) Toki töitä se tuntuu kovasti vaativan. Sitä omaa aikaa kun on niin niukasti miehen kanssa.



Kevätmieltä kaikille!

päivyli

Sitä vaan pomppii kaikkien muiden " meidän viljami jo juoksee" -jutut silmille :). Mieskin lohdutteli, että todennäköisesti niiden palstalaisten lapset, jotka ovat ns. jotain oppineetkin, herkemmin kirjoittavat. On ainakin enemmän kerrottavaa. Mutta perässä tullaan!



Hampaita neidillä on jo yhdeksän ja ihan isoja hampaita suurin osa, eli erittäin valkoinen hymy on jo. Tuntuu ihanalta kun vauva alkaa muuttua pikkuihmiseksi oman tahdon kanssa, kiukutellaan jos ei saa kesken ruokailun ottaa isin haarukaka jne. Kovasti on jo vauvakuume toiseen, mutta järki ja mies onneksi sanoo toista. Luulen, että meidän elämäntilanteessa ja luonteilla sellainen 3-4 vuoden ikäero lienee paras.



Muuten oletteko jo alkaneet antaa hapanmaitotuotteita? Jos niin, mitä ja millä vauhdilla? Meillä neiti noita lukuunottamatta syönnyt jo vähän kaikkea. Kalat, kana, nauta, sika, kaikki viljat, vihannekset ja hedelmät ovat sopineet, ei ole onneksi mikään aiheuttanut mitään allergiaoireita, ja myöskin kaikki ruoat maistuneet hyvällä ruokahalulla. Nokkamukilla juontia ollaan harjoiteltu, ja mutta se (ja myöskin tuttipullo) menee ihan leikkimiseksi ;-D. Tissi edelleen ylivoimainen ykkönen.



Mutta nyt ruoanlaittoon, kun saa ajatuksella siihen keskittyä rinsessan nukkuessa. Aurinkoista iltapäivää kaikille ja pusut lapsille!

ei niistä toisten lapsi-kehitysjutuista kannata hirveästi välittää, minä tein sen virheen tytön kanssa että lun kaikki jutut ja sitten itku silmässä olin että neitissä on jotain vikaa, mutta eipä tuossa näy olevan :-) onneksi miehellä oli silloinkin järki päässä ja piti minut aisoissa etten vienyt tyttöä mihinkään tutkimuksiin...mutta tosiaan neuvolassa ei silloin kommentoitu oikein mitenkään neitin kehitysvaihetta muihin nähden. ja nyt kun tosiaan kolme noita lapsia on niin tämän kolmannen kohdalla asiat osaa ajatella itse ja vieläpä ilman mitään suurempia stressejä ottaen :-)



kyllä minä olen mikolle antanut jonkin verran hapanmaitotuotteita mm.jukurttia ja hyvin on sopinut, puuron kanssa herra ottaa sitä mielellään ja kyllä suurin osa muistakin muun perheen ruuista on käynyt ja välillä olen tehnyt samaa ruokaa mikolle ilman suolaa jne...paljon paremmin maistuu kuin purkkiruuat.



mutta nyt ulos nauttimaan auringon paisteesta!!!

päivänjatkoja kaikille!



Toivoopi:tupuhupuna

HANNAHTOlle terveisiä ihan ensimmäiseksi: meillä B-tyttö liikkuu erittäin näppärästi samalla tavalla kuin sinunkin; pyörimällä, kierimällä ja peruuttelemalla eikä eteenpäin ryömiminen motivoinut lainkaan. Vasta viime viikolla hän liikkui ensimmäistä kertaa ryömien eteenpäin n. 15-20 cm:ä (eli vetämällä kerran itseään käsillään). Launtaina mies leikki tyttöjen kanssa pari tuntia, ja siitä sekä kaapin takaa löytyneestä lelutiikerista innostuneena tyttö alkoi ryömiä " ihan tosissaan" (= jopa metrin ;o) ). Pari ensimmäistä päivää hän ryömi ainoastaan tuon lelutiikerin takia ja senkin hyvin vaivalloisesti. Nyt ryömiminen sujuu kyllä jo ihan kohtuullisesti, mutta kovin pitkiä matkoja hän ei ryömi. Eikä tyttö edelleenkään osaa kunnolla laskeutua istualtaan mahalleen - parhaiten hän onnistuu vahingossa, mutta heti, jos alkaa miettiä tai yrittää, asennonvaihto jää huojumiseksi ja tuhinaksi... Ja lopulta turhautuneeksi itkuksi. Tyttöparka ei tunnu millään muistavan, miten jalat pitäisi laittaa, mutta saattaa yrittää vartinkin ennenkuin onnistuu tai luovuttaa. Ja jos yritän auttaa yrittämällä taivuttaa jalkoja, tyttö menee ihan lukkoon kauttaaltaan. Toisaalta hän osaa nousta istumaan makuulta sängyllä ja lattiallakin seinää vasten... B-tyttö tutkiskelee mielellään tavaroita käsissään, leikkii paljon yksikseen ja rakastaa lukemista. A-tyttö kaipaa paljon enemmän actionia ;o). Tämä on sinänsä hassua, sillä B-tyttö on vauvoista selvästi temperamenttisempi...

En siis edes odota, että B-tyttö oppisi konttaamaan lähiaikoina, sillä jo pelkkä konttausasentokin näyttää hataralta... Täällä (Ranskassa) ainakin kriteerinä on eteenpäin liikkuminen välittämättä siitä, tapahtuuko se ryömien vai kontaten. Ja jokainen tekee senkin omaan tahtiinsa :o) (siinä ei paljon lääkärin suositukset auta...).



A-tyttö ryömii ja konttaa kuin vanha tekijä (on enimmäkseen kontannut eilisestä lähtien, kun piti kylässä olleelle kaverilleni esitellä taitojaan...). Hän nousee myös seisomaan tukea vasten koko ajan, mutta ei ole mikään hurjapää eikä kaadu oikeastaan koskaan. Ei kyllä osaa aina laskeutua alas ja huutaa silloin apuun. Joskus hän ottaa myös pari sivuaskelta, etenkin sängyssään seistessään. Hän on hyvin touhukas neiti, joka ei paljon paikallaan viihdy.



B-tytölle on VIHDOINKIN puhjennut ensimmäinen ylähammas; sen tähden hän on kuolannut jo monta viikkoa. Toinenkin kuultaa ihon alla, mutta ei taida sekään ihan heti puhjeta... Tyttö oli eilen poikkeuksellisen kiukkuinen, mutten tiedä, johtuiko se hampaasta vai oliko hänellä kenties huono olo; kun hain hänet sängystään kolmannen epäonnistuneen päiväunillenukutusyrityksen jälkeen, hän oksensi kaaressa itsensä ja minun päälleni sekä lattialle ja oli koko loppuillan vähän alavireisen oloinen. Mutta sen koomin ei oksennusta ole tullut ja ruoka on maistunut yhtä hyvin kuin aina, joten en loppujen lopuksi tiedä, johtuiko oksennus kurkkuun juuttuneesta keksinpalasta vai huonosta olosta...



Eilen käytiin lääkärintarkastuksessa, ja mitat olivat A: 8600g/67cm ja B 8550g/68cm. Kaikki oli hyvin ja ruokavaliota fiksattiin uuteen uskoon, kun kerroin, etteivät tytöt enää päivällä suostu juomaan juurikaan maitoa pullosta tai rinnasta, joten sen sijaan välipalallakin syödään nyt jugurttia. Nyt pitää vaan saada B-tyttö juomaan edes jotain nestettä; lääkäri kehotti antamaan vettä teelusikalla, mutta rehellisesti sanottuna en viitsi, sillä tuntuu että tekemistä riittää muutenkin. A-tyttö juo suht hyvin nokkamukista ja B:lle annan vettä tuttipullosta lääkärin ohjeesta välittämättä. Ostin vauvakeksejä välipalana annettavaksi, mutta hyvin pian kävi ilmi, mitä mieltä B-tyttö niistä on... Hän " heittää" keksin lattialle ja kun olen sen tarpeeksi monta kertaa tyhmänä nostanut takaisin hänen käteensä, hän laskee sen e-rit-täin hitaasti lattialle ja katsoo minua. Jos sen jälkeen yritän hänelle vielä keksiä tyrkyttää, hän kirkuu :OD. A-tytöstä on mukavaa liiskata keksiä sormien välissä ja levitellä vaatteilleen. Palasen hän saattaa nielaistakin.



A-tyttö on löytänyt tutin ja on siitä innoissaan, sillä aikaisemmin ryömiminen piti lopettaa, jotta sai imaista edes hetken peukaloa, mutta tutin kanssa pystyy hyvin touhuilemaan. Voi sitä onnea!



Meilläkin nukutaan vielä kahdet tai kolmet unet, mutta ilmeisesti tytöt ovat siirtymässä yksiin päiväuniin, sillä aamu- ja/tai iltatorkut ovat enää vain n. 15 minuutin mittaisia. Odotan innolla, että päivällä nukuttaisiin edes vähän yhtä aikaa!



SARAIDAlle vielä piti sanoa, että on mukava kuulla, että valo jo pilkahtelee!



Ja nyt katkesi ajatus lopullisesti, kun piti juosta välillä hakemassa lapsia pois sängyistään vinkumasta...



Hyvää viikonloppua!



Oi-kukka & tyttäret melkein 10kk (18/7/06)

ja mitat ovat nyt sitten 73cm ja 9100g. ja taas Mea huusi kuin pieni eläin kun th:n näki. nyt olen tasan sitä mieltä että th vaihdetaan kun muutenkin meni kaikki päin peppulia. mutta se siitä.



ihanaa oli taas lukea teidän juttuja. :)



liikkumaan oppiminen on jokaisella ihan oma prosessinsa ja siihen ei kukaan voi puuttua. milläs toista hoputat? ;D eli huolet pois. vielä joskus toivotaan kovasti ettei nämä vintiöt liikuisi ollenkaan. :D



otin juuri äsken suklaakakun (nam) pois uunista. mikä tuoksu siitä leijaileekaan. nuuh! lähetän tässä mukana tuoksuja ;) meidän isäntä on ulkona lasten kanssa ja minä vietän vapaahetkeäni...missäs muualla kuin täällä :D lievä nettiaddikti?



huomenna lähdetään puolen päivän jälkeen isovanhemmilleni ja sinne on noin tunnin ajomatka. niin " pitkää" matkaa ei vielä olla Mean kanssa tehtykkään. Milla oli 9kk kun ajettiin Nurmekseen asti (Helsingistä) ja osa matkasta meni huutaen.



minua naurattaa kun täällä ollaan niin salamyhkäisiä. Milla ja isäntä kävivät tänään " ihan muuten vaan kaupassa" ja nyt tirskuvat vähän väliä ilman syytä. hassuja ovat.



Millalta lähti nyt sitten eilen se ensimmäinen hammas (Milla on nyt n 4,5v) Mea hitusen avusti... tytöt jotain pelleilivät ja Milla oli suu auki ja silmät kiinni. no Meapa sitten nappasi kunnolla kiinni vinossa olevasta hampaasta ja nips, se lähti. Millalta pääsi itkun ja naurun sekoitus ja verta tuli tietysti.



Mea parka söi tänään kurkkua ja sai taas! palan väärään kurkkuun. tällä kertaa en saanut sitä kaivettua pois mutta onneksi se tuli oksennuksen mukana ulos. eli taas on oltu sydän kurkussa :-s



nyt on pakko alkaa kaivaa Mealle isompia vaatteita. enhän ole yrittänyt sitä tehdä vasta kun vähän vajaan viikon... ja sitten tulee ukolle rähjättyä jos ei heti joku tapahdu. :-o



äitienpäivää jännityksellä (tirs) odotellen :)



ps. ei kellään teistä satu olemaan tietoa/kokemusta miten th:n saa vaihdettua?

Jospa minäkin piiiiiiiiikästä aikaa kirjoittelen... Lukemassa olen kyllä käynyt melkein joka päivä :) Meillä on vielä 10kk neuvola edessäpäin ja kolmas terveydenhoitaja menossa... Eka oli superkiva, mutta se on ollut pitkällä sairaslomalla, sitten tuli joku sellainen, joka puhui kovalla äänellä että poika suunnilleen pelkäsi sitä ja tää kolmas on joku justiinsa valmistunut ja kyselee samat asiat kahteen kertaan... 8kk neuvolassa jo kovasti kyseli pystyyn nousemisesta tukea vasten, eikä meillä nousta vieläkään. Saa nähdä mihin se meidät lähettää. Taputuksiakin jo joskus 6kk ikäisenä kokeiltiin... Enpä tiedä, haluaisin sen ekan takaisin!! Toivottavasti palaa vielä työhönsä.

milla-mea: Mitä teille siellä neuvolassa tapahtui? Jos siis haluat kertoa. Jotenkin tuntuu, että neuvolakäynneistä jää aina jotenkin huono fiilis...



Ei meilläkään vielä mennä eteenpäin. Joskus saattaa ryömimällä vetää itseään pari-kolme vetoa eteenpäin, mutta tarvii olla joku tositosi kiinnostava juttu, että viitsii lähteä yrittämään. Sellanen pehmotiikeri meilläkin kerrran toimi :) Nyt pääasiallinen liikkumistapa on konttausasennosta istumaan, istumasta konttausasentoon jne. Tätä nyt mennään jatkuvasti, kun sen reilu vko sitten keksi. Kontaten pääsee takaperin. Joka paikkaan silti ehtii, varsinkin kaikki johdot ja nupit on aivan ykkösiä! Eli pyörimistä, kierimistä ja pakkia meilläkin mennään! Joo tosiaan tuntuu että täällä kaikki jo suunnilleen kävelee, mutta sitten laskeskelin näitä ihmisiä täällä, niin ei se ole suunnilleen kaikki 10kk ikäiset! :) Kun on esikoinen kyseessä, niin sitä aina niin herkästi vertaa muihin ja hermoilee ihan turhaan.



Flunssassa ollaan oltu tää vko ja kuumettakin oli alkuvkosta. Tää oli nyt vasta kolmas flunssa ja eka kuume meillä. Ruoka yökötyttää, kai se on vaikea tuon tukkoisuuden takia niellä ja voihan se kurkkukin kipeä olla. Nenäfriidalla ollaan otettu ja tippoja laitettu ja voi sitä huutoa. Kuuluu ulos asti. Mutta niin kuuluu pukeminenkin :) Ruokakaupassa (meillä siis 3 henkeä) käydään isommin kerran vkossa ja sitten jotain täydennystä tarvittaessa. Hampaita on 8 ja ehkä lisää tulossa. Ainakin sormi hakeutuu koko aika tuonne alas sivulle. Kuolasta en niin tiedä, kun tuota räkää valuu jo ihan riittämiin.



Tuossa poitsu nyt rattaissa tuhisee, saa nukuttua paremmin kun pää on kunnolla ylhäällä. Nyt on nukkumiset tietysti ihan sekaisin, mutta täytyy sitten keskittyä paremmin kun ollaan terveinä. Meillä ei millään maltettaisi mennä iltaisin nukkumaan, ihan hirveä huuto tulee. Tuota temperamenttia löytyy, ei aina edes tajua mikä tuli, kun alkaa itkemään. Ei sen tarvi kun olla joku purkin kansi, minkä tiputti lattalle... Täytyy nyt muutenkin alkaa antaa kitistä enemmän, ehkä on tullut huomioitua liian äkkiä. Muuten ollaan pulassa vähän ajan päästä!! Toivottavasti tuo flunssa tuosta hellittäisi ja päästäisi pihalle. Ollaan oltu tää vko vaan kotona.



Kivoja aurinkoisia päiviä kaikille ja ihanaa Äitienpäivää!!! <3