Lue keskustelun säännöt.
Pikkulapsen harrastukset
18.02.2026 |
Kuuluuko mielestänne jo 3-vuotiaalla olla kodin ulkopuolisia säännöllisiä harrastuksia sen lisäksi, että on päivät (4-5 pv/vko) hoidossa? Esim.eri urheilulajeja, joissa ohjatut tunnit? Muuttaako mielipidettänne, jos lapsi menee noihin harrastuksiin isomman sisaruksen mukana? Ymmärrän yh-perheen tilanteen, jossa toista lasta ei voi jättää kotiin, kun toista vie harrastuksiin, mutta jos ei ole kyse sellaisesta tilanteesta.
Minun mielestä tuon ikäinen voisi olla vielä lapsi ja leikkiä illat kotona hoitopäivän jälkeen, ehkä ulkoilla vielä oman perheen tai naapurin lasten kanssa. Ehkä sitten aloittaa vaikka yhdellä harrastuskäynnillä viikossa pari vuotta myöhemmin.
Ajaako vanhempien oma kunnianhimo viemään lapsia liian nuorina kaikenlaisiin aktiviteetteihin urheilusta musiikkiin, lukemisen ja vaativien digipelien opetteluun muutaman vuoden ikäisenä. Voi olla, että lapsi niistä tavallaan pitääkin, mutta jatkuva ohjelmoitu vapaa-aika saattaa näkyä väsymyksenä tai ihan uhmanakin muissa tilanteissa.
Arvaan, että aiheesta on tälläkin sivustolla keskusteltu usein, mutta haluaisin kuulla muiden mielipiteet. Omani olen tuossa kertonut.
Kommentit (14)
Ja mikä ikä olisi sopiva aloittaa harrastukset, siis sellaiset, joihin mennään kodin ulkopuolelle? Mielestäni aikaisintaan viisivuotiaana eikä montaa harrastusta silloin vielä. Yksi riittää (kerran viikkoon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse hoitoa eikä harrastuksia. Mutta, mutta, jos satujumppa, muskari, perhepartio, vesiperhonen tms tuottaa lapselle iloa enemmän kuin väsymystä, niin miksi ei lasta sinne veisi?
Ei kuulu. Edes ison lapsen ei tarvitse. Kotiin ja pihaan harrastusta. Lapsi valitsee sitten kun pystyy että mikä on hyvä. Monella on jo koulu ja tarha.
Jostain syystä vain noita kodin ulkopuolisia ohjattuja juttuja pidetään harrastuksina. Jos lapsella ei ole sellaista, niin lapsi ei sitten harrasta mitään, eli lapsi ei kehity, ei opi kurinalaisuutta ja istuu vain passiivisena kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä vain noita kodin ulkopuolisia ohjattuja juttuja pidetään harrastuksina. Jos lapsella ei ole sellaista, niin lapsi ei sitten harrasta mitään, eli lapsi ei kehity, ei opi kurinalaisuutta ja istuu vain passiivisena kotona.
Harrastus on lapsen työtä. :D
Mielestäni 4-vuotiaalla pitäisi olla jotain kodin ulkopuolista aktiviteettia kuten päiväkoti, kerho tai harrastus. Jos alle kouluikäinen on päivähoidossa kaikki päivät, hän ei todellakaan tarvitse enää mitään muita lisävirikkeitä kuten harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5-6 on hyvä ikä aloittaa leikinomainen harrastus. Sitä nuoremmalle riittää päiväkodissa ja perheen kanssa tapahtuva aktiivisuus.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä vain noita kodin ulkopuolisia ohjattuja juttuja pidetään harrastuksina. Jos lapsella ei ole sellaista, niin lapsi ei sitten harrasta mitään, eli lapsi ei kehity, ei opi kurinalaisuutta ja istuu vain passiivisena kotona.
Voihan toki kotonakin olla harratuksia ja silloin ne voisi ehkä aloittaa nuorempana, koska rasitus pikkulapselle pienempi, kun ei tarvitse kulkea mihinkään. Tarkoitan, jos esim. vanhemmat tai isommat sisarukset osaavat ohjata tai neuvoa esim. musiikissa, liikunnassa tai kuvataiteissa. Mutta 3-vuotiaalla en aloittaisi noita kotonakaan tavoitteellisesti, vain leikinomaisesti. On vanhempien omaa kunnianhimoa alkaa tuon ikäistä treenaamaan mitään enemmän tosissaan tai tavoitteellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta 5-6 vuotiaana voi olla jokin harrastus, meillä esim. poika meni kesällä viikoksi golfleirille, eli oli siellä jokusen tunnin ja kävivät golflyöntien opettelun lisäksi vaikka katsomassa eläimiä läheisellä niityllä, pelasivat pihapelejä jne. eli järkätty muutakin ohjelmaa.
Kukaan meidän pojista ei ole harrastanut kilpailumielessä, vaan ovat kokeilleet eri lajeja aina mielenkiinnon mukaan. On ollut parkouria, breakdancea, jääkiekkoa, jalkapalloa, painia, scoottausta, rumpujen soittoa, laskettelu/pujottelukoulua ja golfia. Osasta on jäänyt lajeja, joita nyt aikuisinakin harrastavat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta 5-6 vuotiaana voi olla jokin harrastus, meillä esim. poika meni kesällä viikoksi golfleirille, eli oli siellä jokusen tunnin ja kävivät golflyöntien opettelun lisäksi vaikka katsomassa eläimiä läheisellä niityllä, pelasivat pihapelejä jne. eli järkätty muutakin ohjelmaa.
Kukaan meidän pojista ei ole harrastanut kilpailumielessä, vaan ovat kokeilleet eri lajeja aina mielenkiinnon mukaan. On ollut parkouria, breakdancea, jääkiekkoa, jalkapalloa, painia, scoottausta, rumpujen soittoa, laskettelu/pujottelukoulua ja golfia. Osasta on jäänyt lajeja, joita nyt aikuisinakin harrastavat
*jokusen tunnin per päivä
Meillä poika aloitti jääkiekon 4v ikäisenä. Syy: pkoti muodosti ryhmän, jossa oli 20 tyttöä ja 3 poikaa,2 siis omani lisäksi. Kumpikin nämä 2 muuta oli jotenkin "kirjolla", toinen ei liikkunut mihinkään ilman äitiään ja toinen oli ihan diagnosoidusti autisti. Niin etsittiin sit edes vapaa ajalle porukka jonka kanssa ystävystyä ja olla normaali kaveri, eikä se tasapainolauta. Toimi suht hyvin, edelleen on kaveri monen pelikaverin kanssa, vaikka ikää on jo 24v ja lätkän peluukin loppui jo 12v sitten.
Eli ap aina ei kannata tuomita ihan suorilta, jos ei tiedä kaikkia taustoja. Eikä oikeastaan silloinkaan.
Minusta ei tartte harrastuksia. Ennemmin yhteistä aikaa ja läsnäoloa. Arkisia asioita, vaikka ruuanlaittoa yhdessä.