Lue keskustelun säännöt.
Miksi äiti on melkein aina lapselle tärkeämpi kuin isä?
11.02.2026 |
Muistan miten lapsena oli usein äitiä ikävä, mutta isää ei niinkään. Tai oli sitäkin, mutta eri tavalla. Aina jos tuli hätä äiti oli ensimmäisenä mielessä. Näin on kuulemma muillakin. Miksi?
Kommentit (20)
Luulen että biologinen juttu. Äitihän kantaa lapsensa, imettää jne. Siksi suhde on läheisempi. Niinhän se on eläimilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä äidille ja lapselle syntyy side juuri raskauden, synnytyksen, ja hoivan myötä. Tuntemani ns isän tytöt/pojat ovat sellaisia joiden äiti ei ole kovinkaan mukava ihminen.
No äiti on välttämätön jo senkin takia että voi syntyä tänne ja pysyy vauva-ajan turvassa, isä ei ole välttämätön. Moni ei edes tiedä isäänsä.
Niin se luonto on asian järjestänyt, että ihmisnaaras ja moni muu naaras on tärkeämpi vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äidille ja lapselle syntyy side juuri raskauden, synnytyksen, ja hoivan myötä. Tuntemani ns isän tytöt/pojat ovat sellaisia joiden äiti ei ole kovinkaan mukava ihminen.
Tämä on kyllä totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteisesti äiti on ollut se joka hoitaa ja huolehtii ja isä on ollut vähän taka-alalla.
Äidin äiti oli sairaana kun äiti oli pieni ja kun äidillä puhkesi dementia ja hän taantui lapseksi niin isää se kyseli, joskus siskoaan, mutta ei ikinä äitiä. Hänelle isä oli se tärkeämpi, koska äiti ei ollut se ensisijainen hoitaja niinkuin melkein aina on.
Vierailija kirjoitti:
No äiti on välttämätön jo senkin takia että voi syntyä tänne ja pysyy vauva-ajan turvassa, isä ei ole välttämätön. Moni ei edes tiedä isäänsä.
Niin se luonto on asian järjestänyt, että ihmisnaaras ja moni muu naaras on tärkeämpi vanhempana.
Äitejä kuolee synnytykseen, joten ilman äitiä pärjää ja tulee ihan normaali aikuinen ihminen lopulta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on luonnonlaki ja biologiaa. Äitillä ja lapsella on side, ihan fyysisestikin, ei se side katoa syntymään.
Aina on tietysti poikkeuksia, mutta hyvillä äideillä on vahva side lapsiinsa koko elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No äiti on välttämätön jo senkin takia että voi syntyä tänne ja pysyy vauva-ajan turvassa, isä ei ole välttämätön. Moni ei edes tiedä isäänsä.
Niin se luonto on asian järjestänyt, että ihmisnaaras ja moni muu naaras on tärkeämpi vanhempana.
Äitejä kuolee synnytykseen, joten ilman äitiä pärjää ja tulee ihan normaali aikuinen ihminen lopulta
Se nyt ei ole mikään ideaali saati normaali tilanne että vauva tai minkään ikäinen lapsi menettää äitinsä. Kyllä joku muukin voi lapsen pitää hengissä, mutta ei kukaan voi korvata äitiä ja äidittömyys jättää aina jälkensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin joskus vanhustyössä. Kuolevat vanhuksetkin alkoivat puhua äidistään kun lähdön hetki lähestyi ja tajunta hämärtyi. Kyllä se on syvällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No äiti on välttämätön jo senkin takia että voi syntyä tänne ja pysyy vauva-ajan turvassa, isä ei ole välttämätön. Moni ei edes tiedä isäänsä.
Niin se luonto on asian järjestänyt, että ihmisnaaras ja moni muu naaras on tärkeämpi vanhempana.
Äitejä kuolee synnytykseen, joten ilman äitiä pärjää ja tulee ihan normaali aikuinen ihminen lopulta
Se nyt ei ole mikään ideaali saati normaali tilanne että vauva tai minkään ikäinen lapsi menettää äitinsä. Kyllä joku muukin voi lapsen pitää hengissä, mutta ei kukaan voi korvata äitiä ja äidittömyys jättää aina jälkensä.
Ei ole ideaali tai normaali, että äitiä ei ole, mutta muuten puhut täyttä puppua.
On tutkittu, että yksi ainut turvallinen ja luotettava ihmissuhde riittää lapsen normaaliin kehitykseen. Tämä ihminen voi olla kuka vain, mies tai nainen. Olennaista on, että lapsi saa tarvitsemansa turvan ja hoivan.
Ikävä kyllä aika monella lapsella ei ole tätä yhtäkään. Ei, vaikka perheessä olisi molemmat vanhemmat ja muitakin aikuisua lähipiirissä.
Minullakaan ei ollut, vaikka elin ydinperheessä, keskimmäisenä lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska suomen valtio haluaa suosia äitejä ja viedä iseiltä lapset pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äidille ja lapselle syntyy side juuri raskauden, synnytyksen, ja hoivan myötä. Tuntemani ns isän tytöt/pojat ovat sellaisia joiden äiti ei ole kovinkaan mukava ihminen.
Tämä on kyllä totta.
Todellakin allekirjoitan sen viimeisen lauseen. Oma isäni oli lisäksi aidosti lämmin, huolehtiva, turvallinen, kiinnostunut lapsistaan ja näiden ajatuksista ja antoi aikaansa heille (siis meille) ym. Isä kun täältä lähti oli se järkyttävän kova paikka ja vieläkin joskus sydämeen sattuu (melkein 30 vuoden jälkeen), äiti kun lähti olin vain helpottunut enkä sure, siitä on kohta viisi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on luonnonlaki ja biologiaa. Äitillä ja lapsella on side, ihan fyysisestikin, ei se side katoa syntymään.
Aina on tietysti poikkeuksia, mutta hyvillä äideillä on vahva side lapsiinsa koko elämän.
Niin, hyvillä äideillä. Kaikki kun eivät ole hyviä ja silloin tekee ihan pahaa hyvien isien puolesta ja omien kipeiden kokemusten takia lukea kaikkia "äiti on aina äiti", "luonto järjestänyt että äidin ja lapsen suhde tiivis ja läheisin", "miehillä ei hoivaviettiä" ja muuta mikä omassa elämässä osoittautunut ihan pötypuheeksi. En ihan usko tuohon siteeseen joka ei katoa syntymään kun on äiti-lapsisuhteita jotka alusta asti vaikeita, kylmiä, vailla (tunne)yhteyttä jne.
Eiköhän kyse ole ensisijaisesta hoivaajasta. Omassa lapsuudessa isä oli aika etäinen, mutta meillä oli sitten omat juttumme. Aikuisena käännyn ennemmin isäni kuin äitini puoleen, koska persoonina meillä on enemmän yhteistä sekä isäni tietää yleisesti asioista enemmän kuin äitini. Äitini oli kotiäiti, isä hommasi leivän pöytään.
Oma lapseni tukeutuu enemmän minuun kuin isäänsä, koska olen hoivaaja. Kyllä miehenikin hoivaa, mutta olen häntä empaattisempi. Mieheni sitten opettaa paljon asioita ja he viettävät paljon aikaa yhdessä, mutta varmasti lapsen kasvaessa hän tukeutuu meihin eri asioissa.
Kaverini mies taas on heidän lapsensa ensisijainen hoivaaja ihan käytännön syistä: mies tekee etätöitä, joten useimmiten hoitaa lapsen päiväkotiin viennin ja haun, kun äidillä menee työmatkoihin aikaa eikä voi tehdä työaikaa liukuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus vanhustyössä. Kuolevat vanhuksetkin alkoivat puhua äidistään kun lähdön hetki lähestyi ja tajunta hämärtyi. Kyllä se on syvällä.
Toivottavasti minun ei käy noin. Koska todennäköisimmin kokisin silloin kauhun hetkiä (muistoja).
Vierailija kirjoitti:
Se on luonnonlaki ja biologiaa. Äitillä ja lapsella on side, ihan fyysisestikin, ei se side katoa syntymään.
Aina on tietysti poikkeuksia, mutta hyvillä äideillä on vahva side lapsiinsa koko elämän.
Ei siinä ole muuta kuin se, että lapsi kiintyy eniten siihen, joka häntä eniten hoivaa ja on läsnä. Se voi olla myös isä tai vaikka mummo.
Onkohan Yle Areenassa vielä katsottavissa suomalainen "Elämänmeno". Siinä sitä äiti-lapsisuhdetta näille äitejä ihannoiville idealisteille katsottaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No äiti on välttämätön jo senkin takia että voi syntyä tänne ja pysyy vauva-ajan turvassa, isä ei ole välttämätön. Moni ei edes tiedä isäänsä.
Niin se luonto on asian järjestänyt, että ihmisnaaras ja moni muu naaras on tärkeämpi vanhempana.
Äitejä kuolee synnytykseen, joten ilman äitiä pärjää ja tulee ihan normaali aikuinen ihminen lopulta
Se nyt ei ole mikään ideaali saati normaali tilanne että vauva tai minkään ikäinen lapsi menettää äitinsä. Kyllä joku muukin voi lapsen pitää hengissä, mutta ei kukaan voi korvata äitiä ja äidittömyys jättää aina jälkensä.
Isättömyyskö ei jättäisi?
Minusta halusit joko tiedostaen tai tiedostomattasi ylläpitää jonkinlaista äiti myyttiä, jossa äiti nostetaan erityiseen asemaan ja merkittävämmäksi lapselle kuin vaikka isä.
Miksi ihmeessä? Mikä äidistä tekee nin merkittävämmän? Mikä estää vaikka sen, että mies tai vaikka
kaksi miestä ei mitenkään voisi huolehtia ja välittää lapsesta ainakin yhtä paljon kuin heteropari?
Tai sinkkuvanhempana mies/ olla lapselle yhtä merkittävä kuin sinkkuvanhempi nainen.
Totta tietysti on, että historiasta varmaati löytyy enempi esimerkkejä siitä kuinka äidit ovat olleet ja eläneet lapsiensa rinnalla tiiviimmin kuin miehet mutta on vähän tylsää asioiden yksonkertaitamista, jos tästä vedetään johtopäätös, että äiti on aina merkittävämpi lapselle kuin isä. Tai, että olisi jotenkin luonnotonta, jos lapselle merkittävämpi vanhempi on mies, eikä nainen
Uskovainen mies
Koska äiti on yleensä se joka hoitaa ja viettää aikaa lapsen kanssa, jos isäsi olisi ollut yksinhuoltaja, niin et olisi osannut kaivata äitiä.