Onko teillä miehenne/vaimonne kanssa samanlainen ajatusmaailma?

kuulostaa todella ahdaskatseiselta mieheltä. Sinulle tsemppiä, on varmaan todella vaikeaa olla sellasen kanssa. Mihin hänessä aikoinaan ihastuit?

Me olemme kumpkin kyllä aika samalaisia luonteiltamme, pikku eroja tietty on. Onneksi.. Olemme molemmat matkustelleet ja seuraamme politiikka. Rakastamme liikuntaa jne.

Jonkin verran on koulujakin käynyt ja miten ylipäänsä tuo koulujen käyminen asiaan liittyy? *putkinäköisyyttä* Tiedän kyllä hyvin korkeallekin koulutettuja, jotka eivät hyväksy esim. homoja yms...

ei ole tietoa mistään, luuloja vain. Minun tuttavapiirissäni on paljon koulutettuja ja kouluttamattomiakin, tässä jako on selkeä, se näkyy yleensä niissä mielipiteissäkin. Koulutetuilla on vähmpi pelkoja erilaisuutta kohtaan, he ovat henkisesti riippumattomampia ympäristöstään.



-3.

Mieheni yritti alussa olla samanlainen. Minä toin kotiin usein tummaihoisia kavereitani sekä homoja. Mies oppi pitämään turpansa kiinni.

Täytyy sanoa, että esim. politiikasta emme edes voi keskustella. Mieheni kannattaa yhtä tiettyä puoluetta ja hänelle se on sillä piste. Jos koetan herätellä jotain keskustelua, mies ei haluakaan kuulla muita vaihtoehtoja kuin sen, mikä on lapsuudessa jo kotona opetettu.



Ilmeisesti meidän seurustelun aloitus on sitten ollut erilaista, kun ei me keskusteltu alkukuukausien tai ekan vuoden aikanakaan varmaan tuollaisista mielipiteistä. Siis ei tullut kysytyksi " mitä mieltä olet ulkomaalaisista, politiikasta, uskonnosta yms." .



Vaikka ei kai ihme jos nyt ei mitään yhteisiä keskustelunaiheita löydykään, mistähän me ollaan joskus edes keskusteltu. Saatamme ajaa autollakin tunnin toista eikä puhuta. Tai itse ensin yritän jotain jutella, mutta mies vain ynähtelee, joten tyydyn kuuntelemaan radiota. Ai joo, kyllähän me jutellaan lapsista.



ap

Meillä jutellaan kaikesta,höpötetään turhia ja hassutellaan. Joskus mietitään syvällisiä monta tuntia kun lapset nukkuvat. Joskus muistellaan suhteen alkuaikoja haikeina. Niin,ja pornoa katsotaan yhdessäkin.. Tiedän mieheni mieltymyksistä ja mies minun. En voisi olla miehen kanssa jonka kanssa ei voisi puhua!

Niin,ja ei mieheni ole mikään naismainen nössö vaan ihan kunnon mies.

Ollaan aivan erilaisia ihmisiä. Ja pakko sanoa et kyllä se rassaa meidän liittoa... ja paljon.

onneksi hän on hyvin sivistynyt ja sosiaalinen. Säälin sinua Ap. mutta eipä sitä nuorena aina tule kaikkea ajatelleeksi.

Nykyisen mieheni kanssa olemme hyvin samanhenkisiä ja viihdymme loistavasti yhdessä.

Meillä on samanlainen huumorintaju, samanlainen suhtautuminen uskontoon, samankaltainen poliittinen suuntautuminen, samanlainen näkemys mm. avioliitosta ja lapsista, jne. En kertakaikkiaan voisi kuvitellakaan eläväni ihmisen kanssa, joka ajattelee näistä asioista täysin eri tavalla kuin itse ajattelen. Noista tuo poliittinen kanta on sellainen asia, että sen suhteen asia ei ole niin mustavalkoinen -joku voi kannattaa tiettyä puoluetta vain sen vuoksi, että kotona on niin opetettu, eikä todellisuudessa edes tiedä, mitä asioita ko. puolue ajaa.. joku toinen taas ajattelee pilkulleen samoin kuin mitä on puolueen virallinen kanta.



Ap, jos sulla on suhteessa sellainen olo, ettet voi olla oma itsesi tai sun pitää vähän ' pihdata' näkemyksiäsi asioissa, koska tiedät miehesi reagoivan siihen ikävästi tai teilaavasti, niin suosittelen harkitsemaan asioita uudelleen. Varmasti miehessäsi on myös paljon hyviä puolia, mutta sinun täytyy punnita, ovatko ne NIIN hyviä, että niiden vuoksi kannattaa suhdetta jatkaa. Kuuntele itseäsi ja pohdi asiaa.