Onko täällä muita, jotka on tehneet täysin väärän tutkinnon suhteen?

Väärän valinnan siis.

Ap

Vertaistukea?

Ei ehkä voi verrata, mutta itse aloin aikuisiällä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Toisen harjoittelujakson aikana tajusin, että ei todellakaan ole minun juttuni. Vaihdoin alaa lennosta ja opiskelin tradenomiksi. Tein siis ekana vuoden sairaanhoitajan opintoja ja vaihdoin saman koulun sisällä tradenomipintoihin. Vaihto kävi helposti, opinnot jatkuivat aivan toisenlaisella motivaatiolla ja sujuivat nopeasti maaliin. 

Ei kai se nyt ihan ainut opiskelumahdollisuus sentään sinulle ollut? Voithan aina opiskella jotain muutakin? Toivon mukaan asiat järjestyy :)

Itselläni on kyllä yleisesti arvostettu tutkinto mutta eipä se ole oolut tae siitä, että olisin saanut helposti töitä kun ulkoinen habitus on väärä ja vieläkeskeisenpänä syynä se, että  edelleen kärsin samoista vammoista kuin opintoni aloittaessa.  -Monelle jo se, että kirjoitin ylioppilaaksi oli ihme

Joo mutta ratkaisin ongelman vaihtamalla alaa. Ihan kokopäiväisen työn ohessa ilman tukia. 

Ei, opiskelin tietotekniikan tohtoriksi, se oli oikea ala mulle.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä voi verrata, mutta itse aloin aikuisiällä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Toisen harjoittelujakson aikana tajusin, että ei todellakaan ole minun juttuni. Vaihdoin alaa lennosta ja opiskelin tradenomiksi. Tein siis ekana vuoden sairaanhoitajan opintoja ja vaihdoin saman koulun sisällä tradenomipintoihin. Vaihto kävi helposti, opinnot jatkuivat aivan toisenlaisella motivaatiolla ja sujuivat nopeasti maaliin. 

Ei kai se nyt ihan ainut opiskelumahdollisuus sentään sinulle ollut? Voithan aina opiskella jotain muutakin? Toivon mukaan asiat järjestyy :)

Käytännössä se oli ainoa mahdollisuus, kun jäljellä olevat opintotukikuukaudet ei riitä oikein mihinkään. Kunpa olisin tehnyt itsekin tuollaisen äkkikäännöksen.

Ap

Joo vedin väkisin vastenmielisen tutkinnon loppuun, kun en tiennyt että tulevaisuudessa tulee ensikertalaisuuskiintiö. 

Tää on se syy, miks en oo vielä uskaltanut mihinkään korkeakouluun hakea, kun en aivan varma ole mitä haluaisin opiskella. Monta vuotta tässä jo pohtinu ja on huomannut, että ajan saatossa on mielipidekkin vähän väliä vaihtunut. Kyllä sitä joutuu miettimään, kun se ensikertalaisuus menee sitten siinä.

Mä opiskelin alaa joka mua kiinnostaa, mutta työllisyystilanne on nyt ihan onneton. Nyt ei voi sitten opiskella enää mitään sellaista mikä työllistäisi kun opintotukikuukaudet on käytetty.

Kyllä. Menin kuitenkin töihin. Parin vuoden päästä aloitin opinnot yliopistossa työn ohessa ja opiskelin muutaman vuoden (työn ohessa). Hetken olin opintovapaalla. 

Oli raskasta, mutta pystyin vaihtamaan alaa. Nykyinen työ on ihan ok, olen tyytyväinen, palkalla 5450,- pärjään hyvin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä voi verrata, mutta itse aloin aikuisiällä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Toisen harjoittelujakson aikana tajusin, että ei todellakaan ole minun juttuni. Vaihdoin alaa lennosta ja opiskelin tradenomiksi. Tein siis ekana vuoden sairaanhoitajan opintoja ja vaihdoin saman koulun sisällä tradenomipintoihin. Vaihto kävi helposti, opinnot jatkuivat aivan toisenlaisella motivaatiolla ja sujuivat nopeasti maaliin. 

Ei kai se nyt ihan ainut opiskelumahdollisuus sentään sinulle ollut? Voithan aina opiskella jotain muutakin? Toivon mukaan asiat järjestyy :)

Käytännössä se oli ainoa mahdollisuus, kun jäljellä olevat opintotukikuukaudet ei riitä oikein mihinkään. Kunpa olisin tehnyt itsekin tuollaisen äkkikäännöksen.

Ap

Haluatko kertoa, mitä tulit opiskelleeksi? 

En minä osaa sanoa, ettänolisi omasta tutkinnostani ylpea mutta olen hyvilläni kun sain sen valmiiksi; jotenkin se puhdisti ja vapautti ja sai hengittämään vapaammin. Kummallista sikäli, ettei mikään erityisesti muuttunut sen jälkeen. 

Toki voisin potea huonoa omaatuntoa siitä, että veon paikan joltain minua paljon fiksummalta ja osaavamnalta, joka ei ole vastaavalla tavalka vamnainen javtukitoimia tarvitse  kuin minä.

Jep. Sain jonkun ihmeellisen kriisin ja opiskelin turhan maisterintutkinnon. Paperit tulivat kirjattuna kirjeenä, hyvät olivat. Nakkasin kaapin perälle, sinne ovat jääneet kertaakaan katsomatta. Olen edelleen ensimmäisessä duunariammatissani, tosin neljänkympin jälkeen enää osa-aikaisena.