Jo muinaiset roomalaiset osasivat rakentaa itseitsestään korjaavaa betonia, siksi heidän Colosseum on yhä pystyssä. Moni nyky-grynderi ei!

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se on aika vaikuttavaa käydä Roomassa ja nähdä yli 2000-vuotiaita rakennelmia. Toki monet ovat enemmän ja vähemmän raunioina ja runneltu, esim. Colosseum ja Forum Romanum. Sama on Kreikassa. 

Ei unohdeta pyramideja jotka tuhansia vuosia vanhoja 

Roomalaiset ei tehneet sellaisia rakenteita heidän tulivuorentuhka betonista (pozzolana, lime ja vesi) ei voi tehdä sellaisia rakenteita joita nykyaikaisesta Portland betonista raudoituksineen tehdään. 

Asiasta on paljon kirjallisuutta ja dokumenttejakin, kannattaa tutustua itse ja ymmärtää sitten että ne on erillaisia materiaaleja ja niillä on erilaiset käyttöominaisuudet ja mihin ne sopivat. Jos pitäydytään tekemässä vain rakenteita joita Roomalaisetkin tekivät niin sitten se heidän menetelmät nyt kun se melkein kaksi tuhatta vuotta tiedtään olisi jälleen mahdollista. Mutta ei meidän nykyaikaiset kaupungit olisi mahdolisia sitä käyttäen tehdä.

Suurin ongelma Porttlande betonissa ja vaativissa rakenteissa on välttämättömyys käyttä raudoitusta ja joka sitten ei kestä ikuisesti. Kosteus ajan myötä pääsee betonin sisään ja raudoitus alkaa ruostua, josta seuraa väistämätön tarve joko purkaa ja tehdä uudestaan tai hyväksyä se, että se ei kestä ikuisesti. Betoni ei sitoudu ruostumattomaan teräkseen ja muihin metalleihin kuten se tekee raudoituksessa käytettyyn teräkseen, joten lujuus mitä raudoituksella tavoitellaan ei niin vain muilla onnistu.

t. en ole alan ammattilainen, mutta sattumoisiin lähipiirissä on ihminen joka on näitä tutkinut ammatikseen vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Roomalaiset ei tehneet sellaisia rakenteita heidän tulivuorentuhka betonista (pozzolana, lime ja vesi) ei voi tehdä sellaisia rakenteita joita nykyaikaisesta Portland betonista raudoituksineen tehdään. 

 

Asiasta on paljon kirjallisuutta ja dokumenttejakin, kannattaa tutustua itse ja ymmärtää sitten että ne on erillaisia materiaaleja ja niillä on erilaiset käyttöominaisuudet ja mihin ne sopivat. Jos pitäydytään tekemässä vain rakenteita joita Roomalaisetkin tekivät niin sitten se heidän menetelmät nyt kun se melkein kaksi tuhatta vuotta tiedtään olisi jälleen mahdollista. Mutta ei meidän nykyaikaiset kaupungit olisi mahdolisia sitä käyttäen tehdä.

 

Suurin ongelma Porttlande betonissa ja vaativissa rakenteissa on välttämättömyys käyttä raudoitusta ja joka sitten ei kestä ikuisesti. Kosteus ajan myötä pääsee betonin sisään ja raudoitus alkaa ruostua, josta seuraa väistämätön tarve joko purkaa ja tehdä

Tarkoittaako tämä sitä, ettei meidän kaupunkeja ja rakennuksia ole mahdollista tehdä kestäviksi?

Vierailija kirjoitti:

Kapitalismissa ei ole mielekästä tehdä mitään paremmin kuin on taloudellisesti järkevää. Ei kukaan anna yli 50 vuotta takuuta rakennukselle, koska ei firmaa välttämättä ole silloin enää edes olemassa. Siksi nykyrakennuksen on turha myöskään odottaa kestävän yli 50 vuotta.

Meidän uudessa 5 kerroksisessa oli takuu vain 10 vuotta.  

Emme tietenkään, höhlät ! Huomattavasti parempaa bisnestä on purkaa vanhat murjut ja rakentaa sekä myydä ne uudelleen. Vrt. esim. hautausmaabisnes jossa saman maan voi myydä useampaan kertaan tai krematoriobisnes jossa samaa arkkua voi kierrättää hautaustoimiston kautta uusille asukkaille. Semmoisille jotka eivät sisutuksesta tai hajusta valita. Ja saatu hintakaan ei paljon vaihtele. " Bisnes is bisnes ! " 

Mahtaakos tuo kojaantuminen toimia meidän olosuhteissa talvella ?

Vierailija kirjoitti:

Muinaisten roomalaisten ei tarvinnut miettiä katteita, osinkoja, johtoryhmän intressejä ja asuntomarkkinoiden kokonaiskuvaa. Riitti, että tehdään rakennuksia, jotka kestää. Ehkä se oli heille helpompaa niin?

Rikkaat roomalaiset rakennuttivat kerrostaloja, insuloita, joiden alakerrat vuokrasivat liiketiloiksi, itse muuttivat ensimmäiseen kerrokseen, koska sinne asti tuli vesijohtovesi. Talosta huolehti isännöitsijä, joka vuokrasi yläkerran huoneet eteenpäin ja nosti vuokrina oman palkkansa. Oli yleistä, että kerrostalojen yläkerroksiin alkoi ilmestyä tiilistä kyhättyjä kerroksia, ja niihin asuntoja. Näiden kerrosten yläpuolelle tuli vielä puisia lisäkerroksia vuokratuoton maksimoimiseksi. Rooman palon jälkeen keisari Nero määräsi uusien kerrostalojen maksimikorkeudeksi 8 kerrosta. Se ei kauaa pitänyt. Roomassa (kaupungissa siis) oli toisella vuosisadalla jaa. 46602 insulaa muutaman neliökilometrin alalla, yli miljoona asukasta. Eli jumalaton bisnes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70- luvun alkuvuosina tehtiin lähiökerrostalojen julkisivut betonista, joka silloisen tietämyksen mukaan " kovettuikin ensimmäiset tuhat vuotta". Sen arveltiin silloin riittävän kerrostalon käyttöiäksi. 

Paikallaan valetut betonitalot kyllä kestää. 1970-luvun taloissa taas betonielementtien saumat voi olla ongelma, mutta on niihikin kehitetty ihmeaineit, joilla ne voidaan tiivistää.

 

Kaikki mitä nyt tehdään nykyaikana taitaa olla elementeistä. 

Kyllä noita kalliimpia taloja tehdään edelleen paikalla valaen.

Jos se maksaa euron enemmän kuutiolta sitä ei kukaan käytä.

Hinta ja aikataulu ratkaisee. Voi toki olla ilman urakoitakin...

Eikä se ole Rakennusfirmojen vika vaan tilaajan.

Vierailija kirjoitti:

Jos se maksaa euron enemmän kuutiolta sitä ei kukaan käytä.

Hinta ja aikataulu ratkaisee. Voi toki olla ilman urakoitakin...

Eikä se ole Rakennusfirmojen vika vaan tilaajan.

Tarkoitatko, että jos tilaisin muinaisten roomalaisten betonista talon, joku osaisi sen tehdä ja tulisi tekemään?