Lue keskustelun säännöt.
Anoppi haluaa, että päätän hänen asumisestaan. Mitä teen?
29.04.2007 |
Anoppi asuu yksinään lähiössä ja hänen kuntonsa heikkenee vuosi vuodelta. Kuulin mieheltäni pari viikkoa sitten, että hän on ajatellut muuttaa meidän viereiseen taloon keskustaan pikku yksiöön. Soitin sitten anopille ja kysyin, haluaako hän tosiaan muuttaa keskustaan. Hän sanoi, että se olisi mukavaa. Kysyin, haluaako hän, että alan etsiä hänelle asuntoa. Sekin olisi hänen mielestään mukavaa.
No, anoppi sitten ihastui yhteen huoneistoon ja alkoi tehdä siitä kauppaa välittäjän kanssa. Menin väliin, jotta häntä ei höynäytetä, ja aloin tinkiä. Kun tuli ratkaiseva hetki, anoppi sanoi, että en minä tiedä, päätä sinä.
En minä osaa tällaista hänen puolestaan päättää! Täytyisi olla selvännäkijä tietääkseen, miten hän sopeutuu uuteen ympäristöön ja miten kauan hän ylipäätään selviytyy yksin. Jos minä oikeasti saisin päättää, panisin hänet palvelutaoloon, mutta sinne hän ei halua.
Ja nyt jos päätän hänen puolestaan, ja ratkaisu onkin väärä, hän sanoo ehkä myöhemmin, että ei hän muuten olisi muuttanut, mutta miniä pakotti. Jo nyt hän sanoo kaikille, että miniä on sitä mieltä, että hänen pitää muutta. En tiedä, onko hän tosissaan vai ei.
Pyysin välittäjältä lisäaikaa viikonlopun yli. Mitä sinä päättäisit?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiotun uuden asuinpaikan vieressä eli myös ihan lähellä meidän kotiamme on vanhusten palvelukeskus, jossa anoppi voisi käydä syömässä ja tapaamassa samanikäisiä. Samassa talossa on myös palveluasuntoja, mutta niihin hän ei voi tällä hetkellä edes hakea, koska asuu väärällä alueella. Hänen oman alueensa palvelutalo on ihan muualla.
Niin ja minulla on paremmat välit anoppiin kuin kummallakaan hänen lapsistaan. Toinen " lapsi" asuu ulkomailla ja haluaa, että minä päätän.
Ei hän muuten olisi sellaista ehdottanut. Nyt vain viime hetkellä tuli pupu pöksyyn. Hän tarvitsee jonkun joka sanoo, että siitä vaan. Eli ostakaa asunto.
Siitähän voi sitten joidenkin vuosien päästä hakeutua siihen läheiseen palvelutaloon. Vanhasta asuinpaikasta jos ei sinne voi koskaan päästä.
Siinä talossa ei nimittäin ole lainkaan autopaikkoja eikä huoneistossa ole parveketta. Anoppi ei tarvitse kumpaakaan, mutta myöhemmin kämppää voi olla vaike myydä. Mutta mies siis haluaa, että minä päätän. Tässäkin on miina: myöhemmin hän ehkä sanoo, että minähän neuvoin, mutta sinä halusit tehdä tyhmästi.
Hänen mielestään pitäisi ostaa viereisestä korttelista erittäin huonokuntoinen, isompi asunto, joka remontoitaisiin. En usko, että hänellä oikeasti riittäisi aikaa sitä rempata, eikä rahaakaan remppaan oikein olisi. Tai ehkä olisi, jos myytäisiin kaikki anopin antiikkiesineet.
yrittäisin puhua hänet palvelutaloon. Ihmisillä on usein vääriä käsityksiä asiasta, mutta sehän on ihan oma koti, jossa vain saa helpommin apua. Esim. palvelutalossa on ravintola, jossa voi käydä ruokailemassa. Helpompi olla sosiaalinen, ei tarvitse olla yksin, mutta siihenkin on mahdollisuus jne.