Kertokaas te yli 25 vuotiaat perheelliset.. onko teita sellaisia viela olemassa jotka maksattaa vanhemmillaan vakuutus maksuja tai puhelinlaskuja vielakin??
Jos niin eikö olisi jo korkea aika kasvaa aikuiseksi??? Ja varsinkin ne vanhemmat jotka näin tekee ei luulisi silloin olevan varaa ostella lapsille ylimääräisiä leluja tai vaatteita niin kuin eräs tuttavani. Olin aivan järkyttynyt kun kuulin että hän käyttää vanhempiaan näin törkeästi hyväkseen =( Ja miehensä käy vielä töissä..
Kommentit (29)
miehen vanhemmat laittavat miehen tilille 200e/kk tai enemmän, jos yllättäviä menoja. Ihan hyvä järjestely.
Vierailija:
miehen vanhemmat laittavat miehen tilille 200e/kk tai enemmän, jos yllättäviä menoja. Ihan hyvä järjestely.
Vanhempani omasta tahdostaan antavat minulle ja sisaruksilleni rahaa ikään kuin ennakkoperintönä, koska ovat hyvin varakkaita. Tämä mahdollistaa hieman leveämmän elintason, kun muuten kituuttaisimme hyvin pienillä tuloilla. Ihan hyvä ratkaisu, koska pikkulapsiperheessä rahantarve on melko suurta ja tulot pieniä, kun taas todennäköisesti oikeata perintöä saadessamme sille ei ole enää niin välttämätöntä tarvetta.
Hui kamalaa! Ja tiedätkö mitä vielä? Minä ajan 2003 vm Volvolla ja miehellä uudenkarhea auto myös.
Hui!
t. 3 tai 4
Mutta on ihana tietää että vanhemmilta voi mennä pyytämään rahaa lainaksi jos sattuu jokin katastrofitilanne. Kotihoidontuesta ja miehen palkasta ei paljon säästöön jää pahan päivän varalle. Muuten emme ole millään lailla taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistamme, se loppui siihen kun kotoa pois muutimme.
olen kyllä ehdottanut, että voin ihan hyvin maksaa mutta hän haluaa silti ja numerokin on hänen nimissään.
Kyseessä on sellaset isovanhemmat joilla itselläänkin on melkoisen pienet tulot.. kertoi mulle tää pappa et ei olis varaa mut kun on aina näin tehty niin ei osaa lopettaa.. niin ja muut hänen lapsensa ei häneltä rahaa edes ottaisi.. eivät kehtaisi.. mutta tää yksk nakkipää vaan tuhlaa surutta. Kai se on isovanhempienkin syy osittain..
kaiken pitää olla viimeisen päälle. Heillä on omat rahat ja eipä mun veljen palkka riittäisikään kaikkeen hienoon. Kyllä mua ihmetyttää ja veljeäni jopa ärsyttää jo. Naisen vanhemmat on tavallisia pulliaisia ja jäävät pian eläkkeelle, ja varmasti rahan antaminen alkaa vähentyä. Tulee kylmät paikat, kun ei pystykään enää ostamaan 500 Euron verhoja keittiöön tai 800 Euron toppatakkia. Olen kateellinen siitä, että joku voi elää noin huolettomasti ja nautiskellen vailla huolta huomisesta. Itse kuolisin stressiin siitä, kuka maksaa ison asuntolainan, jos vanhemmat ei enää pystykään auttamaan jne. Sinänsä meidän vanhemmat on paljon varakkaammat, mutta eivät suostu rahoittamaan meidän juoksevia menoja. Ihan ok. Meitä on tuettu opiskellessa ja molemmilla on lapsilla on hyväpalkkaiset ammatit. Pärjäämme pääsääntöisesti omillamme.
Eivät ehkä suoranaisesti rahaa saa monestikkaan mutta ostattavat kaiken näköistä pienestä isompaan. Ite hyväksyn sen että äiti esim ostaa meidän lapsille joskus vaatteita (tykkää kierrellä kaupoissa). Mutta todellakin niin että ite ehdottaa sitä.
Miehen vanhemmilta saadaan joskus yllättäen joku rahasumma jonka antavat miehen muillekin sisaruksille. Ja monesti sitten käy niinkin että jos joku sisaruksista (itekkin joskus) on joutunut lainaamaan rahaa (enemmän kuin muutaman kympin) niin sitte jakavat muillekin sisaruksille saman verran. Harvoin huolivat lainarahoja takaisin.. Nämä kyllä todella harvoin.
Lisäksi maksavat hevoseni vakuutuksen mutta hevonen onkin heidän käytössään ja itse en sillä ole ratsastanut aikoihin. Vain omistus on minun nimissäni. Lisäksi isäni toimii autoni haltijana ja maksaa sen vakuutusmaksut koska hänellä suuret bonukset ja minä taas joutuisin maksamaan täydet maksut jolloin en autoa pystyisi pitämään ollenkaan. Jos autoon tulee vikaa niin isäni myös korjaa auton koska itselläni ei varaa. Tuostakin olen sanonut että en pakosti tuota autoa tarvitse mutta isäni haluaa että se on verotuksellisista syistä minun nimissä ja että minulla on auto jotta pääsen tarvittaessa heitä auttamaan. Ilman autoa en neljän lapsen kanssa pystyisi liikkumaan kodin lähiympäristöä pidemmälle ja vanhempani asuvat naapuri kunnassa. Eli vanhempani maksavat noita maksuja ihan omasta halustaan ja en todellakaan jätä siksi lapsille ostamatta vaatteita tai leluja silloin tällöin. Voisin olla ilmankin noita jos vanhempani eivät noita makselisi.
aikanaan kustansivat lapsettomuushoitomme, jotta meistä ylipäänsä tuli perheellisiä...
En näe mitään pahaa siinä, että vanhemmat, joilla on ylimääräistä rahaa, joka jonakin päivänä kuitenkin jää lapsille ja lapsenlapsille, antavat sitä etukäteen lapsensa perheelle. Niin kuin joku sanoikin, silloinhan sitä rahaa tarvitaan, kun lapset on pieniä, ostetaan asuntoa jne. Tietenkin lähtökohtana on, että lapset käyvät töissä eivätkä tuhlaile vanhemmilta saatuja rahoja.
Se on kuitenkin väärin, että vanhemmat, joilla ei itselläänkään ole ylimääräistä, joutuvat vielä avustamaan aikuisia lapsiaan.
ja saan toisinaan äidiltäni rahaa. Kauhistelkaa.
Hänelle on tärkeää että saa " avustaa" lapsiaan vaikka nämä ei avustusta kaipaakaan. Hänelle tulee siitä hyvä mieli.
Mieheni myös saa toisinaan vanhemmiltaan rahaa. Ovat varakkaita vanhuksia eivätkä tiedä mitä rahoillaan tekisivät, antavat sitten lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Kaikista kauheinta ;) tässä on se että ollaan hyvin toimeentuleva perhe eikä tarvita (eikä pyydetä) taloudellista tukea.
Ihan itsenäisiä ihmisiä ollaan eikä sillä rahalla ole meille mitään merkitystä. En minä nyt tiedä onko se rahan antaminen/saaminen yhtään sen ihmeellisempää kuin muukaan lahjan antaminen/saaminen.
repikää siitä. Äitini ei pystyisi asumaan kotonaan ja hankkimaan lääkkeitään elemme me lapset avustaisi häntä rahallisesti.
Olen itse ollut aika jääräpäinen tässä " me präjätään itse, kun ollaan aikuisia" -asenteessa. Jotenkin olen ajatellut, että vanhemmilla ei ole velvollisuutta elättää lapsiaan kuin siihen asti, että he pärjäävät ns. omillaan. Ennemmin saisivat tuhlata vihdoinkin itseensä!
Mutta toisaalta jos vanhemmilla tosiaan on selkeästi ylimääräistä rahaa, jota he haluavat vapaaehtoisesti ja erittäin mielellään antaa aikuistuneille lapsilleen, miksi siitä pitäisi kieltäytyä?
Meidän vanhemmat ovat perustelleet auttamisintoaan juuri tuolla, että me tarvitsisimme rahaa lasten ollessa pieniä ennemmin kuin sitten, kun aika heistä jättää. Silti olemme edelleenkin olleet liian ylpeitä(?) ottaaksemme rahaa vastaan. Ehkä pitäisi joustaa... Ainakin olen alkanut tajuta toisin toimivia paremmin omien lasten myötä (voin hyvin kuvitella, että itse ilomielin avustaisin heitä vaikka omaan poismenooni asti, jos suinkin ylimääräistä rahaa jaettavaksi olisi).
Vain hyväksikäyttö on väärin. Eli en käsitä, jos joku oikeasti lypsää vähävaraisia, vanhenevia vanhempiaan :(
Ei kylläkään mitenkään kuukausittain (ja olen just täyttänyt 26v,lasketaanko mut jo,heh heh...).
Mutta mun vanhemmilla on kyllä tähän varaa ja he haluavat auttaa/antaa. Joskus vaikkei ole ns tarvettakaan niin tilillemme ilmestyy 100-200e.
Olen siis itse opiskelija ja mies on pieni palkkaisessa työssä.
Vanhempani ovat ostaneet esim mulle polkupyörän tänä keväänä ja lapselle sukset,auton katsastuksen he myös hoitavat joka vuosi... ja sit tulee apuja pieniin lääkäri/hammaslääkäri/kampaajalaskuihin ja joskus vaatteisiin. Siinäpä se kyllä sitten onkin... Enemmänkin haluaisivat,mutta minä en " ota vastaan" kuin sen mikä todella on välttämätöntä,koska nimenomaan en halua " lypsää" .
Kun menen toivottavasti valmistuttuani töihin niin aion jollain keinolla alkaa maksamaan takaisin...
Perintöveroja kierrämme siten, että vanhempani matkustavat noin neljä kertaa vuodessa jonnekin kauemmas ja väliajoilal nauttivat elämästä -- ostivat juuuri uuden veneen ja kesämökille uusia kalusteita, vähän aikaa sitten isäni osti äidille uuden turkin. Vanhempani ovat kouluttautuneet ja tehneet kovasti työtä, joten nyt on heidän aikansa nauttia. Jotain kiinteää omaisuutta kuitenkin jää perinnöksi meille lapsille (mökki, asunto ja sijoituskämpää), mutta jos haluaisivat tuhlata nekin, se olisi mielestäni pelkästään ok. Olen saanut lapsena vaihto-oppilasvuoden, kielikursseja, ajokortin, vaatteita, rahaa harrastuksiin ym. ja olen tästä hyvin kiitollinen. Nyt elätäni itseni, onneksi tuli hankittua hyvä akateeminen loppututkinto, joka takaa kivan elintason.
mutta emme lypsä tai pyydä. Lapsi saa vaatteita, esim. isommat talvihaalarit maksaa yleensä joku isovanhemmista.
Joskus isäni vie meitä ravintolaan syömään ja maksaa silloin laskun. Äitini päällystytti vanhat huonekalut ja ne ovat nyt meidän ilona, vaikka tavallaan äitini ne omistaa ja samalla tavalla olemme saaneet paljon perintöesineitä jo nyt haltuumme.
Äitini tuo usein mukanaan kaikenlaisia herkkuja eli ostaa ihan ruokaakin ja usein saan jouluksi lahjakortin vaateostoksia varten.
En näe tässä mitään kummallista. Vanhempani tienaavat aivan varasti yli 140 000 euroa vuodessa ja ovat täysin velattomia ja sijoittavat vain rahojaan eteenpäin ja matkustelevat paljon omaksi ilokseen.
Meidän vuositulot ovat luokkaa 30 000 euroa, on lapsi ja pieni asuntolaina.
sun vanhemmat on kustantaneet sulle lapsena ja nuorena just noita vaihtoe-oppilasvuotta,harrastuksia ja vaatteita,ajokortinkin?!
Mun vanhemmilla ei noihin ollut varaa kun olin nuori,itse kävin 12v lähtien kesät töissä (siis kyllä,KOKO kesän) ja niillä rahoilla kävin autokoulun,yhden ulkomaan matkan,ostin ylimääräiset vaatteet ja rahoitin muita hommia...
t. se eräs kenen vanhemmat maksaa,taisin olla nro35
Vierailija: