Mitä pitää tehdä jos en keksi mitään ammattia eikä uravalmentajakaan auta?
Yritän tässä keksiä suuntaa mitä tehdä. Kävin joskus 25v. taidealan puolelta ammattikoulun, joka ei tietysti työllistänyt. Sitä ennen olen tehnyt kaikenlaisia "nuorten" kesätöitä, mutta nykyään en enää pääse sellaisiin. En osaa markkinoida itseäni tai tuoda esille, että työllistäisin itseäni taiteella enkä tiedä olenko edes niin hyväkään. Nyt olen käynyt 3 kertaa uravalmentajalla ja hän vain kysellyt multa, että mitä haluaisin tehdä ja sitten puhuimme edellisistä työpaikoista, missä olen ollut hyvä jne. Mutta mitään selvää ei ole tullut mieleen kummallekaan, että mille alalle hakisin? LIsäksi se ala ei saisi olla mikään "huuhaa ala", joka ei taas työllistä. MItä muut olette tehneet tälläisessä tilanteessa, menittekö vain jotain opiskelemaan?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lista ammateista. Mikä on realistista päästä. Mistä pidät. Missä olet hyvä. Missä olit hyvä koulussa. Itsenäinen ala vai ihmisiä. Maalla vai kaupunki. Mikä on unelmasi.
No ensijaisesti mua kiinnostaa juuri ne alat, jotka eivät työllistä. Ja kuten sanoin, olen huono markkinoimaan itseäni ja tuomaan itseäni esille ja stressaa ja en tykkää sellaisesta yhtään. Lisäksi työn pitäisi olla sellainen, joka myös työllistää etten vain tuhlaa 2 vuotta opiskella jotain alaa ja ei saakaan mitään töitä.
Tämä hallitus on varmistanut, ettei ole mitään varmoja töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja
Siivooja
Rekkakuski
Lähihoitajaksi musta ei ole kun en ole ihmisläheinen, eikä siivojaksi allergioiden takia. :/ Rekkakuskikaan ei ole mun juttu!.
Ei ole mikään automaattinen nounou tehdä siivoustyötä vaikka olisi jotain allergioita. Pesuaineet on nykyään pitkälti hajusteettomia ja niitä käsitellään hanskat kädessä. Parikymmentä vuotta sitten alan työnantajat myös kysyivät allergioista heti hakukaavakkeessa, mutta nykyään ei enää kysytä juuri missään.
Mulla on krooninen nuha, että nenä vuotaa jatkuvasti ja jos tulee pölyä yms aivastuttaa
Vierailija kirjoitti:
Uravalmentajan tehtävänä ei ole keksiä sinulle ammattia. Jos ihminen ei kykene ottamaan vastuuta siitä, että kertoisi, millaista työtä haluaa tehdä, niin onko hän oikeasti erilaisten tukien arvoinen?
Oon mä hänelle kertonut, millaiset asiat kiinnostaa. Kai niiden tehtävä on nyt jotain auttaa, että mikä voisi sopia ja mikä ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliväkisin ammatin lukeneena olen vähän kateellinen, kun olet toteuttanut unelmasi taidepuolella. Vaikkei se kantanut, niin silti. Itse en uskaltanut, vaan valitsin sen turvallisen tasaisen rahalähteen, joka ei kuitenkaan ole intohimo. Se syö nimittäin sielun pitkällä aikavälillä. Ainoa vastaus löytyy susta itsestä, mikä on sun intohimo ja mistä nautit. No, taide se on, mutta miten sen voisi jalostaa. Galleristiksi, taidevälinemyymälän perustaminen. Villi kortti: taideterapeutti, jos olet empaattista tyyppiä ja pidät ihmisten ajatusten pyörittelystä.
Melkoista kermaperseilyä edes kuvitella että jokaiselle löytyisi ammatti jossa voisi toteuttaa intohimoaan. Varsinkin taiteilijoita on suomessa jo pilvin pimein mutta tuilla joutuvat elämään, ei löydy maksajia heidän taiteelleen.
Riippuu taiteesta. Jostain räkimällä tehdystä mielialataiteesta en perusta mutta kauniista koristelluista käyttöesineistä ja luonnollisista rauhoittavista kuvista kyllä.
Niillä tulisi löytää 1800 luvun romanttisuus tekemisiinsä ja koristeluihinsa. Siisti olisi joku tuoli/nojatuoli sekä pöytä sen ajan sapluunoilla, esimerkiksi.
Röntgenhoitajaksi vaan. Ihan ok liksa ja ohjataan ihmisiä istumaan ja makaamaan paikallaan. Et joudu tekemään mitään, potilas ei tee mitään. Kukaan ei tee mitään ja eurot liikkuu - perfect job.
Sähkö-, putki-, automaatioasentaja.
Kivaa ja monipuolista työtä! Töitä riittänee sitten, kun rakentaminen alkaa taas. Työtä saadakseen ei tartte osata lirkutella, markkinoida itseään tai brändätä, riittää että on osaava.
Onko työpsykologi vielä olemassa? Sieltä sain aikoinaan itse avuja ja onnistuin jopa työllistymään.
Vierailija kirjoitti:
Uravalmentajan tehtävänä ei ole keksiä sinulle ammattia. Jos ihminen ei kykene ottamaan vastuuta siitä, että kertoisi, millaista työtä haluaa tehdä, niin onko hän oikeasti erilaisten tukien arvoinen?
Tää on totta. Uravalmentajan (miten teennäinen ammattinimimkekin) on vain kulutettava aikaa että paperilla saadaan näyttämään jotain tehdyn työttömän eteen.
Tarvitset ammatinvalintapsykoligin palveluja. Psygologi on oikeasti saanut koulutuksen tehtäväänsä kun uravalmentaja voi periaatteessa olla kuka vaan pystymetsästä repäisty työllistettävä.
Itse sain ammatinvalintapsyologilta apua. Päädyin alalle, mitä en olisi ikinä uskonut tekeväni. Mutta tehtiin ammatinvalintatestejä, mietittiin kuinka paljon olen valmis panostamaan opiskeluun, olin työkokeilussa, pohdin, katsoin millaisia työpaikkoja on tarjolla eri ammatteihin (esim vaikka sosionomi tai lähihoitaja) ... eli ei sitä kukaan muu ratkaise kuin sinä. Mutta se vaatii vähän itseltäkin pohdintaa ja tekoja.
Vierailija kirjoitti:
Sähkö-, putki-, automaatioasentaja.
Kivaa ja monipuolista työtä! Töitä riittänee sitten, kun rakentaminen alkaa taas. Työtä saadakseen ei tartte osata lirkutella, markkinoida itseään tai brändätä, riittää että on osaava.
CNC-koneistajia tunnutaan hakevan jatkuvasti. Näin jonkun haastattelun, missä nuori nainen teki tätä. Tarkkaa työtä.
Katso avoimet paikat ja lue ammatti niistä eniten kiinnostavaan paikkaan. Hammaslääkäreille lienee töitä ja esim. hammassiltojen veistäminen samannäköisiksi/sopivaksi vaatii vähän luovuutta. Tai hammashoitajaksi ojentamaan instrumentteja. Siihen ei liene kovin pitkä koulutus?
Vierailija kirjoitti:
Itse sain ammatinvalintapsyologilta apua. Päädyin alalle, mitä en olisi ikinä uskonut tekeväni. Mutta tehtiin ammatinvalintatestejä, mietittiin kuinka paljon olen valmis panostamaan opiskeluun, olin työkokeilussa, pohdin, katsoin millaisia työpaikkoja on tarjolla eri ammatteihin (esim vaikka sosionomi tai lähihoitaja) ... eli ei sitä kukaan muu ratkaise kuin sinä. Mutta se vaatii vähän itseltäkin pohdintaa ja tekoja.
No mulla on vaikee kun luovuus on se mun juttu mutta se ala ei työllistä niin en voi sitä tehdä
Patologi? Siltä alalta ei lopu työ kuten ei hautausurakoitsijaltakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain ammatinvalintapsyologilta apua. Päädyin alalle, mitä en olisi ikinä uskonut tekeväni. Mutta tehtiin ammatinvalintatestejä, mietittiin kuinka paljon olen valmis panostamaan opiskeluun, olin työkokeilussa, pohdin, katsoin millaisia työpaikkoja on tarjolla eri ammatteihin (esim vaikka sosionomi tai lähihoitaja) ... eli ei sitä kukaan muu ratkaise kuin sinä. Mutta se vaatii vähän itseltäkin pohdintaa ja tekoja.
No mulla on vaikee kun luovuus on se mun juttu mutta se ala ei työllistä niin en voi sitä tehdä
Ehkä kannattaa tyytyä siihen alaan jossa sitä jonkin verran tarvitaan?
Hautaustoimistoissakin vaaditaan luovuutta kun meikataan edesmennyt elävän näköiseksi.
Joskus se keksiminen pitää siirtää sivuun ja pelkästään ottaa ja lähteä tekemään jotta oppisi tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Patologi? Siltä alalta ei lopu työ kuten ei hautausurakoitsijaltakaan.
Patologit ovat lääkäreitä. Ei ole ap:sta lääkikseen.
Käy työkokeilussa lentään vaikka finnairin koneita muutama viikko, sitte saman verran kirurgin hommia. ,siitä se lähtee!
Ei nyt hirveästi ole vaihtoehtoja. Hyödynnä luovuutta vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Kylmäasentajista oli kai vielä vähän aikaa sitten pulaa. Maalari eli pintakäsittelyalan ammattilainen voisi olla toinen vaihtoehto.
Mites leipuri-kondiittori? Työllistävyydestä en kyllä tiedä.