Mistä asiasta olet muuttanut mieltäsi kun vertaa nuoruuteen?
Itse varmaan useastakin, mutta tulee mieleen esim.se, kun nuorena uskoin ettei ihminen voi muuttua. Väittelin kovasti silloisen mieskaverin kanssa asiasta, hän uskoi että kyllä, ihminen voi muuttua ja minä jankutin ettei voi...
Kommentit (26)
Luulin 20v että kristinusko pitää olla kaikilla. Nyt tiedän että uskonnoissa on ongelmia, kuten hel*etillä pelottelu ym. Minkälainen ihminen luo mielessään hel. tulia muille.
Varmaan aika monesta. Ajattelin että avioliitto on yksi niistä asioista, joista en jousta, mutta en ole koskaan ollut naimisissa, vaikka 20 vuotta olemme olleet yhdessä. Tuntuu erikoiselle ajatella miten ehdoton olin tuosta ja nyt en näe mitään syytä miksi pitäisi olla naimisissa. On paljon etua siitä, että raha-asiat pysyy erillään kun esim. toisella on lapsia ja toisella ei.
Nuorena ajattelin että pitää olla ajokortti ja auto. Nyt 40 vuotta myöhemmin olen huomannut että olen pärjännyt hyvin ilmankin.
Uskoin nuorena, että jokainen ihminen on yhtä arvokas. Nykyään tiedän, ettei näin ole. Ihminen on loppujen lopuksi juuri niin arvokas mikä hänen arvonsa on yhteisölleen. Ihmiset parisataa vuotta sitten todellakin tiesivät paremmin...
Joskus kuvittelin, että kaikki kyllä lopulta ymmärtävät järkipuhetta, kun vain selittää riittävän hyvin.
Ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen nykyään kalju.
M47
Yllättikö?
Ajattelin että hyvä ystävä tai kunnollinen perheenjäsen joustaa aina mieluummin kuin riitelee. Nykyään en enää ole muiden kynnysmattona.
Että naiset on kivoja ja haluaa miehillekin vain hyvää.
Että suomalaisilla on jonkinlainen muita kansoja suurempi usko aitouteen ja jenkkityylin kaupallisuus ei toimi. Ja sitten tulivat somen iNfLuEnSsErIT.
Nuorena ajatteluni oli aika mustavalkoista. Nyt tiedän, että on olemassa myös harmaan sävyjä, ja asioilla on monta puolta.
Että rumuus ja mauttomuus ei voi olla trendi. Niin todella väärässä olin.
Teininä olin sitä mieltä, että Israelin pitäisi vaan pommittaa palestiinalaiset. Sittemmin olen jotakuinkin täysin päunvastaista mieltä.
Nuorena en vielä ollut rasisti. Sinisilmäinen typerys.
Nuorena vielä uskoin holokaustiin.
Nuorena ajattelin, että vanhemmiten itsetunto paranee eikä ole enää niin epävarma itsestään. Oma äitini oli (ja on edelleen) sosiaalinen ja touhukas, ja ajattelin että minusta tulee isona samanlainen.
Paskan marjat, vielä näin 45-vuotiaanakin häpeän usein itseäni. Olen epäsosiaalinen ja kaikki uudet tilanteet jännittää edelleen. Ikä ei ole yhtään helpottanut tilannetta, oikeastaan pahenee vaan.
Olen miesvaltaisella alalla. Sinisilmäisyys siihen kuinka miehet eivät juoruile tai ole ilkeitä tai miesten kesken on hyvä henki, on todellakin iän myötä karissut. Nykyään tulen paremmin toimeen naisten kuin miesten kanssa, toki tolkun naisten, mihin ei kuulu itseään hyväksi jätkäksi nimittelevät eikä liian kevytkekäiset.
Pohjimmiltaan ihminen ei muutu. Ainahan pinnalliset mielipiteet voi muuttua, mutta se minkänlainen oikeasti olet ei koskaan muutu.