Apua! Mitä teet kun sokerin ja alkoholin himo iskee?
Töissä iltapäivällä suklaan himo on aivan mahdoton ja kotona illalla viini houkuttelee. Mitä keinoja teillä muilla on näihin tilanteisiin?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söisit kunnolla lounaalla, niin ei iske suklaan tai makean himo. Ja juo vettä. Kun verensokeri pysyy tasaisena, niin ei iske tällaiset mieliteot.
Viinin himoon auttaa se minkä joku täällä jo totesikin: älä osta sitä.
Harvinaisen typeriä ja täysin hyödyttömiä neuvoja, taattua palstalaatua.
Perustele mikä niistä sinusta tekee typeriä? Se, ettei ne ole kivoja? Verensokerin laskusta seuraava makeanhimo on ihan tutkittu juttu.
Ja annahan tulla ne omat neuvosi.
Viina kaupan kautta karkki kauppaan tietysti😃ja huomenna soitto aamulla töihin että 40 astetta kuumetta ja ääni käheä ja yrjöttää, ja maha ripulilla ja loppu viiko saikkua ja voi ryypätä keskiviikosta sunnuntaihin asiaa.🤪🤪🤭🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söisit kunnolla lounaalla, niin ei iske suklaan tai makean himo. Ja juo vettä. Kun verensokeri pysyy tasaisena, niin ei iske tällaiset mieliteot.
Viinin himoon auttaa se minkä joku täällä jo totesikin: älä osta sitä.
Harvinaisen typeriä ja täysin hyödyttömiä neuvoja, taattua palstalaatua.
Annan hyvän ja hyödyllisen ohjeen: käy viinakaupassa ostamassa täysi lasti ja suklaata samalla muutama levy.
No on jollain ongelmat! Itse syön aika paljon pullaa, keksejä, kakkuja, suklaata, leivoksia, jäätelöä, vanukkaita, jälkiruokia.
Juon alkoholipitoisia juomia viikonloppuisin, sekä makeita että ei makeita.
Omat himoni (otsikossa mainituista asioista) tyydyttävät näillä.
M61
Mä en kiellä kokonaan, vaan lykkään. Esim. koska laihdutan, muistutan itseäni tavoitteestani, ja sanon, että saan juoda tai syödä herkkua suunniteltuna päivänä. Esim. mä sallin itselleni herkun tai alkoholin viikonloppuna, mutta en työpäivää edeltävänä iltana. Jos tänään iskee kauhea himo, totean, että perjantaina saan, ei ole kaikki ilot kiellettyä.
No, joskus tietysti on niin, että mieli ei tyydy siihen. Silloin päätän, että 20 minuuttia katselen, laantuisiko himo. Sitten sen jälkeen saan ostaa herkkua tai kaljaa, jos ei tyydy. Useimmiten himo on mennyt ohi siinä 20 minuutissa riittävästi, että sitä toteaa, että ei ole viikon laihdutustavoitteen uhraamisen arvoista.
Mutta ei aina. Pari viikkoa sitten esim. oli äärimmäisen raskas päivä töissä ja muutenkin veemäinen mieliala. Kaljan ja mässynhimo vain kasvoi kun odotin 20 minuuttia. No, minä menin ja ostin, join ja söin. Ja tärkeää: tästä ei pidä moittia itseään seuraavana aamuna, eikä päättää mitään rankaisu/kompensaatiotoimia kuten no niin, nyt sitten 4 päivää nutrilettillä/lentoemäntädieetillä/1200 kcal per päivä. Vaan vain eleetön paluu normaaliin rytmiin, ei mitään syyllisyyksiä, katumuksia eikä rangaistuksia.